Onko tästä jotain skenaarioita millaisen osuuden muovimarkkinasta Stora voisi haukata ja millä kannattavuudella? Onko tuotteilla kilpailukykyä muutenkin kuin vain hipstereiden keskuudessa?
“Onko tästä jotain skenaarioita millaisen osuuden muovimarkkinasta Stora voisi haukata ja millä kannattavuudella? Onko tuotteilla kilpailukykyä muutenkin kuin vain hipstereiden keskuudessa”
Kyseessä on hyvin pieni ja ainakin osin pilottivaiheen projekti, joten skenaariovanalyysi markkinaosuuksien valloittamisesta muovilta ei ole vielä ajankohtainen. Avaus on kuitenkin mielenkiintoinen ja sinänsä askel oikeaan suuntaan. Tuotteena on muotoon puristetut kuidut ovat todennäköisesti selvästi nykyratkaisuja kalliimpia, mutta joihinkin niche-sovelluksiin Stora Enso voinee myydä näitä hyvinkin kannattavasti.
kiitos, se just oli ongelmana, että en ehkä jaksaisi tutustua. Kysytään toisin. Nykyisillä arvostuksilla, jos otan kutakin saman verran niin onko teistä hyvä diili? P/B taisi olla UPM 1,3 ja muut 1,1.
Ja kiitos vaan Nyyb.k, ehkäpä huomenna tutustun metsäyhtiöihin. On jo päässä yli 20 firmaa pyörimässä…
Pohdiskelin vuosia sitten UPMää 7-8€. Kun pomppasi 12€ ajattelin, että liian kallis, tai nousi juuri, ei kannata ostaa nyt Sen jälkeen kaikki UPM:n hinnat ovat tuntuneet kalliilta. Miksiköhän sitä joskus juuttuu absoluuttisiin hintoihin?
Ihmeellinen tapaus kyllä tämä MB. Kuukaudessa noin -26% alaspäin, omasta mielestä vähän ylireagointia investoinnin julkistuksiin ja isojen herrojen leikkeihin.
Vuodessa osakekurssista sulanut yli puolet ja Storalla vastaavalta ajalta yli 40%.
Lasketellaanko MB:n kohdalla Krimin kriisin tasoille, noin 3,50€ pintaan vai onko suunnanmuutos jo horisontissa? Luulisi, että viimeistään 3,50€ tienoilla tulee jo psykologinen vastustaso vastaan.
Ensiksi laskee kun investoinnit julkistetaan ja Suomen markkinan tuntien laskee vielä lisää silloinkin, jos hanke kaatuu. Mahtava lappuhan tämä olisi lyhyeen spekulaatioon suuntaan tai toiseen.
Itse kuitenkin uskon kurssin korjaavan ylöspäin edes jonkin verran näistä lukemista, tiedä sitten milloin.
Lasku johtu enimmäkseen Husumin tehtaan yllättävistä investointitarpeista, joissa vanhaa tehdasta joudutaan päivittämään. Tehdas on siis kulutettiin loppuun aiemmin kuin markkinat olivat ennakoineet. Koska tuotanto ei investoinnin seurauksena lisäänny, niin kyseessä on markkinat yllättänyt kuluerä.
Muiden mainitsemien syiden lisäksi metsäyhtiöt ovat suht globaalista suhdanteista riippuvaisia syklisiä yhtiöitä jolloin markkinan hermoilu esim. kauppasodan suhteen osuu vivulla niihin.
Miten tämä suhdanneriippuvuus ilmenee? Esimerkiksi Metsä Boardin taseen loppusumman vakioiva Asset Turnover - tunnusluku on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta 0,8 ja 0,9 välillä. Yhtiön tuotteilla on siis hyvin vakaa ja ennustettava kysyntä. Liikevoittomarginaalit sen sijaan ovat viime vuosina olleet reippaasti historiallisia keskiarvoja korkeammalla, mikä luo kuvan edullisuudesta yksinkertaisella P/E -luvulla laskien. Elämme kultakutriaikaa kun haitallinen inflaatio ja velkojen korot eivät kurita yrityksiä.
Tässä muuten tulee mielenkiintoinen ilmiö: liikevoittomarginaalin ja liikevaihdon suhde on kertolasku, mutta saadusta liikevoitosta pitää vähentää kiinteänä kuluna velan korot. Nämä taas riippuvat velkamäärästä. Jos velkaa on paljon, tämä aiheuttaa ison heilunnan nettotulokseen suhdanteiden vaihtuessa.
Yhtiöt eivät raportoi yleensä kiinteitä kulujaan, jotka olisivat tärkeitä operatiivisen vivun laskemisessa. Onko kiinteitä kuluja kaikki sellaiset kulut, jotka eivät ole myydyn tuotteen suoria tuotantokustannuksia? Jos ovat, päättelin näin:
Kiinteät kulut = kulut yhteensä - muuttuvat kulut.
Kulut yhteensä = liikevaihto - liikevoitto.
Muuttuvat kulut = liikevaihto - liikevaihto * bruttokatemarginaali.
Yritysten kulut ovatkin viimeaikoina pysyneet kurissa ja siitä johtuen osakkeet voivat tällasen nousunkin jälkeen näyttää kohtuuhintaselta. Niin näytti Outokumpukin ennen finanssikriisiä. Jossain vaiheessa ympäristö kuitenkin todennäköisesti palautuu normaaliuralle ja silloin tuloksentekokyky on haastavampaa. Usassakin yrityksen tulokset ovat olleet hyviä veronkevennysten ansiosta, mutta ei toikaan ole pysyvää: kilpailu kyllä syöä vähitellen tuloskesta sen ylimääräisen.