Ei ole oikeastaan väliä millä palkalla olet, mutta työnteon/tienestien määrää tulisi lisätä tuon ylläolevan laskelman verran (9,09%). Yrittäjähän on tunnetusti 24/7 töissä, mutta siihenkin pitäisi saada vielä sitten lisättyä tuo sama 9,09% 
Minä taas voin uskoa, että verokertymä voi valtiontalouden tasolla kasvaa, mutta en pätkääkään usko että nämä “Herra X:ät” (jotka muutenkin maksaa paljon veroa ja tekee paljon töitä), LISÄISI työntekoa sen takia, että verotus helpottaa. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi tehdä lisää töitä, jos saman rahan saa vähemmällä? Jos olit ahne työlle ennenkin, niin olet sitä jatkossakin.
Sinänsä on toki totta, että itselläkin on välillä helpompi olla tekemättä lisätöitä, koska voi perustella että verotuksen takia “en menetä niin paljoa olemalla menemättä töihin”. Mutta jos oikeasti tuolloin tarvitsin rahaa ja ansio olisi kohtuullinen suhteessa menetettyyn vapaa-aikaan, niin menisin silti töihin verotuksesta huolimatta.
Itse siis uskon, että verotulot voivat kasvaa (verotuksen keventäminen on ns. elvyttävää politiikkaa ja tekee työnteosta kannattavaa), mutta eri mekanismin kautta, kuin sillä että jo muutenkin yli 5000e tienaavat yhtä-äkkiä haluaisivat tehdä enemmän töitä verotuksen keventymisen takia. Minä ainakin haluan tehdä “mahdollisimman vähän töitä mahdollisimman hyvällä palkalla” ja väitän että niin haluaa kaikki muutkin.
Mielestäni on epä-älyllistä todeta, että lääkärit, lakimiehet, muut ylemmän tuloluokan henkilöt “tekisivät” lisätöitä merkittävästi enemmän, jos verotus helpottaa. Tuskin tekisivät. Mutta tästäkin huolimatta oon sitä mieltä, että jos verotus kevenisi, niin he voisivat allokoida rahaa enemmän kulutukseen ja palveluihin → enemmän verotuloja ja pienemmät valtionkustannukset ovat teoriassa mahdollinen yhtälö.
Yrittäjät on mielestäni ihan oma lukunsa ja yrittäjät kyllä pystyvät ne tulot jättämään firmaankin, mutta moni toki haluaa elääkkin 
Elämisen kalleudesta huolimatta, yllättävän suosittua kuitenkin.
Ihan ensimmäiseksi, puhut teoriasta ja että et usko siihen. Jos luin ja ymmärsin KalleH:n kommentin oikein hän kirjoitti siitä mitä Ruotsissa tapahtui. Eli kyse ei ollut teoriasta vaan käytännöstä, et ilmeisesti usko sitten edes käytännön esimerkkeihin jotka eivät ole mikään teoreettinen uskonasia.
Sinällään hauskaa että talousaiheisella foorumilla on joillakin vankka usko siihen että lisäämällä verotusta ei vaikuteta negatiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Jokainen prosentti veroja ylös vähentää taloudellista aktiviteettia, jokainen prosentti veroja alas taas lisää taloudellista aktiviteettia.
Tupakkiaskin kansi siis ilmeisesti loppui kesken kun laskelmassa ei millään tavalla huomioida talouden aktiviteetin lisääntymistä kun nettorahaa on kuluttajalla enemmän käytettävissä eikä se päädy tuottamattoman julkishallinnon kitaan vaan alkaa tuottamaan lisää talouden aktiviteettia ja kas kummaa, samalla niitä veroeuroja.
11 tykkäystä
Tuosta Ruotsin tapauksesta olisi kiva saada lisätietoja? Nousiko absoluuttinen ansioverokertymä? Inflaatiokorjattuna? Mitä muita tekijöitä otettiin/ei otettu huomioon? Eli toisin sanoen todettiinko kausaliteetti?
Nettoraha on (tuloveron pienentyessä) “otettu” valtiolta (joo, tyhmä ilmaus, ei takerruta tähän), eli valtion rahamäärä pienenee, työntekijän suurenee. Rahan määrä Suomessa lisääntyy vain siinä tapauksessa, että työntekijä on tehnyt lisätyötunnit firmalle, joka myy tavaraa/palveluita ulkomaille JA kuluttaa ylimääräiset rahansa Suomeen/Suomalaisiin tavaroihin/palveluihin, eikö?
Eli siis kiistät että KalleH:n kommentti voi pitää paikkaansa? Mikä pointti on keskustella aiheesta jos edes käytännön esimerkkit eivät riitä todisteeksi.
Kerrataan vielä, verotusta nostamalla taloudellinen aktiviteetti pienenee. Veroja laskemalla taloudellinen aktiviteetti nousee. Ei tarvitse olla suuri nero arvatakseen että veronertymäkin tykkää siitä kun talouden aktiviteetti kasvaa.
Tämä on tätä ikuista vääntöä vasemmistolaisten talousoppineiden kanssa joiden mantra on ettei velkaa tarvitse maksaa takaisin ja maailman korkeinta veroastetta ei voi milloinkaan laskea koska sitten verotulot romahtaa.
18 tykkäystä
En tiedä kuinka marginaaliasemassa olen, mutta itseltäni jää se 15 työpäivää vuodessa tekemättä lomana käytettyjen lomarahojen muodossa.
Nämä tein vielä 15%yks. (marginaali) sitten, vaikkei silloinkaan rahasta ollut pulaa, eikä tuo vaikuttanut elintasoon tietenkään merkittävästi. Tuo 50% rajapyykki vaan ottaa kaaliin sen verran, ettei enää huvita sykkiä. Voisi hyvin kuvitella, että esim. ylitöiden osalta vaikute on jollakin muullakin sama, varsinkin kun mediaanituloillakin pääsee jo korkeisiin marginaaleihin kiinni.
Näin puhtaana anekdoottina siis, ainakin yksi herra X tästä maasta löytyy.
Toisaalta, marginaaliveroa saisi laskea omalla kohdallani niin paljon kiinnostuksen herättelemiseksi, ettei tule tässä maassa koskaan toteutumaan. Taitaa neljän päivän hommat meikäläistäkin jossain kohtaa odotella, vaikka töistäni pidänkin.
10 tykkäystä
Olipa yksinkertaistus, joka ei oikeasti perustunut mihinkään tutkittuun tietoon.
2 tykkäystä
Jotenkin surullista huomata, että ihan oikeasti osalle tuntuu homma menevän niin päin että ihmiset ovat valtiota varten eikä valtio ihmisiä varten. Tämä ajattelumalli on kuin suoraan kommunismin 101:stä mutta niin vain se tuntuu yhtäkaikki uppoavan. Ei voida edes ajatella verotuksen alentamisen positiivisia vaikutuksia ihmisten vaurastumiseen ja sen dynaamisia vaikutuksia kansantalouteen, koska veroja alentamalla joku minua suurempia tuloja ansaitseva saattaisi vaurastua minua enemmän ja sehän ei perkele käy! Koitetaan mieluummin nyhtää lypsävästä lehmästä (kansalaiset ja yritykset) viimeisetkin mehut irti valtion verotulot maksimoidakseen, vaikka se johtaisi siihen ettei valtion talous ole kasvanut nimeksikään viimeiseen 15 vuoteen samalla kun velkaannumme ennätyksellistä vauhtia.
40 tykkäystä
Kokonaisverotasoa nostaa myös, jos ihmisillä on motivaatiota hakeutua tuottavampaan työhön, josta maksetaan suurempaa palkkaa.
Omalla kohdallani esimerkiksi olen siirtynyt tonnia alemmalla palkalla leppoisampiin töihin, kun ei se nettona niin kirpaissut. Jätin myös väliin n. 1500€ paremman työtarjouksen, koska en nähnyt nettopalkan muutoksen arvoiseksi kaikkea sitä uuden opettelua, mitä uuteen työpaikkaan liittyy.
Yleisesti pätevimmän työvoiman ahkera ja innokas siirtyminen tuottavimpiin ja paremmin palkattuihin työpaikkoihin kasvattaa koko yhteiskunnan tuottavuutta.
30 tykkäystä
Lomarahojen vapaana pito on nimenomaan nerokasta verosuunnittelua, koska vapaa-ajasta ei tarvitse maksaa veroa. Itsekin pitäisin lomarahat vapaana, jos vain annettaisiin (ei anneta, olen kysynyt).
Tuo ei kuitenkaan todista mitään siitä, että nimenomaan verotuksen takia pidät ne vapaana. Itsekin pitäisin, jos saisin, sillä vapaa-ajasta ei tarvitse makaa veroa. Teoriassa lomarahojen vapaana pidosta saatu hyöty on hyvin merkittävä, paljon merkittävämpi kuin joku 5%. Tai sanon siis siksi, ettei todista mitään, koska lomarahojen vapaana pito on todella merkittävästi järkevämpää, kuin rahana otto verotuksellisista syistä. Mutta tässä se ero verotuksessa on ihan kaikkea muuta, kuin joku 5%, vaan tässä se etu on merkittävä josta syystä ne kannattaa lomavapaana pitää (jos työnantaja vain antaa).
Ja kuten itsekin toteat, marginaalieveroaste saisi laskea todella merkittävästi, että se oikeasti toimisi kannustimena täystyölliisille. Minäkin pidän töistäni, mutta kyllä vapaa-ajalla on hintansa. Sitä ei millään 30% lisäansiolla myydä ts. ylityökorvaus on saatava.
EDIT:
Ja jotta kaikille selvää, kannatan siis verojen keväntämistä, sillä se lisää taloudellista aktiivisuutta ja työllisyyttä. Ja varsinkin kannatan keventämissä siellä työttömyyden ja työllistymisen maastossa, jossa sillä tulee olemaan suurimmat käyttäytymisvaikutukset kun yksilö valitsee ansiosidonnaisen/työttömyyden ja työllistymisen välillä.
Kritisoin lähinnä tuota ajatusmallia, että kuvitellaan että juuri me hyvätuloiset tekisimme “merkittävästi” lisää töitä jos verot laskisivat. Emme tekisi. Sen sijaan kuluttaisimme ja käyttäisimme omia rahojamme ja sitten sitä kautta mahdollistaisimme muiden työtuntien kasvamisen.
EDIT2: Ja tosiaan, vaikka jokainen meistä tekisi lisää töitä, jos siitä tarvitsisi maksaa vähemmän veroa, niin täystyöllisinä se korvauksen pitäisi olla kuitenkin jo kohtuullinen. Jos teet 40h/viikko töitä, niin et rupea tekemään 48h/viikko töitä jonkun mitättömän veroalennuksen takia, esim. 3 % joka siis on jo melko iso ale (vastaa enemmän kuin 3% palkankorotusta). Toki, jos verotusta tiputettaisiin luokkaa 10% niin varmasti moni tekisi lisätöitäkin… Mutta jos puhutaan nk. normiluvuista, niin kyllä niillä lisätöillä nyt aika iso arvo on sellaisille henkilöille, jotka töissä jo valmiiksi 40h/viikossa on… Ehkä kuukausitasolla voisi yhden, kaksi tai kolme, lisätyövuoroa tehdä, jos verotus olisi ohutta.
Mutta eniten hyötyä verotuksen alentamisesta on juuri siellä työttömyyden ja työllisyyden maastossa. On aika iso ero valtiontaloudelle, nostaako henkilö 2000e/brutto ansiosidonnaista vs. 2500e palkkaa… Eli sinne vaan isoja veroaleita, niin porukka menee töihin. Ja ei oo minulta pois, jos joku “saa helpolla” 2500e bruttona ja maksaa siitä vähän veroa. Hyvä hälle.
1 tykkäys
Totta. Se on näitä samanlaisia itsestään selvyyksiä kuin että jos pudota kiven kädestä, putoaa se maahan tai että vesisuihkun alla kastuu. No brainer joka on ihan pääteltävissä, kitka ei helpota matkantekoa.
1 tykkäys
En kiistä mitään, kysyin @KalleH “heittoon” lisää faktatietoa, eli voisitko vaikka linkata tutkimuksen tai laittaa lyhyen referaatin?
Tämä keskustelu on käyty täällä jo aiemminkin. Aktiviteetin ja verokertymän osalta on hieman ristiriitaista tietoa. Täyttä totuutta meidän kenenkään lienee vaikea sanoa. Tässä muutamia tutustumisen arvoisia lähteitä asiasta. On hyvä myös erottaa toisistaan “toimeliaisuus”, toimeliaisuuden vaikutus kansantalouteen ja verokertymään. Mm. Turkissa toimeliaisuus(tehty työ) on korkealla, mutta Turkin talous on kuralla, eli se työn määrä ei ainakaan automaattisesti pelasta mitään.
Tässä juttua vertaisarvioidusta tutkimuksesta jossa tätäkin asiaa on tutkittu. Tämä ei ota siis huomioon kun verokertymän mutta tämän lisäksi on myös muita dynaamisis hyötyjä kuten yksilöiden vaurastuminen.
Ruotsissa pitkälti itserahoittava veronkevennys on tehtykin. Arvioiden mukaan Värnskatt-veron (suurituloisten maksama 5 %-yksikön lisävero) poistamisen itserahoitusaste olisi 56–185 prosenttia ja muutos kaikkein todennäköisimmin olisi lähellä kustannusneutraalia. Poliittisen kompromissin tuloksena Värnskatt poistettiin vuoden 2020 alusta.
7 tykkäystä
Tuo 56-185% on kyllä todella iso marginaali😀 Eli voi olla, että verokertymä pieneni 44%-yks., voi olla että suureni 85%-yks. Ei voi tietää… Muutoin kyllä erittäin hyvä artikkeli. Kovin tarkkaa arviota on siis erittäin vaikea tehdä, niin kuin olen todennut. Jos tuota ehdottamaasi Suomessa kokeillaan, toivon, että samalla palkataan muutama huippuasiantuntija keräämään dataa.
Jes, Suomen ekonomien pääekonomisti puhui tästä Ruotsin tutkimuksesta haastattelussani. Sen jälkeen Suomen upouusi “oikeistohallitus” tosin päätti pitää EU:n korkeimman rajaveron 59% mutta onneksi korotti sentään sen rajaa.
13 tykkäystä
Mietin, haetkohan vähän väärästä nurkasta tätä pääomatuloa. Kaikista suoraviivaisinta kai olisi, että yhtiö on jakanut osinkoina voittoa tai muuten jakokelpoisia varoja.
Sen myönnän, että vaikea on kuvitella, miksi kukaan haluaisi maksaa henkilökohtaista pääomatuloveroa noin paljon, kun varat olisi voinut jättää yhtiöönkin. Tietysti, jos on tullut akuutti käteisen tarve…
Tai sitten naapurisi onkin myynyt sen kyseisen Oy:n osakkeet, joka omisti sen kiinteistön? Tämä olisi ollut fiksuinta, koska 2% varainsiirtoverolla kannattaa enemmin liikutella kiinteistöjä, kuin 4% verolla. No, ehkä olet selvittänyt ettei näin ole?
2 tykkäystä
Koko tämä kommentti on puutaheinää. Niin kauan kuin osinko on 8% tai alle osakkeen matemaattisesta arvosta, se menee pääomatulon piiriin. Alle 150ke menee juuri niin kuin yllä kuvattu. Tästä 150ke ylimenevästä menee pääomatuloverolla suhteessa 75% verollista ja 25% verotonta. Toki tuossa kokoluokassa yhtiön matemaattinen arvo pitää olla n. 2M€ jos aikoo yli 150ke osinkoja maksella.
Jos haluat pumpata yrityksen tyhjäksi, niin tuon 8% jälkeen osingot menevät tuloverotuksen piiriin suhteessa 75% verollista ja 25% verotonta. Listaamattoman yrityksen osinkojen verotuksesta löytyy lisää verottajan sivuilta: Osingot listaamattomasta yhtiöstä - vero.fi
1 tykkäys
Myös hankintameno-olettaman käyttö puoltaa koko osakeyhtiön myyntiä.
Jos yritys on yli 10 vuotta ollut omistajallaan, menee kauppahinnasta vain 60% pääomatuloksi, jolloin efektiivinen pääomatulovero olisi vain noin 20%
(0,6*0,34)
Saman verran yhteisöveroja menisi jos tuon kiinteistön myisi osakeyhtiön sisällä, ja silloin rahat olisivat vielä osakeyhtiön sisällä.
(Riippuu toki miten paljon poistoja on tehty kiinteistön arvosta.)
Näin itse tekisin.
1 tykkäys