Näinhän me kaikki yritämme tehdä. Putoavat puukot nahassa sattuu niin maan perskuleesti. Mutta Otto hyvä: mistä tietää, että kurssi ei enää laske ja voi ottaa rauhassa kasan montun pohjalta ja lähteä sitten sen kanssa ylämäkeen??
Masse-setä on yrittänyt ratkoa tätä ongelmaa jo vuosikymmeniä eikä ole onnistunut. Muutama harva on ja heitä kutsutaan osakemiljonääreiksi 
Masse-setä, FA, edelleen karvalakkisarjassa 
Hyvä että otit puheeksi. Ei mistään ja siksi en sitä edes yritä.
Avaan siis lisää vielä strategiaani.
Tässä oli allekirjoittaneen sijoitusprosessi ennen vanhaan.
1.Ostin yhtiötä X kun kurssi laski mutta puhuttiin ylireagoinnista tms.
2. Ostin lisää, koska nythän saa vielä halvemmalla. Ylireagointi siis jatkui.
3. Noh, ehkä se ei ollutkaan ylireagointia mutta ostetaan nyt onhan tämä halpaa ja saa osinkoa X%.
4. Vuoden lopussa tästä saa verovähennyksiä eli tämähän oli hyvä sijoitus.
Nykyisin toimin jotenkin näin.
Iän mukana yksi sijoittamisen vaikein, mutta tärkein taito kehittyy itsestään. Nimittäin kärsivällisyys.
Itse en laita rahojani sattumanvaraisesti laskeviin tai nouseviin osakkeisiin, vaan luotan omaan (ja muiden) tutkimukseen yrityksestä, sen liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä. Vaikka omia valintojani voisi luonnehtia ‘pitkän salkun’ sijoittamiseksi, ei se mielestäni ole sitä. Joidenkin sijoitusteni kohdalla ‘olla tekemättä mitään’ vaatii jopa useita päätöksiä kuukaudessa - puhumattakaan vuodessa.
Markkinat tai yksittäiset osakkeet laskevat monista syistä. Mielestäni informaation helppo saatavuus ja määrä on lisännyt heiluntaa. Linkkasin juuri Pörssien suunta -ketjuun Jeremy Siegelin haastattelun. Siinä sivutaan myös sitä, miten sijoittajan pitäisi nykytilanteessa toimia. (ks. n. 01:00 ->)
Paras tuntemani sijoitusstrategia on vaimollani. Hän sijoittaa samoihin osakkeisiin kuin minä silloin, kun näkee minun kärsivän eniten. On toiminut. 
Kultaista sääntöä nro 9 on viilattu hieman uuteen sanamuotoon, joka huomioi vähän pidemmän aikavälin näkymät:
Turvamarginaali: tuotto-odotus > 15% p.a.
Em. muotoilu ohjaa entistä enemmän miettimään keissejä pidemmällä aikavälillä, mikä on muutenkin oman oman strategian näkökulma. Esim tapaukset, joissa indereksen suositushinta (12kk eteenpäin) ei voi ottaa huomioon pidemmän aikavälin merkittäviä kurssiajureita… ajankohtainen esimerkki voisi olla tuleva irtaantuminen Garantiasta (Taaleri).
Vuosi on puolessa välissä, joten pari sanaa omasta H1:stä:
Täysin samaa mieltä ja minulta tuo ominaisuus puuttuu lähes täysin 
Niin ehkä tässä kohtaa olisi minunkin ollut muodikkaampaa puhua kurssiajureista
Jäsennän asioita itse helpommin esimerkin kautta, joten otetaan pari yhtiötä.
Kamux
Olen lukenut analyysit ja muodostanut oman mielipiteeni ja näen tässä jopa potentiaalia. Mutta tätä ei löydy toistaiseksi salkussa.
Miksikö? Koska yhtiö tai ala ei kiinnosta juuri ketään. Kaikki sympatia @Petri_Kajaani 
Ostanko Kamuxia siis nyt ja odotan herääkö markkina Kamuxin potentiaaliin. Näinhän voi käydä tai sitten ei. Otan tässä siis näkemyksen että näin ei lähiaikoina tapahdu. Jos tästä näkyy merkkejä olen valmis ostamaan kamuxia nykyistä kalliimmalla, enkä mieti että olisi pitänyt ostaa kaksi vuotta sitten, tms. Yritän sillä välin etsiä muita kohteita.
Harvia
Olen omistanut Harviaa jo jonkin aikaa, mutta ostaisin lisääkin tällä hinnalla vaikka ei enää “halpa” ole.
Uusi yhtiö pörssissä, niche toimiala, teoreettinen maailmanvalloitus. Lisäksi viimeaikainen huomio herättää kiinnostusta. Tässä riskinä on lähinnä vola mikä tekee varovaiseksi.
Ajattelen että kurssiliike,on se sitten ylös tai alas on itseään ruokkiva tekijä. Jos yhtiöltä tulee huono tulos/ kurssi tippuu nähdään kaikki mahdolliset riskit ja vaaratekijä.
Jos taas noustaan nämä alkavat tekijät jäädä taka-alalle ja haetaan tavallaan syytä nousulle niistä hyvistä asioista vaikka itse yhtiössä ei olisi mikään muuttuunut. Tästä hyvänä esimerkkinä Rovio.
Nämä ovat minusta hyviä tilainteita tehdä ostoja juurikin niihin putoaviin puukkoihin.
Tietysti silloin en ole ollut lähelläkään sitä pohjaa koska sama asiahan jo kaikkien tiedossa.
Tässä siis yritän kehittyä. Tunnen fundamentit mutta ennen kaikkea yritän haistella niitä ajureita.
Ihan perus kulmakiviä omassa sijoitusstrategiassa ovat:
Minulle pikkuhiljaa muodostunut seuraavat seikat ostopäätöksen tekemiseen:
Fundapuoli:
-inderes analyysit
-osinko %
-Toimialan näkymät
Tekninen (oston ajoittamiseen)
-RSI
-MACD
-Liukuvat keskiarvot
Arvonmääritys Grahamin P/E mallilla
Tähän lisää hieman makroanalyysiä
Ihan hyvä setti.
Tarkoittaako sitä, että jos Inde ei seuraa, niin et osta?
Kyllä tulee ostettua niitäkin mitä Inde ei seuraa mutta niissä tulee epävarmempi olo helposti. Pyrin tutustumaan yrityksen strategiaan, kilpailijoihin ja luvuista pääasiassa P/E, P/B, EBIT% ja sen historia. Kahlaan tietty läpi myös yrityksen tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset. Mutta kyllä inden ammattimaiset analyysit antaa hyvää näkemystä yrityksen ja toimialan tilasta!
Mietin aika pitkään, kannattaako käyttää aikaa tämän tapaiseen keskusteluun stoplossin käytöstä, jos toinen osapuoli ei sellaisia käytä eikä ole sisäistänyt niiden merkitystä osakesijoittamisessa. Mutta sitten ajattelin, että ehkä tähän voi puoli tuntia käyttää sen vuoksi, että joku aloitteleva sijoitushenkilö ymmärtäisi niiden tärkeyden ja pelastuisi omaisuutensa menettämiseltä.
Kun aloittelin tänne kirjoittelemaan, taisi olla ensimmäisiä kommentteja, kun jonnekin ketjuun yritin painottaa sitä, että osakesijoittamisessa (treidaamisessa) pitää aina olla joku suunnitelma, mihin sijoituspäätös perustuu. Sen voi muodostaa jokainen oman taitotasonsa perusteella ja minusta se on sama, onko perusteet itse osannut fundamenteista laskea, käyttääkö jonkun analyytikon arvioita vai pelkästään teknisen analyysin hintakäyttäytymisen (olen huono suomentamaan, mutta tarkoitan price actionia) signalointia. Oleellista on, että perusteet on kirjattu ylös (miksi), mitä voittoa tavoitellaan ja mikä on maksimitappio. Mitä pidempi treidi/tavoite, sitä enemmän dataa on hyvä olla ja tehdä siihen myös päivityksiä (tilannehan elää koko ajan). Helposti käy niin, että kolmen vuoden päästä muistaa asiat eri tavalla. Jos suunnitelmasta puuttuu riskinhallinta, sijoitus on rikkinäinen ja vailla tarkoitustaan. Risk and Reward. Risk on kahdesta se tärkein elementti.
Itse olen ollut sijoittajana niin pitkään, että myös oma kehitys on muuttanut sijoituskäytöstä. Eli strategia on muuttunut lähes täysin. Suurinosa varmaan aloittaa tekemällä ostoja mutupäätöksellä, kaverin suosituksesta tai muuten FOMO tyyppisesti. Sitten havahdutaan jossain vaiheessa, että sijoitus onkin tappiolla. Kunnes päädytään muutaman lisäoston jälkeen myymään paniikissa, kun muut lähtevät sitä ostamaan. Sitten ei kyetä tekemään mitään ennenkuin on taas liian myöhäistä ja kurssi kääntyy taas alaspäin. Itse olen siirtynyt täysin buy and hold sijoitustyylistä lähemmäksi hedgefund tyyppistä lähestymistä, jossa salkkua päivitetään heti, kun tilanne sitä puoltaa (tai tehdä esim shortti-sijoituksia longeja vastaan, jos on nähtävissä isompi tilapäinen laskukausi). Itselläni on pitkäsalkku ja sitten on treidi-kassa erikseen. Myös longien sisältö elää. Treidikassalla tehdään 30s → muutaman viikon pituisia treidejä. Joskus niistä siirtyy osa pitkäänsalkkuun, koska suunta jatkuu (se voi olla sinänsä long-ostos tai short-myynti). Usein minulla(kin) on fundamenteistä jokin käsitys, mutta osto/myyntipäätös on aina price actioniin perustuva, jossa hyödynnän erilaisia TA:n indikaattoreita.
Nokiasta kohteena. Ostin sitä longina 2018 alkuvuodesta, aika läheltä pohjia. Myin ne pois alkuvuodesta, aika lähellä huippuja. Sen jälkeen olen tehnyt kymmeniä lyhyitä treidejä Nokialla, vähän erilaisilla panoksilla tilanteen mukaan. Sinä aikana, kun rahat ei ole ollut Nokiassa, ne on tuottanut muissa kohteissa. Tuo rahamäärä on tuottanut voittoa moninkertaisesti koko ajan sen sijaan, että olisin pitänyt sitä holdissa. Hinta on laskenut noin 20% myyntihetkestä. Minulla on mahdollisuus ostaa potti takaisin huomattavasti alempaa uudestaan, jos katson sen järkeväksi. Vuoden 2018 pohjat oli 3.81 ja tämän vuoden pohjat oli 4.17 toistaiseksi. On täysin mahdollista, että nuo molemmat rikkoontuu alaspäin. Onko se todennäköistä, on sitten toinen asia. Mutta kuinka moni on siihen varautunut - onko olemassa siihen sijoitussuunnitelmassa toimenpide? Jos kassan suuruus on ääretön, asia ei ole tietysti ongelma.
Nokia on viikkotason EQ:ssa, low 4.3070 ja high 4.55. Perjantain päätös ja päiväkynttilän muodostus on siinä ja siinä, voiko sen lukea bull flagiksi. Sitä puoltaa hinnan pysyminen ema26 yläpuolella, mutta sitä vastaan on bear volyymin määrä perjantailta (kasvava suhteessa torstaihin). Tein ostopäätöksen 15min aikajänteellä, jossa low muodostui 4.4560. Tein ostopäätöksen 4.605 sillä ajatuksella, että globaali markkinasentimentti puoltaa nousun jatkumista, samoin Nokian tilanne kokonaisuudessaan (osari lähestymässä, negarin todennäköisyys vähenee päivä päivältä, jolloin usein osa sijoittajista lähtee ostamaan lottoja positiivisen osarin toivossa ja kurssi saa nostetta). After market ostot oli isosti bullish. Mutta koska Nokia on tehnyt pitkän laskun ja nyt haetaan vielä suuntaa, en lähde arpomaan tässä kohtaa isolla riskillä (osto oli suht iso), vaan päädyn tekemään käytännön break-even treidin, jos nousu pysähtyy. On hyvin todennäköistä, että jos kyykätään takaisin low:n lähelle, lasku jatkuu siitä alaspäin. Teen tilanneharkinnan uudestaan siinä kohtaa ilman mitään riskiä, mutta mahdollisuus on saada sama potti uudelleen alemmalla keskihinnalla. Voin toistaa tätä käytännön loputtomasti, jolloin löydän pohjat saletisti. Matkalla syntynyt pieni tappio tulee kuitatuksi nopeasti, kun nousu alkaa.
Normaali tilanteessa stoppari olisi asetettuna johonkin tuon low:n 4.4560 alle jollain marginaalilla, mutta tilanne on niin epäselvä vielä, että en ota turhaan yhtään ylimääräistä tappiota tässä kohtaa. Jos nousu jatkuu, nostan stoplossin sellaiseksi, että saan pienen voiton joka tapauksessa, vaikka nopea lasku tulisikin yllättäen. Eli hyvällä todennäköisyydellä treidi on voitollinen joka tapauksessa.
Monta kertaa tulee mieleen, että miten sijoituksen käy esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa henkilö sairastuu tai loukkaantuu, eikä ole kykenevä hoitamaan sijoituksiaan eikä niiden turvana ole stoploss orderia?
Aktiivinen sijoittaminen vs passiivinen on monta kertaa tuottoisampaa, mutta se vie tietysti aikaa ja siihen joutuu panostamaan muutenkin paljon (tiedonhaku, uutisten seuranta, sijoituskumppanien/mielipiteiden haku yms.). Mielelläni luen hyvistä sijoitusvinkeistä tai onnistuneista strategioista, mutta kaipaisin ihan konkreettisia esimerkkejä. Kova tekijä pitää olla, että pystyy löytämään salkullisen kohteita longeina markkinoilta, joita ei tarvitse päivittää, ostohinnat on alle ostohetken reaaliarvon(?), stoplosseja ei tarvita ja tuotto päihittää perusindeksirahastot. Markkinoilla on niin paljon fundamentaalisia laskijoita ja analyytikkoja, että niiden päihittäminen on kelpo suoritus.
Aktiivisijoittaja käyttäytyy eri sentimenteissä eri tavalla. Oli helppoa ostaa long-kassaan lappuja, kun nousuputki on ollut noinkin pitkä, alkaen vuodesta 2009. Kymmenen vuotta helppoa aikaa. Vuoden vaihteesta lähtien en ole lisännyt long-kassaan mitään, mutta keventänyt sitä olen. Vaikka tämä vuosi on ollut tammikuusta lähtien bullien juhlaa, koko ajan mukana on väijynyt monenlaisia peikkoja ja sentimentti on ollut yllättävän sekava ja epävarma. Sen vuoksi on ollut turvallista tehdä vain lyhyitä treidejä ja odotella tilanteen kehittymistä - silti pystynyt hyödyntämään nousut, mutta pienemmällä riskillä.
(Saattaa olla vähän sekava ja puutteellinen päivitys, mutta ei ollut energiaa lähteä tätä sen paremmin etukäteen miettimään. Kirjoitin, mitä mieleen tuli - tarinaahan aiheesta riittäisi vaikka kuinka paljon).
Tämä vaikuttaa kyllä aika rohkealta väitteeltä. Mihin tämä perustuu? Samaan aikaan kuitenkin on todettu useaan kertaan, että aktiiviset rahastot häviävät passiivisille, nimenomaan kulujen takia.
Stop losseissahan ongelmana on miten ajoittaa uudelleen osto. Pahimmassa tapauksessa käydään stop lossissa ja käännytään heti takaisin ylös. Käsittääkseni tätä porukka aiemmin ihmetteli, kun stop lossisi oli tickin (?) päässä ostohinnasta.
Suurimmalla osalla rahastoista taitaa olla sääntelyjä 
Mm. paljonko saa olla yhden osakkeen paino salkussa? Sekä ne summat millä ne sijoittaa. Moisten treidaukset aiheuttais vähän erilaista volatiliteettii kursseihin, toisin kuin yksittäisten treidereitten.
Esim Daytrader ei välttämättä pidä kohteita edes yön yli. Daytraderin toiminta on huomattavasti erinlaista mitä " aktiivinen osakerahasto "
Toki rahastoilla on rajoitteita, en tarkoittanut tuota suorana vertauksena vaan enemmänkin tyylillisenä. Väite on silti kovin rohkea, sillä lyhyen aikavälin kaupankäynti on kokolailla nollasummapeliä toisin kuin pidemmän aikavälin longaaminen. Tietysti samalla mitä lyhyempi treidaajan kaupankäyntijänne on, sitä suurempiin tuottoihin on teoriassa mahdollisuus päästä. Vaikea kuitenkaan uskoa, että tämä olisi kovin monelle hyvä tapa toimia.
Voisin itsekkin heittää tähän tarinaa perään, ja samalla heittää pikkuisen tributen @DayTraderXL suuntaan, jos sallinet tämän
Jossakin 2015 alkuvaiheilla ollessani vielä todella nuori tutkailin vähän rahastosijoittamista ja huomasin sen asian, että “aha, rahoille voisi jopa peräti saada tuottoa jostakin muullakin kuin työtä tekemällä, ja suojata varansa inflaatiolta.”. No, rahastosijoittamiseen tutustuneena meninkin sitten aika nopeasti lukemaan perusteita osakesijoittamisesta (tämä siksi, että muistin Medifilmin olemassaolon ja tutkailin myös sen salkun silloisia omistuksia, mitkä olivat isäni jäljiltä jääneet salkkuun. Huomasin siis, että itselle tulee joskus eteen tuon salkun hallinnointi, joten ajattelin, että jotain on pakko tietää), tällöin pääosin siitä, että mitä ovat P/E-, P/B-, EV yms. tunnusluvut ja mitä ne tarkoittavat. Myöhemmin sitten 2015 aikana pääsin treidaamaan tahon X kanssa 10-20K suuruisilla summilla, joka oli täysin yhtä tietämätön osakemarkkinalla lyhyen aikavälin kaupankäynnistä kuin minä (käytännössä strategiaa ei ollut kauheasti, muuta kuin se, että etsitään paljon lyhyellä aikavälillä laskeneita osakkeita OMXH25-indeksin sisältä ja kokeillaan saada sieltä voittoja). Tuloksena: Keräsimme kovasta nousumarkkinasta ensin n. 33% keskimääräisen pääoman tuoton (täydellä tuurilla näin jälkeenpäin ajateltuna), mutta sitten ostimme Orionia ensimmäisestä isommasta dipistä (-12,5%, muistaakseni Q2 2016 rapsan jälkeen). Koska emme tienneet mitään stop-losseista siihen aikaan, eikä ollut aloittavana sijoittajana raaskeita myydä tappiollisia osakkeita (ja minä vielä onnistuin jotenkin typeränä silloin perustelemaan itselleni osakkeen holdaamista Inderesin suosituksen vastaisesti, tällöin en vielä tuntenut Inderesin palvelua kunnolla), niin tuloksena lopulta tuli vajaa -50% mittariin, ja reilut tappiot sitä kautta.
Minulla oli sitten näiden asioiden kanssa pieni silent period, kun 2016-2017 oli omassa elämässä tosi vaikeaa aikaa sijoitusten ulkopuolella, niin ei paljoa tällaisia asioita tullut mietittyä. Vähä väliä Medifilmistä myytiin joitain reilusti tuottaneita osakkeita, kuten Cargotec ja Neste.
Kun 2017 loppuvaiheessa olin sitten jo edes vähän “back on track”, niin huomasin, että Nokia oli halventunut rajusti, ja sitä ennen olin jo jotakin kautta tutustunut vähän enemmän Inderesin analyytikoihin ja aamukatsauksiin tms. niin katsoin sitten Mikaelin videon Nokiasta, silloin kun Nokia oli lähemmäksi 4€ lappu. Päädyttiin sitten ostamaan Nokiaa jostain 3,9xx€ tasoilta, ja tehtiin sillä sitten hyvät voitot myymällä kurssin noustua (nyt en muista/kerkeä kaivaa tarkkoja lukuja, pahoittelut siitä). 2018 sitten pääsin jo vähän tahon X välityksellä Medifilmin omaisuudesta vähän päättämän enemmän, ja kokeiltiin Medifilmissäkin treidaamista, vielä sitä ennen kun en ollut vielä 18 vuotta täyttänyt. En tuntenut tällöinkään vielä stop-losseja ja niiden käyttöä. Tuloksena oli joitain voitollisia kauppoja, kuten Nokia, mutta tappiota tuli sielläkin, Outokummusta (josta kirjoitin “Sijoitusvirheet” -ketjussa aikaisemmin 2018 lopulla). Siispä: Koska minulla ei ollut tietoa stop-lossien olemassaolosta/TA:n indikaattoreista tms., niin osuin tietenkin niin aloittelijalle perinteiseen tapaan falling knifeen, ja isot haavat siitä tuli Tämä näkyy raa’asti seuraavasta tuottograafista (sininen käyrä oman salkun kehitys, oranssi käyrä on vertailuindeksi OMXHGI):
Vasta 2018 lopulta tultuani tähän foorumille ja opittuani vähän TA:sta, stop-losseista, yms. on alkanut sujua tämä lyhytaikainen sijoittaminen, ja myös pitkäaikaiset sijoitukset sujuu paremmin, ja ovat perusteltuja paremmin (tästä kiitos myös sille, että aloin tutustumaan Inderesin analyyseihin todella usein ja tarkasti 
). Tästä kaikki kiitos kuuluu foorumilaisille, mutta erityismainintana @DayTraderXL:lle (
) kiitos siitä, että on jaksanut jakaa erinäisiä graafeja ja tietoa TA:han liittyen, jonka tuloksena on ollut lopulta se, että olen oppinut todella paljon treidaamisesta, riskinsietokyvystä, ja stoppareista. Toistaiseksi tämä korostuu myös näiden kahden tuottograafin erilaisuudessa (sininen käyrä oman salkun kehitys, oranssi käyrä on vertailuindeksi OMXHGI):
Vielä ehkä korostaisin tämän kaiken tärkeyttä jälleen uudestaan: Nykyään Sijoitusfoorumi, Inderesin analyysit ja -videot ovat asioita joita selaan ja katson päivittäin, ja joista saan iloa elämääni todella paljon, ja samalla hyvät eväät hyvään kaupankäyntiin. Tämä on oikeasti merkittävä juttu, koska noin muuten itsellä on tullut aika paljon vastatuulta 2016 alkaen, jonka seikkoja en avaa tässä, yksityisviestillä saa kysellä jos erityisesti kiinnostaa, mutta voin sanoa, että todella kovien asioiden läpi on täytynyt puskea, vaikka omat voimat olisivat jo todella lähellä täydellistä pohjakosketusta. Ilman tätä sijoitusyhteisöä, ilman Inderesiä, voisi oikeasti asiat olla minulla paljon huonommin kuin nyt.
Mutta nyt: Avaan vielä oman sijoitustrategian perusfundamentit tähän, nyt ne treidien fundamentit siis, joita en vielä aikaisemmin avannut:
Tämän vuoksi treidaaminen vaatii opettelua, eikä se ole mitään helppoa hommaa, eikä myöskään sovi kaikille. Mutta @DayTraderXL:n kaltaisille, jotka ovat todella kompetentteja tällä osa-alueella, se on varmaasti iso mahdollisuus generoida rajua ylituottoa indeksiin nähden, oli tilanne mikä tahansa.
Onpa hienoa lukea tällaisia posteja. Olet nopeasti oppimassa ja sisäistämässä asioita. TA on asia, josta löytyy aina uutta - askel kerrallaan. Viiden vuoden päästä olet jo ammattilainen, se on selvä asia. Muistat vaan aina huolehtia, että minimoit tappiot. Treidi on helppo ottaa uusiksi pienellä lisäkustannuksella. Fundamentit on aina avuksi - DCF-laskenta on hyvä apuväline.
Omalla kohdalla asiaa on helppo verrata saavutettuihin tuottoihin. Tiedän lukuisia kollegoja, joilla sama tilanne. Rahastoista en tiedä, puhuin yksityisistä henkilöistä. Ihmettelen puhetta noista kuluista, ne eivät näyttele merkittävää osaa aktiivisessa kaupankäynnissä.
Vaikuttaa siltä, että stoplossien käyttö ei ole kovin yleistä. Miksi osto sen jälkeen olisi sen vaikeampaa kuin alkuperäisessä tilanteessakaan. Usein se on jopa helpompaa. Joskus käy niinkin, että päätyy ostamaan uudelleen lähes samalla hinnalla, mutta se kuuluu osana aktiivista kaupankäyntiä. Kannattaa lukea perusteluni stoplossista uudelleen, mielestäni se oli kuvattu tarkasti perusteluineen.
edit - asetin siis stopparin jonkin ajan kuluttua, kun näin, että hinta lähti nousemaan, kuten olin olettanut
En luonnollisesti ole tarkoittanut, että kaikkien kannattaa ryhtyä treidaajaksi. Siitä huolimatta ja erityisesti sen vuoksi, stoplossit pitäisi olla kuin lihasmuisti. Aina käytössä. Ja tästähän se keskustelu lähti käyntiin.
Mitä vähemmän markkinoilla on volatiliteettia, sitä pidempi tulee olla sijoitushorisontti. Ja vice versa - mitä enemmän volaa sitä paremmat todennäköisyydet tehdä tuottoa ihan päivän sisälläkin.
Tämä on tärkeä pointti. Sen vuoksi en Suomessa päivätreidaa kuin OMXH25 kohteita. Jenkeissä vola ei ole mitenkään ongelma, melkein päinvastoin - ei tahdo ehtiä mukaan. Joskus voi parin minuutin treidillä tehdä oman päiväpalkan (mikä se sitten kelläkin on).
Kyllä, juuri tässä kuvailit minun sijoitusprosessin 4-5 vuotta. Toki yritin tehdä myös “analyysiä” mutta käytännössä juuri tästä oli kyse… Sitten kun katsoin viime vuoden lopussa että salkku on tappiin asti vivutettu ja -25% taulussa ajattelin että joko kuittaa tappiot ja lopettaa koko touhun tai sitten täytyy muuttaa strategiaa ja raskaasti
Nyt sieltä ollaan noustu saman verran plussalle ja korostan että suurin vetoapu tässä on ollut markkinalla eikä niinkään “taidolla”. Kuitenkin luulen että strategian muutoksella siihen suuntaan että minimoidaan tappiot on ollut suuri vaikutus.
Tuossa sinun Nokia Stoplossissa katsoin lähinnä, että noinko se kuuluu laittaa… Olen katsonut lukemattomia tutor videoita siitä, mutta en ole oikein löytänyt itselleni sopivaa tapaa.
Tai ehkä enempi se johtuu siitä kun teen kauppaa pääsääntöisesti yhtiöllä missä vaihto on olematonta. Joskus käy niin että joku taho sylkäisee isohkon määrän lappuja laittaan ja hinta romahtaa. Markkina sitten ikään kuin herää siihen ja ostolaidalle tulee tavaraa ja hinta palautuu. Näissä tapauksissa jos minulla on ollut stoppari olen joutunut pihalle vaikkei olisi kannattanut. Nykyisin minulla ei ole kiinteitä stoppareita mutta seuraan esim. MACD miltä trendi näyttää ja toimin sen mukaan.
