Yritätkö nyt siis esittää että mitään tuotantotiloja ei ole olemassakaan, mitään ei ole tehty tosiasiassa ja yritys on jotenkin onnistunut valtioneuvoston ja puolustusministeriön edessä keksimään tyhjästä tälläisen megalomaalisen kusetuksen tälläisenä geopoliittisesti relevanttina aikana? En ihan usko.
Meinaatko, että firma maksaa palkat pimeästi ja muutenkin toimitaan verojärjestelmän ulkopuolella, kun Summa Dronesia ei noissa mainituissa rekistereissä näy?
Ei tuossa ole mitään ihmeellistä.
Ihan ensinnäkin ennakkoperintärekisterihän ei ole pakollinen eikä se ole edes relevantti ennen kun tekee merkittävää kauppaa asiakasyritysten kanssa. Alv-rekisteriin ei tarvitse mennä ennen kun yritys laskuttaa. Vielä en näe pakollista syytä miksi yritys olisi laskuttanut.
Kuitenkin todennäköisin selitys on se että alv, työntekijät ja rekisterit ovat keskitetty konsernin muihin osiin ja kaikki transaktiot toteutetaan emon tasolla. Mitään myyntiähän sillä tuskin vielä on. Ostolaskuja ja työntekijöitä todennäköisesti kyllä. Mutta tämä kaikki on täysin toteutettavissa emoyhtiön kautta. Ja se on itseasiassa tehokas ja järkevä tapa toimia tässä kohtaa. Ja vastaavia rakenteita on tullut vastaan ennenkin ihan tavallisilla pitkäaikaisilla yrityksillä. Työntekijät ja ulkoiset transaktiot emoyhtiön tasolle. Emoyhtiö voi keskittyä politiikkaan, rahoitukseen ja myyntiin. Tytäryhtiö voi keskittyä 100 % tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tytäryhtiö ei koskaan tee liikevaihtoa eikä sillä koskaan ole omia työntekijöitä. Tuotannon ja työntekijöiden määrä ja avainhenkilöt pysyvät paremmin salassa ja taloushallinto voidaan toteuttaa tehokkaammin keskitetyillä ratkaisuilla.
Mitä tulee yhtiöiden hallituksiin, tuokin on ihan tavallinen tapa toimia, eli konsernin johto sama kuin tytäryhtiöiden hallituksessa. Tämä on ihan normaalia kun erillisen tytäryhtiöittämisen pointti on taloudellisen riskin eristäminen, vero-optimointi tai muu hallinnollinen syy, ja hallinto halutaan pitää keskitettynä. Tai kun tytäryhtiöt toimivat operationaalisista syistä pelkkänä tuotantoyksikkönä. Kyllähän esimerkiksi sillä lännen traktoripuljullakin on ~30M liikevaihtoa ja vuosikymmenten historia eikä se Holopaisen hallituspaikka muuta mitään. Kyseessä on yrityksen strateginen valinta hallinnollisen vallan keskittämisestä josta en lähtisi ketään parjaamaan.
Puolustusalan kohdalla ja Venäjän jatkuvan vaikuttamisen alla jopa suotavaa minimoida julkisissa rekistereissä näkyvien ihmisten määrä. Jos hallitukseen laitettaisiin konsernin johdon sijaan toiminnallista johtoa, tuotantopäälliköitä ja Ukrainan yhteisyritysten toimijoita, annettaisiin siinä avaimet käteen OSINT-tiedustelulle. Pakko muistuttaa että sen lisäksi että Ukrainassa puolustusala elää jatkuvien salamurhayritysten ja vaikuttamisen alla, vaikuttamista on tehty laajasti myös länsimaisiin yrityksiin.
Erityisesti Ukrainalaisten yhteisyritysten kohdalla jonkinlaiset poikkeusjärjestelyt ovat peräti todennäköisiä. Yritykset kuitenkin tulevat maasta jossa koko valtion tasolla on tehty merkittäviä poikkeuksia ja rajoituksia julkisten yritystietojen saatavuuteen, koska on olemassa aktiivinen tarve suojella yrityksiä, niiden johtoa ja työntekijöitä Venäjän sotilaallisilta iskuilta, sabotaasilta ja vakoilulta. Tietoja on salattu tavallistenkin yritysten kohdalla, mutta puolustusteollisuuden kohdalla on aivan erityiset järjestelyt (uusin malli “defence city"). Kaikki liikevaihdosta alkaen on salaista. Puolustusteollisuuden yritys (erityisesti “Defence City” -ohjelmaan kuuluva) rinnastetaan kriittiseksi infrastruktuuriksi, jonka myötä siihen sovelletaan Ukrainan rikoslain artikla 114-2 Sotilastietojen luvaton levittäminen. Eli jos yksityinen henkilö julkaisisi mitään tietoja puolustusteollisuuden yritysten henkilöistä siinä syyllistyisi Ukrainan lain mukaan rikokseen.
Edelleen, Holopainen eikä Meriauran johto ei omaankaan silmään ole mitään luottokärkeä omassa spektrissä, esimerkiksi sen suhteen miten ulkopuolisia osakkeenomistajia kohdellaan tai siihen käytetäänkö julkisia rahoja täysin standardien mukaan. En kuitenkaan usko megalomaalisiin kusetusskenaarioihin tässä droonituotannon kohdalla kun käytännössä ollaan puolustusministeriön kanssa tekemisissä suoraan kansainvälisen turvallisuuspolitiikan ytimessä.
Silti on täysin yleistä tietoa, että nämä valmistetaan Nammon tehtailla Sastamalassa ja Jyväskylässä. Ruuti näihin taas tulee Laukaan Vihtavuoren tehtaalta.
Vuosikymmeniä muumimaassa rauhan aikaan toimineet tehtaat on hankala salata jälkikäteen. Mutta eiköhän täälläkin ole jotain onnistuttu salassa pitämään. Se jujuhan on siinä että sitä ei tiedä mitä ei tiedä. Mutta eiköhän se ole ajan kysymys milloin Suomenkin teollisuuteen kohdistuu sabotaaseja. Näitä on nähty jo IT-ohjusten ja tykistökranaattien tehtailla isoissa maissa.
