AI kävi läpi tuon linkkisi ja oli tätä mieltä. Itsellä ei riitä osaaminen.
Onko tässä mitään negatiivista?Negatiivista näkökulmaa voi löytyä vain tietyissä skenaarioissa, ja ne nousevat esiin lähinnä keskusteluissa (esim. Inderes-forumilla tai muissa paikoissa):
-
Hemoglobiini- tai rautaylimäärän riski (esim. hemokromatoosi, perinnöllinen rautakasautumatauti): Terveillä miehillä (ja postmenopausaalisilla naisilla) rautatarve on matala (kuten raportissa 6 mg EAR / 8 mg RDA), joten jos Soleinia käytetään isoina määrinä (esim. 20–30 g proteiinia annoksessa → Soleinia tarvitaan ~25–40 g, jolloin rautaa tulee 27–44 mg), se voi ylittää päivittäisen ylärajan (UL 40–45 mg/päivä aikuisilla) jo yhdellä annoksella. Tämä on riski niille harvoille, joilla on geneettinen taipumus kerryttää rautaa liikaa – mutta se koskee erittäin pientä osaa väestöstä (ei yleinen ongelma Suomessa).
-
Imeytyminen: Kaikki rauta Soleinissa ei ole yhtä hyvin imeytyvää kuin hemirauta lihasta (arvioitu hemiraudan osuus ~5 % joissain keskusteluissa), mutta se on silti non-heme-rautaa, jota tehostaa C-vitamiini jne. Silti iso annos voi johtaa korkeaan saantiin.
-
Käytännössä: Jos Soleinia käytetään maltillisesti (esim. 10–20 g/päivä tuotteissa), rauta jää 11–22 mg:aan, mikä on täysin turvallista useimmille ja jopa hyödyllistä monille (erityisesti naisille, kasvissyöjille, urheilijoille).
Yhteenvetona: Edellisessä vastauksessa korostettiin matalaa rautatarvetta miehillä (6–8 mg/päivä tasapainoon), mutta Soleinin korkea rautapitoisuus ei ole “negatiivista” yleisesti – se on vahvuus useimmille käyttäjille ja markkinointivaltti. Negatiivista se voi olla vain niille, joilla on jo valmiiksi korkeat rautavarastot (ferritiini korkea) tai perinnöllinen ylikuormitusherkkyys. Useimmille suomalaisille (joilla rautapuutosta esiintyy enemmän kuin ylikuormitusta) se on plussaa.