jossakin luki “Raudan esiintymismuotoihin perustuen Soleinin hemiraudan pitoisuus on laskennallisesti arvioitu olevan noin 5 %”,
ja taitaa olla “Raudan saantisuositus on miehillä 9 mg/vrk ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla 15 mg/vrk. Vaihdevuosien jälkeen naisten raudantarve vähenee miehiä vastaavalle tasolle 9 mg/vrk.”
onko tämä ongelma/miten ratkaista
Tämä oli ainakin Springvestissä yhtiön esittelytekstissä. Tässä koko konteksti:
Tästä ymmärrän, että Soleiini asettuu keskivaiheille, mikä tulee raudan saantiin. Rautaa saa vähemmän kuin lihasta/kalasta, mutta enemmän kuin kasvisruoasta. Toki, jos foorumeilta löytyy paremmin alaa tuntevia, niin mielenkiinnolla kyllä kuulisin tähän kommenttia. Karokin nosti grillissään tämän asian sivulauseessa esiin, eikä Pasi siihen tarttunut millään tavalla.
Yleisestihän ongelmana ihmisillä on ennemminkin raudan puute kuin liikasaanti.
Alla suora kaappaus laajasta raportista. Etenkin EU:ssa, jossa ravinonnon saantia seurataan muuta maailmaa tarkemmin tämä voi rajoittaa Soleinin käyttöä. Käytännössä tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen linjaisi, ettei Soleinia voi hyödyntää tietyissä suuren kulutuksen tuoteapplikaatioissa, koska keskimääräinen ihminen saisi sitä liikaa esim. pastan tai leivän kautta.
Käsittääkseni Soleinin mineraalipitoisuutta voi hieman säätää mukauttamalla mikrobille syötettyä mineraaliliuosta, mutta veikkaan että mikrobin kasvunopeutta priorisoidaan mineraalipitoisuuden edellä. En itse näkisi tätä vielä erityisenä haasteena, ellei asenne rautaa kohtaan muutu ja Soleinin tuoteapplikaatioita rajoiteta selvästi ja Euroopan ohella myös muilla mantereilla.
Solar Foodsin tulevat mikrobithan eivät välttämättä tarvitse yhtä paljon mineraaleja kasvaakseen, minkä seurauksena jokin tuleva mikrobi saatta soveltua kyseisiin korkean kulutuksen tuoteapplikaatioihin paremmin.
Raportissa olit laskenut, että aikuinen ihminen voisi syödä 31 grammaa soleiini, jotta saavuttaa raudan saannin turvallisen ylärajan 40mg. Ilmeisesti tämä laskettu 40mg / (128mg / 100g) = 31,25g. Eikö kuitenkin tulisi ottaa huomioon, että soleiinin koko rautapitoisuus ei irtoa ruoansulatuksen yhteydessä? Vain 50% (biologinen saavutettavuus) 128 milligrammasta on mahdollista imeytyä ja vain alle 5% 128 milligrammasta imeytyy kehoon (biologinen saatavuus). Jos 128 milligrammasta vain 5% imeytyy kehoon, niin saisi Soleiinia syödä 625 grammaa päivässä ennen kuin yläraja on saavutettu.
Olenko vain ymmärtänyt jotain täysin väärin?
onkos niin että kilpailijalla Air Proteinilla ei ole mahdollista rautaongelmaa
Air Protein Inc US20210392920A1
ilmeisesti alhaisempi proteiinipitoisuus on
“4. The method of claim 2, wherein the meat analogue product comprises at least about 10% of the protein product by weight.”
“10. The method of claim 2, wherein the meat analogue product comprises about 5% to about 30% lipid by weight, about 0.5% to about 10% carbohydrate by weight, and/or about 0.5% to about 5% edible fiber by weight.”
miten koostumus, onko hyvä?
onkohan niin, että imeytymättömällä raudalla on joitakin haittavaikutuksia, ripulia…
Air Protein -sivuilla sanotaan, että heillä on
Protein > 85 %
Low in fat/lipids < 5 %
Cholesterol 0
Air Protein contains all 20 amino acids, including the 9 essential amino acids.
ja ADM:n kanssa on strateginen sopimus toukokuussa 2023 sovittu
Mielestäni tulisi ja toivottavasti keskustelu kehittyy siihen suuntaan. En kuitenkaan usko, että EFSA huomioi uuselintarvikeluvituksessa raudan imeytymistä (nopealla googlaamisella en löytänyt tähän vastausta, mutta heille raudan imeytyvyys on konseptina ainakin tiedossa, pitää kysyä yhtiöltä!). Yhtiön omat laskelmat aiemmasta Springvestin antiesitteestä indikoivat, että kyseinen raja olisi selvästi mainitsemaasi 625 grammaa matalampi ja samalla pallokentällä raportin lukujen kanssa, jos olettaa suosituksen proteiinin päivittäisestä saannista olevan 0,8g per kilo kehonpainoa.
Todennäköisesti taustalla on juuri jokin tämän kaltainen tekijä.
Innostuimme @Sara_Antonacci kanssa kuvaamaan ”hieman” pidemmän seurannan aloitus -videon, joka voi tuoda helpotusta tylsään sadepäivään kunhan saadaan video editoitua.
Täällä ketjussa on ollut hyvää keskustelua enkä malttanut olla vastaamatta joihinkin vanhoihin viesteihin, nyt kun pääsee osallistumaan keskusteluun.
USA:n Self GRAS-statuksen myötä tämä reilu viikko sitten.
Juu sähkön hinta on se merkittävin komponentti ja yli puolet tuotantokustannuksesta. Tämä löytyi listalleottoesitteestä:
Kilpailukykyisyys viittaa varmasti myös hintaan, mutta muita tekijöitä ovat nähdäkseni eri applikkaatiot johon se sopii ominaisuuksiltaan, maku ja ravintoprofiili. Kuten sanoit niin hinnan ennustettavuus ja toimitusvarmuus on kaksi selvää etua perinteiseen maatalouteen nähden.
Mainitsemasi hintapariteetti on ehdottomasti tärkeä, jotta tuotetta käytettäisiin laajemmin.
Hyvä viesti, selvästi olet perehtynyt yhtiöön pintaa syvemmälle.
Tästä olen kanssasi samoilla linjoilla ja mielestäni yhtiö voisi avata myös kustannuslaskelmia skenaarioista, jossa se ei itse investoi vetyä valmistavaan elektrolyyseriin ja ostaa vedyn ulkopuolelta.
Pääsin Vehkalan tehtaalla maistamaan kolmea Solein-pohjaista ruokalajia ja teki kyllä minuun vaikutuksen raviolitaikinassa kananmunan korvikkeena ja maitoproteiinin korvikkeena tuorejuustossa. Jälkiruossakaan maku ei erottunut mielestäni erityisesti, mutta Solein-pitoisuus oli muistaakseni melko matala siinä. Pasihan tarjosi Karolle grillissä Solein-sipsejäkin, jotka vaikuttivat ajavan asiaansa.
Solein säilyy huoneenlämmössä listalleottoesitteen mukaan vähintään vuoden, mikä helpottaa koko arvoketjun hallintaa.
Mainio artikkeli @Aili, kiitos siitä 
Lienee näin, mutta tässä vaiheessa olen vielä hieman skeptinen tämän ratkaisun tuotantokustannuksesta.
Tähän liittyen hyvä pitää mielessä, että lock upit koskevat kaikkia yli 5 %:n omistusosuuden omaavia tahoja.
Kun katsoo listaa en ole lainkaan ihmeissäni, että osa ulkopuolisista sijoittajista halusi/vaati kyseistä klausuulia tähän, sillä osalla niistä pelikenttä on nimenomaan listaamattomat yhtiöt.
En henkilökohtaisesti usko että Solar Foodsin johto olisi lähiaikoina myyntilaidalla, sillä sijoitusteesi nojaa niin vahvasti luottamukseen johtoa kohtaan. Uskon/toivon että hahmottavat itsekin kuinka keskeisessä roolissa sijoittajien luottamuksesta nauttiminen on.
Tälle katselusuositus. Mielestäni @Karo_Hamalainen sai Pasin hyvin vääntämään eri liiketoimintaan liittyviä asioita rautalangasta, mikä helpottaa osakkeeseen liittyvien lukuisten eri teemojen ymmärtämistä. Soleinin tuotantoprosessin ja taustalla olevan biologian avaamisessa/ kuvailemisessa en pärjää millään Pasille.
Tuo soleiinin korkea rautapitoisuus kuulostaa vähän huolestuttavalta. Ei välttämättä terveydellisessä mielessä kuitenkaan, koska elimistö säätelee raudan imeytymistä tarpeen mukaan. Eli suun kautta otetusta raudasta on melkein mahdotonta saada yliannostusta, ellei käyttäjä tietämättään kärsi esim. raudan kertymäsairaudesta, hemokromatoosista.
Mutta hyväksyykö EFSA tämän uuselintarvikkeeksi sitten tällä rautapitoisuudella ja asetetaanko valmisteelle jonkinlainen maksimipitoisuus (g soleiinia / kg valmista elintarviketta). Tällöin soleiinia voitaisiin verrata johonkin markkinoilla oleviin rautalisä-valmisteisiin. Joka tapauksessa jos rautapitoisuus soleiinissa on oikeasti tuo 5%, niin vähänkään reilummalla käytöllä kyllä vatsavaivat ovat ainakin taattuja.
Ja toinen asia on tuo maku. Kaikki maksaruokia muistaneet tietävät, että rauta maistuu aika vahvasti niissä läpi. Ja soleiinissa paljon selvemmin, kun rautaakin on huomattavasti enemmän. Rajoittaa käyttöä hyvin monissa ruoissa. Vähän niin kuin makeutusaine stevia on lähes hävinnyt elintarvikkeista vahvan sivumakunsa vuoksi.
Suosittelen hieman isommassa skaalassakin perehtymään alternatiivi proteiinien maailmaan.
Linkin takaa löytyy erittäin kattava “Landscape”-kartoitus, jossa esitellään vaihtoehtoisten proteiinien toimijoita ja niiden jakautumista eri kategorioihin. Solar Foodsille on listattu yhdeksän suorinta kilpailijaa, joista Air Protein on lähimpänä Solar Foodsia.
Muutamaan kirjamerkkiin en vielä ehtinyt vastata.
Lohis vastasikin hyvin ylempänä. Ehkä keskeisempänä haasteena perinteinen ruoantuotanto uhkaa kompastua omaan mahdottomuuteensa, kun tarve proteiinille kasva globaalisti jatkossakin, mutta ruokatuotantoa pitäisi tehostaa samalla kun alkutuotanto kamppailee äärimmäisten sääilmiöiden kanssa ja alkutuotannon päästöjäkin pitäisi laskea. Ruokahuollon turvaaminen ja ruoan alkutuotannon paraneva ennustettavuus ja tuotteen eettisyys ovat nähdäkseni siinä ohella oikein vahvoja argumentteja solumaatalouden kaltaisten ratkaisujen puolesta.
Ajatuspaja RethinkX on ainakin todella härkämäinen solumaatalouden potentiaaliin liittyen. Videossa puhutaan enimmäkseen precision-fermentoinnista, mutta teemat pätevät pääosin myös vetyfermentointiin ja Hydrocow-hanke voi avata pelin precision-fermentoinnin kannalta myös Solar Foodsille. Heidän arvionsa tuotannon hinnan laskusta vaikuttavat toistaiseksi olleen turhan optimistisia, mutta suunta on ollut oikea.
Mitä yhtiön omiin arvioihin tulee, raaka-ainekustannukset vaikuttavat kyllä omaan silmään melko maltilliselta sähkökustannusten vierellä. Kontaminaatioriskista olet aivan oikeassa ja käsittääkseni sitä tapahtui alkuun yhtiön pilot-laitoksella. Yhtiö on kuitenkin jo ajanut tuotantoaan pilot-laitoksella keskeyttämättä ja ilman kontaminaatiota jopa 14 kuukautta, joten sen hallitsemisessa on nähdäkseni tapahtunut merkittävää edistystä.
Tätä en oikein allekirjoita ja kysymys kääntyy hieman filosofiseksi, mutta miten määrittelet termin prosessoitu? Solein kasvaa perinteisistä tuotteista poiketen bioreaktorissa, mutta käsittääkseni itse kasvuprosessi on varsin luonnollinen. Valmistuksessa on prosessointivaihe, Soleinin kuivatus, mutta kuluttajathan ovat tottuneet kyseiseen vaiheeseen maitojauheen valmistuksessa. Toki myöhemmässä vaiheessa elintarvikkeen valmistukseen voi liittyä prosessointivaiheita lopputuotteen valmistuksen yhteydessä, mutta raaka-aineena Solein ei nähdäkseni ole erityisen prosessoitu. Tuotehan ei sisällä säilöntä- tai lisäaineita, ei ole geenimuokattu, eikä Soleinin kasvattamista tueta hyödyntämällä antibiootteja tai tuholaismyrkkyjä, kaikki tekijöitä, jota prosessoitua ruokaa välttelevä kuluttaja arvostanee. Toki osa kuluttajista voi vierastaa pitkään uudelta kuulostavaa proteiinin lähdettä/tuotantomenetelmää.
Oma arvaus on, että rautapitoisuus aiheuttaa joitain rajoitteita pastan kaltaisiin suuren kulutuksen applikaatioihin Euroopassa, muttei sen suurempia haasteita. Hyvä pitää mielessä myös, että Eurooppa on yleisesti innokkain reguloimaan ruoka-aineita ja innovaatioita, minkä seurauksena solumaatalouden kaupallistamismahdollisuudet tulevat todennäköisesti tänne viiveellä.
Itse en ainakaan havainnut raudan makua Solein-pohjaisessa ruoassa enkä raa’assa jauheessa. Jauheessa oli pikemminkin pähkinän ja voin makua.
Vertaisin tuotetta tuolta osin sieniproteiineihin, kuten Quorniin (brändinimi), jota harva mieltänee teollisessa tankissa tuotetuksi massaksi?
Quorn on päässyt kauppoihin, mutta vuosikymmenten kehityksestä huolimatta se tai muukaan sieniproteiinivalmiste ei ole noussut valtavirtatuotteeksi. Harmi sinänsä. Sienet ovat elintarvikkeissa alikäytetty resurssi niiden ilmastojälkeen verrattuna.
Tarjolla noin tunnin mittaista seurannan aloitus-haastista, joka kuvailtiin @Thomas_Westerholm:in kanssa viime viikon lopulla! 
Oli kyllä poikkeuksellisen hieno tunnin mittainen keskustelu, mutta meni vähän hukkaan kun Solar Foodsin kassavirta on kumulatiivisesti negatiivinen 2040-luvulle saakka:
Muuta ei sitten sijoittajan oikeastaan tarvitse tietääkään 
Hyvää pohdintaa. Kaupallistamisskenaarioita on joko oma tuotanto tai teknologian lisensointi; lisensointi on selvästi kevyempi rahoituksen suhteen mutta raha tulee paljon myöhemmin. Analyysin mukaan tämä firma on riskitasollaan moninkertainen verrattuna mihinkään muuhuun listattuun yhtiöön. 2.25-2.50 euroa voisi olla ihan käypä hinta; sillä tasolla saisi 3 kertaisen tuoton sitten kun Solar pääsee kiinni liiketoimintaan.
Tässä hyvä muistaa, että yhtiö investoi mallissamme ennusteperiodin aikana kahteen suureen tuotantolaitokseen (yhdellä diskontattu kumulatiivinen rahavirta kääntyisi nopeammin voitolliseksi) eivätkä ennusteet huomioi mahdollisia julkisia avustuksia jo myönnettyä IPCEI-notifikaatiota lukuun ottamatta. Liiketoiminnan luonnetta kuvaaja kuvastaa kuitenkin siitä osuvasti, että ensin investoidaan ja tuloksentekokyky syntyy vasta myöhemmin.
Analyysissä en tietääkseni ole sanonut firman olevan riskitasollaan moninkertainen verrattuna mihinkään muuhuun listattuun yhtiöön – löytyyhän osakemarkkinoilta muitakin varhaisen kehitysvaiheen yhtiöitä ja kroonisesti supistuviin liiketoimintoihin keskittyviä toimijoita. Riskiprofiili on kuitenkin kehitysvaiheen myötä väkisinkin todella korkea.
Kyllä tuli huomattua, että ennusteissa vuosina 2027-2028 kassavirtaa investoidaan se 220 M€, mikä on suurin piirtein firman tämän hetken markkina-arvo. Erittäin mielenkiintoinen tuote ja toivon että joku eläkerahasto noi investoinnit lopulta sitten maksaa osakeanneilla ja vaihtovelkakirjoilla. Mä voin kyllä sit myöhemmin tulla omistajaksi kun investoinnit on joku muu maksanut ja tuotekehityksen kanssa kärvistelty vuosikausia kohdemarkkinaa etsien ja rahaa olisi vihdoin ja viimein tarkoitus virrata omistajan suuntaan 
Selkeästi rahaa tulee palamaan, mutta sitä ei kuitenkaan kerätty sijoittajilta listautumisvaiheessa vaikka kyseessä on firma joka profiililtaan sopisi paremmin PE-rahastoon kuin Hesulin osinkopörssiin. Myös kassan riittämättömyys selvästi tarpeellisiin investointeihin nostaa riskiprofiilia, kun kurssilaskun jatkuessa rahan kerääminen muuttuu yhä vain kalliimmaksi.
@Pohjolan_Eka on tässä kyllä harvinaisen oikeassa.
Pörssiin piti päästä keinolla millä hyvänsä, mutta rahaa tuleviin investointeihin ei kuitenkaan uskallettu kerätä annin kautta. Käsittämätöntä että tulevista investointitarpeista on jo suhteellisen tarkat ideat, mutta varsinaista rahaa ei kuitenkaan uskallettu kerätä kaikkein otollisimmassa kohdassa firman historiassa, jota listautuminen oli. Odotellaanko tässä nyt sitten pörssin ns. parempia aikoja ja yritetään tehdä varsinainen osakeanti paremmassa ympäristössä, jotta se saadaan suuremmalla todennäköisyydellä maaliin?
Minimissäänkin 200 miljoonan euron kokoluokkaa olevan Factory 02 investoinnin toteuttaminen lähivuosina tulee kyllä vaatimaan valtavasti lisärahaa omistajilta. Ja ilmeisesti tämänkään investoinnin avulla ei vielä olla Soleinin tavoitehinnoissa, joten liikevaihdon aikaansaaminen ja varsinaisen myynnin käynnistyminen voi vaatia vielä tämänkin jälkeen lisärahoitusta (Factory 03). Pahimmassa tapauksessa Solar Foods voi tarvita siis jopa 600 miljoonan euron investoinnit, ennen kuin liikevaihtoon (ja liikevoittoon) saadaan merkittävää liikettä positiiviseen suuntaan. Ja samalla yrityksen toimintakin pitää rahoittaa jostain.
Solar Foods on kyllä idealtaan hieno ja toivon sydämeni pohjasta että tällainen innovaatio saisi tuulta alleen. Sijoittajana jään kuitenkin seuramaan vierestä, miten näitä tulevia investointeja lähdetään tekemään.
Kiitos Thomas ja Sara hyvästä avausvideosta. Ehdin sen vasta katsomaan.
Tulee enemmän luettua ylipäänsä kuin katsottua videoita.
Olen erimieltä joidenkin kanssa tuosta, että kannattaako tällaisia varhaisen vaiheen investointeja tuoda Helsingin pörssiin.
Mielestäni kannattaa.
Sijoittajien lisäksi yritykset saavat lisää näkyvyyttä, omalla tavallaan uskottavuutta ja julkisen listautumisen myötä tietynlainen läpinäkyvyys tulee osaksi yrityskulttuuria.
Tietty joskus jos ollaan oltu jatkuvasti läpinäkyviä kaikille, saattaa tulla yllätykseksi, ettei ihan kaikkia aikomuksia voi kommentoidakaan yhtä avoimesti kaikille sidosryhmille. Tiedon kun pitäisi saavuttaa kaikki samanaikaisesti.
Mitä Solar Foodsiin tulee, todella mielenkiintoinen yritys onnistuessaan. Itseä kylläkin hämmentää investointien hintalaput, ovat aika turkasen kalliita. Noilla rahoilla saisi paljon kaikkea muutakin. Varsinkin kun kuluttavat paljon sähköä.
Mutta toisaalta tuottavat korkeamman jalostusasteen lopputuotetta kuin esimerkiksi sähkölaitos.
Riskinä voisi rahoituksen lisäksi voisi vielä nostaa sen, että mitä jos solein ei sitten lopulta sovellukaan ihmisen ruuaksi.
Solar Foodsin prosessi on käsittääkseni lähtöisin NASAn kymmeniä vuosia vanhasta innovaatiosta. Sen kaupallistaminen tai käyttöönotto ei vain ollut tuolloin ajankohtaista. Itseä jäi mietityttämään, mikä Solar Foodsin se kopioimaton juttu on: mekaaninen teknologia vai prosessiteknologia? Onko Solar Foodsin juttu siinä, että se on tutkinut, mitä mineraaleja bioreaktoriin laitetaan ja missä suhteessa vai osaavatko valmistuttaa oikeita laitteita?
Toisessa lisenssointiin mentäessä on vaikeampi säilyttää ydinosaaminen talossa. Toinen on helpommin kopioitavissa.
LOI on jo todella hyvä merkki. Siinä ollaan jo valittu Solar Foods kaveriksi. Enää ei tarvita muutakuin viimeinen investointipäätös.
Itse seuraan mielenkiinnolla ja toivon oppivani lisää. En pidä pois suljettuna, ettenkö myöhemmin hyppäisi mukaan. Sen verran itse odotan, että saavat rahoitusasiat selkeytymään.
