Me tässä joudumme vain arvailemaan, mitä Atte on tarkoittanut. Se on kai kuitenkin kiistatonta, että hän ei ainakaan tuossa kirjoituksessaan sanallakaan perustellut julkaisemattomuutta MAR-asetuksella tai muutenkaan sisäpiiritiedolla. Sen sijaan hän luetteli muita perusteita jättää julkaisematta.
Viittasi lisäksi yhtiön velvollisuuteen tiedottaa myös ei-sisäpiiritietoa [kohta 3.5]. Erikseen hän vielä sanoi, että tämä ei ole sisäpiiritietoa. Jos kirjoituksen tarkoitus oli päinvastainen, olen entistä vakaumuksellisemmin sitä mieltä, että viestintä ei nyt ole onnistunut. Selvennys olisi paikallaan sen sijaan, että me saamme täällä arvailla ja tutkia jokaista sanaa kuin rikoslaboratoriossa.
Jos oikea syy todella oli MAR-asetus (eli sisäpiiritieto), se olisi kyllä ollut hyvä todeta jo alkuperäisessä kirjoituksessa. Tai edes jälkikäteen! Näin ei kuitenkaan ole tehty, mikä hämmentää suuresti. En keksi mitään syytä, miksi tätä ei ilmaistaisi, jos tilanne oikeasti oli tämä.
Karo puolestaan on aivan liian lähellä journoja ymmärtääkseen, että kaikkea tietoa ei ole laillista julkaista. Mutta se on nyt eri tarina
Kiitos kommenteista. Tarkennan vielä sääntelyn näkökulmasta kantaani.
Jos me analyysissämme saamme käsiimme yhtiöltä selkeästi pörssitiedotettavaa tietoa ennen kuin sitä on pörssitiedotettu, emme sitä julkaise kanavissamme riippumatta tiedotteen kategoriasta. Pörssitiedottaminen on tarkasti säänneltyä juuri sen takia, että tieto olisi kaikkien sijoittajien saatavilla tasapuolisesti ja samanaikaisesti eikä esimerkiksi Inderesin tai jonkin toisen toimijan asiakkailla muita ennen.
Julkaisemattomuus ei ole myöskään kannanotto siihen, olisiko ollut kyse sisäpiiritiedosta - pörssitiedote saattaa olla tai olla olematta sisäpiirikategoriassa riippuen tilanteesta, joka usein on tulkinnanvarainen. Oma kommenttini ohjasi vähän väärälle uralle, kun viittasin (asian vakavuutta painottaakseni) suoraan sipi-tiedon sääntelyyn. Olisi riittänyt todeta, että kyseessä pörssitiedotettavaa tietoa. Meillä ei ole roolia päättää onko jokin tulkinnanvarainen tilanne sisäpiiritietoa vai ei. Yhtiöt joutuu itse harkitsemaan milloin kategorisoi tiedon sisäpiiritiedoksi ja sisäisesti dokumentoimaan perustelut tälle.
Viestinnässä tässä on meillä selvästi epäonnistuttu. Mielestäni yleisesti tiedottamisen sääntely ajaa ihan oikealla tavalla kaikkien sijoittajien suojaa ja tasapuolista kohtelua, ja tämä sääntely on mennyt viime vuosikymmmeninä huimasti parempaan suuntaan. Ja me toimimme näiden sääntöjen puitteissa, valtavan juridisen vastuun takia usein sen varovaisemman periaatteen mukaan, etenkin vaikeissa ja yhtään tulkinnanvaraisissa tilanteissa kuten tässä. Ymmärrän myös, jos jonkun mielestä tässä toimittiin hätävarjelun liioittelun hengessä.
Lisäksi tämä avasi, että myöskään ei-sisäpiiritietoa ette julkaise, jos se on yhtiön tiedotusvelvollisuuden piirissä. Mä olen ottanut jo tähän asiaan kantaa enemmän kuin on ollut tarpeen joten osaltani case closed.
Aliarvioit lukijakuntaasi Mikael. Vaikka kuinka monimutkaisesti asiaa pyörittelisit, tapaus ja
eritoten periaate, josta keskustelemme, on kuitenkin aika simppeli.
Kirjoitit: ”Pörssitiedottaminen on tarkasti säänneltyä juuri sen takia, että tieto olisi kaikkien sijoittajien saatavilla tasapuolisesti ja samanaikaisesti eikä esimerkiksi Inderesin tai jonkin toisentoimijan asiakkailla muita ennen”
Näin tietenkin. Mutta unohdat sopivasti, että sääntelyn tarkoituksena on estää myös analyytikkoja saamasta tietoa ennenaikaisesti haltuunsa.
Kuten tämäkin tapaus osoittaa, aika ajoin sisäpiiri tulee vuotaneeksi kaikille kuuluvaa informaatiota analyytikoille. Asiaa vielä ruokkii kuvaamasi tiedotuspolitiikka, jossa luvataan, ettei analyytikoille lipsahtanutta ennenaikaista tietoa julkaista ennen pörssitiedotetta. Moinen luo nykytermein “turvallisemman tilan” jakaa informaatiota analyytikoille, jotka lupaavat toimia portinvartijoina.
Jopa me bullerot tiedämme, että informaatio tuo sijoittajalle etua. Mitä pienempi piiri asiasta tietää, sen suurempi on informaatioetu. Tässä tapauksessa tilanne oli epätasa-arvoisimmillaan tietysti silloin, kun talousjohtajan sähköpostiviesti oli ainoastaan analyytikoiden tiedossa.
Kyseisessä tapauksessa tulee mieleen kaksi helppoa tapaa, jolla sijoittajien tasa-arvoinen kohtelu olisi voitu pelastaa. Joko kehottaa yhtiötä laatimaan tiedote mielellään ennen pörssin avautumista, johon on todistettavasti ollut aikaa tai jakaa tieto mahdollisimman laajalle lukijakunnalle. Silloin informaatioetu/epätasa-arvoinen tilanne olisi liudentunut olemattomiin.
Onneksi tämä tapaus ei vaikuta ollenkaan vakavalta, enkä halua syyttää Attea. Mutta kun asiaa vatvotaan edes ja taas, on mielestäni piensijoittajien intresseissä, ettei pörssisääntelyn osalta lipsuttaisi edes kaikkien meidän rakastamien Inderesin analyytikoiden eduksi.
Foorumin gallupissa 91 % kannatti analyytikkopuhelujen äänittämistä ja julkaisua äänimuodossa ja mahdollisuuksien mukaan tekstimuodossa. Tarvitaanko tähän uusi julkaisualusta, jotta tieto olisi samanaikaisesti kaikkien käytettävissä, vai onko Inderesin alusta jo tarpeeksi julkinen?
Tästä olen samaa mieltä. Joskus voi tapahtua inhimillisiä virheitä mutta ne on usein korjattavissa ripeästi.
Virallisten sisäpiirihankkeiden tapauksessa prosessit taas on niin järeät, että näin ei pitäisi käydä (ja hankkeissa tiedon vahingossa saanut joutuisi lisäksi itse hankkeen piiriin).
Viranomainen on antanut analyytikkopuheluista (pre-silent call) oman suosituksen, jonka mukaan ne tulisi olla kaikille avoimia, julkaista yhtiön ir-sivuilla, tallenne olla kaikkien saatavissa ir-sivuilla jne. Ja niissä ei silti saa jakaa sisäpiiritietoa.
Kuinka laajalti yhtiöt noudattavat tuota Finanssivalvonnan suositusta? Suositus on annettu 30.10.2023. Olisiko aika kirjoittaa tämä velvoittavaksi lainsäädännöksi?
