Hämmästyttävän vähän keskustelua Stora Ensosta. Mielestäni varsin mielenkiintoinen tilanne käsillä ja pääomamarkkinapäiväkin häämöttää.
Kun huomioidaan noin 9 miljardin arvoinen pian todennäköisesti listattava metsäomaisuus (yli 11 euroa per osake) ja 3,9 miljardin euron nettovelka, jää tämän hetken 7,1 miljardin euron markkina-arvolla Stora Enson bisnesten arvoksi alle kaksi miljardia euroa. Näiden kolmen varsin vahvan aseman liiketoiminnan (Renewable Packaging, Biomaterials & Wood Products) arvo kirjanpidossa on 7,5 miljardia euroa. Just saying
Metsäomaisuuden listaamiseen liittyviin spekulaatioihin pitää lisätä se, että on myös hyvin mahdollista, että metsät listataan Ruotsiin ja pitkän tähtäimen pelikirja on konsolidoida metsäomistusta. Storan toiseksi suurin omistaja on Wallenbergien FAM AB, jolla on 100-prosenttisessa omistuksessaan myös Koppafors Skogar -niminen yhtiö, joka omistaa 228 000 hehtaaria metsää Ruotsissa, ja ovat vahvasti tuoneet uusiutuvaa tuulienergiaa metsiin. Myös luonnonarvomarkkinoiden tulevaisuuden pelisääntöjähän ollaan juuri kirkastamassa ja komissio on jo antanut tiedonannon tiekartasta – joten todennäköistä on, että EU-alueella luonnonarvokauppa tulee luomaan metsänomistajille uusia ansaintamahdollisuuksia.
Investoinnit syövät ison osan Stora Enson rahavirroista. Laskin että 9 vuoden keskiarvo vapaalle kassavirralle oli 502 miljoonaa.
Stora ilmoittaa metsäassetit liiketoimintansa ytimeksi. Onko metsä hyvä sijoituskohde erityisesti tulevaisuutta ajatellen? Näen valtavana riskinä, että tulevaisuudessa hiilinielu- ja päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi metsien hakkuita joudutaan rajoittamaan. Vaikka puu on nopeammin uusiutuvaa kuin fossiilit, tukkipuulla kestää kuitenkin sen 60 vuotta kasvaa ja vahvistua kaadettavaksi. Puupohjainen kertakäyttöinen kahvimuki on parempi kuin muovista valmistettu, mutta tässäkin pitäisi laskea elinkaarivaikutus jotta voitaisiin sanoa onko se kestävää.
Stora mainitsee vuosikertomuksessaan, että metsille ollaan puuhaamassa uusia liikevaihtovirtoja tuulipuistoalustoina ja metsästysmaina. Storan puunkäytöstä vähemmistö (36 %) tulee omista metsistä ja puuta ostetaan ulkopuolisilta tahoilta. Yhtiö ilmoittaa että näin metsien kasvu on suurempi kuin hakkuut, mutta onko Storan toiminta kokonaisuutena - ostot mukaanlukien - metsien puumassaa vähentävää vai kasvattavaa?
Mielestäni erikoista keskustella yhtiön metsäomaisuudesta ei-strategisena omaisuuseränä, jonka voi vain kokonaisuutena dumpata ja ostaa puut markkinoilta. Tämä siis tilanteessa, jossa kilpailu metsävaroista on kiristynyt ja yhtiö on laajentanut puunhankinta-alueita vastatakseen tähän
Eikö tuossa vain siirretä munia korista toiseen ilman munien määrän lisääntymistä ?
Kuvittelin ensin että metsät myytäisiin. Nyt ne jakautuu omaksi yhtiöksi varallisuus pois Enson taseesta. Osakkeet jaetaan Enson omistajille joten he saavat menetetyn taseen uuden yhtiön osakkeina. Missä tässä on hyöty, ellei metsät ole sitten räikeästi aliarvostettuna Enson taseessa.
Edit:
Tyyliin Enson kurssi 10 € metsien listaamisen jälkeen -5 € uuden yhtiön osakkeet +5€
Sieltä se sitten tuli kauan uumoiltu uutinen, eli metsäomaisuusliiketoiminta eriytetään. Tämä kauan odotettu uutinen selkeyttää konsernin rakennetta aika lailla ja nyt nähdään, että P/B ratiolla on merkitystä ihan myös käytännössä, kun Storaensoa tarkastellaan sijoituskohteena.
Olikohan missään mainintaa vielä millasella suhteella osakkeet jakautuvat omistajille uudesta yhtiöstä? Yritin kaivaa, mutta ei omiin silmiin vielä osunut.
On se jännä että yksityiset osaavat myydä/listata sahansa aina syklin huipulla. Kuten viime vuosina on Suomessakin nähty. Storahan myisi nyt syklin pohjalla sahojaan ja rakentamisen liiketoimintoja…
Storan pörssiarvo on nyt luokkaa 8Mrd ja metsien arvostus taisi olla kesäisen kauppahinnan perusteella 5,8Mrd, joten yhtiön varsinaisen busineksen arvoksi jäisi 2,2Mrd. Eli arvo on melko mitätön. Minun odotus on että listauksen jälkeen kun lasketaan nuo molemmat yhtiöt yhteen niin arvon pitäisi olla 10-11Mrd tai jopa enemmän. Eli ajatus on että arvoa vapautuu, kun metsäomistus tuodaan näkyväksi.
Miten usein arvostus tällaisissa tilanteissa määritellään? Mietin jos metsien arvostus on tehty viime kesän piikkihinnoissa, joista nyt on lasketeltu ainakin Billerudin Q3 raportin mukaan -10% alaspäin. Ja puunhinnan täytyisi ymmärtääkseni laskea edelleen, jotta kannattava liiketoiminta olisi mahdollista?
Yksityiskohtia ei ole käsittääkseni vielä avattu, mutta yleensä osittaisjakautumiset tehdään yhden suhde yhteen.
Eipä sitä sen kummemmin tarvitse määritellä vaan markkina (eli ostajat ja myyjät) hoitaa tuon automaattisesti, kun uuden yhtiön osakkeilla aletaan käydä kauppaa. Korostan myös, että ei kannata tuudittautua sen varaan, että ostajien ja myyjien näkemys sitten aikanaan H1’27:lla olisi täsmälleen sama kuin Stora Enson taseeseen kirjattu käypä arvo.
Ruotsissa Storan metsiä on 1,2 miljoonaa hehtaaria. Yhden hehtaarin vuosikasvu on noin 5 m3. Jos hinnaksi ajattelisi 60€ /m3, päästään siihen että Storan metsät /uuden yhtiön metsät tuottavat noin 6 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa, eli noin 360 000 miljoonaa € . Metsien arvoksi on väläytelty 4,8 miljardia mistä saataisiin noin 8 % vuotuinen tuotto. 60€ ei välttämättä ole pitkälle kestävä hinta, vaan ehkä todennäköisempää että näemme matalampiakin hintoja tulevaisuudessa
Ensolla on 800 miljoonaa osaketta. Eli jokainen osake saisi noin 6 euron arvoisen metsäosakkeen.
Se mihin haarukkaan oikea hinta muodostuu on markkinoiden päätös. Hinnan päätyessä alle nousee tuotto yli 8%, mikä ei sinällään kuulosta kovin pahalta. Mikä jää sitten varsinaisen Enson tuotoksi, Enso ei ole pystynyt tuottamaan pääomalle yhtä hyvää palautusta kuin metsät, jotka lähtevät nyt yhtiöstä pois.
Tässä on Viljakaisen kommentit Stora Enson perjantaiseen tiedotteeseen liittyen.
Stora Enso tiedotti perjantaina, että se on saanut päätökseen Ruotsin metsäomaisuutensa strategisen arvioinnin ja aikoo edetä suunnitelmassa eriyttää omaisuus uudeksi pörssiyhtiöksi. Uutinen oli odotettu ja tukee näkemystämme Stora Enson osakkeesta, joka nojaa yhtiön taseessa piilevän arvon purkamiseen. Negatiivista perjantain uutisessa oli aikataulu, sillä jakautuminen on toteutumassa vasta H1’27:llä.
Sitten on vielä tällainenkin kommentti Antilta.
Stora Enso tiedotti perjantaina käynnistävänsä strategisen arvioinnin koskien Keski-Euroopan sahojaan ja rakentamisen ratkaisujen toimintojaan. Arvioinnin kohteena oleva liiketoiminta on merkittävä noin 800-900 MEUR:n liikevaihdolla. Liiketoiminta on Stora Enson ytimen ulkopuolinen osa yhtiön strategiassa, jossa se keskittyy uusiutuviin pakkausmateriaaleihin ja pyrkii tehostamaan rakennettaan. Tätä taustaa vasten selvityksen aloittaminen ei mielestämme ollut yllätys.
Päätös metsien listauksesta on tervetullut, mutta aikataulu on kyllä surkean pitkä tällaiselle hankkeelle. Tätä on nyt jo suunniteltu puolivuotta ja nyt varataan vielä lisäaikaa puolitoista vuotta eli yhteensä kaksi vuotta siihen että listataan olemassa olevat assetit, joille pitäisi olla tasearvot valmiina, jota ei tarvitse myydä kellekään eli ei 12kk myyntiprosessia, ylimmän johdon tahtotila on jo selvillä eli ymmärtääkseni varsin selkeä prosessi - miten tähän saadaan hukattua vielä 18kk? Tämä on omistaja-arvon tuhlausta kun juurikin saatiin pöhinää, palstatilaa ja pörssikurssiin nostetta niin tämä kyllä vie uskoa yrityksen kykyyn uusiutua ja tuotta lisäarvoa omistajilleen. Odottaisin johdolta vastuunkantoa ja kiirehtimistä tämän suhteen.
