Elintarvikkeiden hintojen suhteen kannattaa olla tarkkana jos tarkoitus on säästää. Jotkin halvat tuotteet edelleen hurjassa kuplassa. Omia havaintoja esim. halvat makkarat vaikka Poprilli tai jotkin kotmaimista uunilenkit… Näissä hinnat jo tuplat 2v takaiseen. Toisaalta joku lohifilee, naudanliha tai possunfilee välillä huipputarjouksia - halvempaa kuin jauhenliha.
Yleisesti tuoretta hintadataa:
Eikö kukaan täällä hae tukusta? Ainakin Helsingissä on tukku mistä kuka vaan saa hakea. Urheiluvuosina tehtiin kimppatilauksia, yleensä kanaa kun sitä meni 400-500g päivässä. Oli aika paljon halvempaa. Vaatii vähän tilaa pakastimessa tietenkin. Kuivaa ruokaa saa alekorista saa muutamasta paikasta tilattua muttä harvemmin tuotteet ovat sellaisia mitä oikeasti tarvitsee,
Kuulostaa vähän trollailulta ja asenteelliselta, mutta vaivaudun kuitenkin.
Olen syönyt kasvipainoitteisesti nyt kymmenisen vuotta, ensimmäiset viisi vuotta todella kurinalaisesti, lähes vegaanisesti.
Uskallan väittää että voin laskea kahden käden sormilla kerrat, jona tänä aikana olen Tampereen Prismoista alevegetuotteita löytänyt. Ehkä olen sitten käynyt väärään aikaan 
Kyllä nämä kauppansa tekevät, tuskin on sattumaa että koko ajan kehitellään uusia.
Eihän nyt yksikään yrittäjä ole niin tampio, että vuosi toisensa jälkeen ostaisi hyllyyn mädäntyvää tavaraa.
No jopas on oudot mielikuvat. Vertasit siis viikon 1500€ vuokraa ja mökin vuotuista ylläpitoa?
Samalla logiikan määrällä voisi ajatella, että miksi ei omistaisi mökkiä tulon hankkimiseen jos jo parhaan viikon vuokralla saa vuoden kulut katettua ja loput viikot on suoraa tuloa/ilmaisia viikonloppuja mökillä omalle perheelle?
(ei oo ihan noin )Black or white, sanos Jaakkolan Mikke.
Teen juojana vaihdoin pussiteen irtoteehen. Parempaa kilohinnaltaan ja maultaan. Olen myös pannut kotiolutta. Saunaoluet on tullut tehtyä n. pari vuotta itse. Pienen alkuinvestoinnin jälkeen hintaa tulee noin 0,6e/litra käyttäen olutuutetta. Eli nyky kulutuksella 20 senttiä viikko. Tästä voisi varmaankin vielä säästää keittämällä vierteen itse, mutta pidän simppelistä ja kohtuu vaivattomasta prosessista. 5 litran satsi tulee melko pienellä vaivalla ja astiakin menee pieneen tilaan. Makukin melko kohtuullinen.
Vegaaniset kolmioleivät, leivänpäälliset, salaatit ja vöner-tuotteet ovat niitä kaikkein yleisimpiä alennustuotteita. Nämä eivät tahdo mennä alennuksessakaan vaan kyseisiä tuotteita voi keräillä koriinsa vielä alennusrallin jälkeen. Valmisruoista menee kanariisit, mutta tofuriisit jää hyllyyn. Sama on sitten myös vegaanisissa sämpylä- ja “lihapiirakka” -tuotteissa.
Löytyy mm abc-liikennemyymälöistä lounasaikaan ja S-marketeista ihan toistuvasti.
Tampereen Prismat hinnoittelee aletuotteet keskellä yötä. Ihan sama juttu siellä on silloin. Puolen yön aikaan alkavat laputtamaan.
Oman kokemuksen perusteella Espoossa pienemmissä liikkeissä (etenkin Alepoissa) noita punalaputettuja on paljon enemmän tarjolla.
Ja komppaan muita, noita erilaisia vegetuotteita on käytännössä tarjouksessa joka päivä. En huoli moisia itsekään niin vähän harmittaa, kun voisi olla jotain syömäkelpoista tarjolla muuten.
Eiköhän niitä lihatuotteita laputella ihan samaan tahtiin, mutta asiakkaat ne vaan sieltä hyllyiltä ensimmäisenä napsivat alehintaan ostoskoriinsa.
Pointti sulla. Ei oo black and white. Onhan noita tuttuja jotka käytännössä asuu mökillä ja diggaa mökkielämästä, hankkien satunnaisia mökin vuokratuloja vielä sen päälle esim ulkomaanmatkoilla - sehän on kanssa win-win, niinkuin ehkä tällä mun mökin vuokraajalla.
Yhtäkaikki on kiva että on järkevän hintaista tällaiselle “viikko mökillä” ihmiselle, saa nauttia tästä perisuomalaisesta mahtavuudesta ilman mitään investointia.
Jatkan vielä muitakin tehtyjä säästötoimia viimeisen vuoden ajalta:
Nyt alkaa tulla raja vastaan. Ravintoloissa syöminen, matkustelu, jne. ei ole koskaan kuulunut hirveästi harrastuksiin joten sieltä ei voi leikata. Haluaisin vaihtaa halvempaan asuntoon ja luopua autosta kokonaan, mutta puoliso on otettava huomioon jo tulevissa ratkaisuissa. Tästä ei enää helposti alemmas pääse, ellei muuta pienempään asuntoon ja kulje kävellen kaikkialle.
En nyt tarkemmin tiedä taustojasi, mutta moinen lista säästöjen maksimoiseksi kuulostaa omaan korvaan melko rajulta. Oma listani on lähes vastakohta (ei mitenkään äärivastakohta).
Säästämisen pitäisi olla mahdollisemmin vaivatonta ja kivutonta. Jos se menee yhtään liian lähelle kurjuuden maksimointia, niin ei se horisontissa oleva palkinto ole sen arvoista. Kaikkia elämyksiä ei pysty kokemaan myöhemmin.
Ole. Elä. Nauti.
Keskiluokan wannabe-rikkaille suunnatun turhakemuodin jättäminen kaupan hyllylle. Gucci, Hugo Boss, Gant, Ray-Ban, Versace, Marc O’Polo, Tom Tailor…
Nämä jos mitkä köyhdyttävät ihmisen
Onhan tämä jo täällä ollutkin. 
No ei kyllä ole kovin rajua, lähinnä vakitöiden tuomaa elintasoinflaatiota. Olen myös kokeillut tuota “ole elä nauti”-lifestylea, pari vuotta sitten mulla meni pelkästään baareihin 300-500 euroa kuukaudessa, mikä oli aika iso osa nettopalkasta. Siihen päälle vielä nuuska, työpaikkalounas, autolainan lyhennys, heräteostokset jne. niin alkoi olla tili melko kuiva ennen palkkapäivää. En koe luopuneeni mistään välttämättömästä.
Tuosta tofusta vielä, niin kokeilkaa hyvät lihan ystävät. Esim velmondon maustamaton tofu, pannulle öljyä ja mausteeksi grillimaustetta ja eikun ääntä kohti 5 minuutin päästä. Tai maustetuista mikä tahansa muu kuin teriyaki, joka ei maistu miltään.
Ainut vegetuote mistä olen tähän mennessä tykännyt.
@aspee
Mun mielestä taas perus lapsiperheen arjelta. 
Rillutella ei enää ehdi, eikä jaksa tai oikein huvitakaan.
Myöskin kiinnostus ylimääräiseen krääsään senkun hiipuu iän myötä. En esimerkiksi tarvitse tablettia, läppäriä ja älykelloa kertomaan samoja asioita mitkä pystyn tekemään kännykällä ja pöytäkoneella.
Kuten kirjoitin, niin taustoista en tiedä ja joka yksilöön en ota kantaa.
Ei kuitenkaan pidä mennä ojasta allikkoon. Baareihin 300-500€/kk on eri kuin 200€/kk ravintolaan, kun puhutaan ruuasta… ihan vaan esimerkkinä.
Autolainaa enkä muuta lainaa juuri kelpuuta… en ole koskaan tarvinut. Asunto- ja sijoituslaina riittää.
Mutta nämä on niin yksilöllisiä keskusteluja. Jos rahat riittää, niin kurjuuden maksimointi säästämisen maksimoinnilla ei kuulosta omaan makuun vaivan arvoiselta.
Yksilöllistä, juuri näin. Itselleni oma nuukailu ei tunnu kurjuudelta, olen onnellinen hyvin vähällä.
Toisen luksus on toiselle kurjuutta. Ja sen toisen luksus on vuorostaan sille toiselle kärsimystä ihan vastakkaisista syistä. Itselläni oli vielä 30 -vuotiaana hyvin voimakkaita haluja rahankäytön ja materian suhteen, mutta aika teki kohdallani tehtävänsä ja kuohitsi mielen sen näköiseksi, että nykyisellään sitä haluaa vain olla ja hieman reissailla ilman luxusta (iltapäivälehtien tarkoittamalla tavalla).
Lapinreissut eivät saa kohdallani minkäänlaista lisäarvoa jos katselen revontulia Kakslauttasen ylihinnoitellun ja palvellun lasi-iglun muovilasin läpi verrattuna siihen, että katson samaa näkymää laavumajoitukselta tai kämpän portailta. Jokainen tavallaan ja mukavasti on tässä keskustelussa esille nostettu erilaisia tapoja, miten elämästään voi naatiskella unohtamatta nk. halpuutusta. Eli oma vinkkini tähän ketjuun, että kaivakaahan teltat, louteet, laavut, jne. esiin ja tehkää joku reissu yliseen Pohjolaan ilman eukäteen varattua majoitusta/ palveluita. Ja tietenkin vielä se, että P-paikalla trangialla lämmitetty hernekeitto maistuu monessa tilanteessa vähintään yhtä hyvälle kuin Saariselän ravintolan poronkäristys.
Beyond Meat -pohjaiset hampurilaiset ovat yllättävän hyviä. En tiedä, mitä kemikaaleja ovat niihin laittaneet, mutta maku ja suutuntuma ovat aikamoisen lähellä oikeaa jauhelihapihviä.
Yhtiöstä sijoituskohteena sen sijaan en sano mitään muuta, kuin että kannattaa pohtia, mitä tapahtuu kassavirralle, kun menot ovat suuremmat kuin tulot.
Minun mielestäni säästäminen on sitä että tehdän budjetti ja päätetään paljon pitää jäädä käteen ennen seuraavaa palkkaa. Se että mennään all in eli ei tehdä mitään, mennään vain ja ainoastaan kauppaan kun punalaput ovat laitettu on erittäin harvalle toimiva ratkaisu pidemmän päälle. Se on vähän niin kuin keski-ikäinen nainen päättää laihtua vuodenvaihdon jälkeen. Hankitaan vaatteet ja personal traineri. Syödään putoja vihanneksia josta ei tykkää ja koko homma loppuu helmikuussa. Olen itse miettinyt paljon oikeasti tarvitsen. Kattoremontti tulossa jossain vaiheessa ja ehkä joku viemäriputki hajoaa ja joudutaan purkaamaan puolet kämpästä. Pojalle pitää vähän antaa kun tulee siihen ikään. Näiden perussairauksien (sydän,munuaiset,maksa)takia elin-ikä taitaa olla 65-75. En välitä millä ajan ja riittää 40 tuman telkkari. Onko merkitystä onko tilillä 50k vai 150k? On varmasti sille joka perii ne rahat mutta muuten en oikein näe että olisi sen arvoista luopua ihan kaikesta koska duunia teen ja haluan tehdä eläkeikään asti.