GS aloittaa seurantoja, UPM ‘Neutral’, Stora ‘Sell’ (8,0€)
Goldman’s most bearish call is Stora Enso, where an €8.0 target implies 16% downside. The brokerage is 12-17% below consensus on 2026-27 EBITDA, arguing that the company’s new 750,000-tonne Oulu consumer board’ mill will ramp up just as Chinese export volumes divert to Europe following U.S. tariffs.
" With the US market largely insulated by the introduction of new tariffs, we believe a significant portion of these exports will flow to Europe, exerting additional pressure on the market," Goldman analysts said.
Stora trades at 8.7x 2026/27 EV/EBITDA, a 12% premium to its historical average, which Goldman described as stretched.
Among neutral-rated stocks, UPM trades 13% above its historical average with cost-curve exposure to softwood pulp;
Mielenkiintoinen Umpin ja sen näkymien läpikäynti. Kannattaa kiinnittää huomiota myös analyysiin UPM:n eri osien arvosta: biokemia (Leuna yms.) nollassa, kun takuuta tuotoista ei ole, ja toisaalta huomautetaan siitä, että esim. Fortumiin nähden energiatuotanto on reippaastikin alihinnoiteltu. Iranin ja Ukrainan sotien energiamyllerrysten voittajayhtiöitä.
Analyysi päättyy kokonaisarvioon ja suositukseen: Osta.
Mahdollisen Joutsenon sulkemisen vaikutus kuitupuumarkkinaan on jo pitkälti sisällä nykyhinnoissa, koska se on pääosin ollut seisokissa viimeisen vuoden aikana. Ja UPMn ja SE:n sellutehtaat olleet myös vajaakäytöllä. Silti kuitupuun hinnat ovat 20-25% korkeammat kuin ennen sotaa ja kaikkien lajien hinnat ovat nousseet taas viimeiset 3-6 viikkoa.
Mielenkiinoista nähdä UPM:n Q1 tulos. Onko Suomen sellutuotanto palannut voitolliseksi ja mikä oli käyntiaste Q1:lla?
Tässä on Viljakaisen kommentit siitä, miten Stora Enso harkitsee taseen vahvistamista hybridilainalla
Stora Enso tiedotti keskiviikkona harkitsevansa euromääräisen ja luottoluokitellun hybridilainan liikkeeseenlaskua markkinaolosuhteista riippuen. Pidämme ilmoitusta jossain määrin negatiivisena yllätyksenä, sillä emme olleet odottaneet yhtiöllä olevan tarvetta taseen vahvistamiseen kalliimmalla oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Ennusteissamme yhtiön taseaseman piti jo vakiintua investointien laskettua ja tuloskunnon hieman parannuttua. Siten uusi hybridilaina viittaa mielestämme arvioimaamme kovempiin paineisiin luottoluokituksen ylläpitämisessä ja myös haastavana pysyneeseen toimintaympäristöön.
On se aika käsittämätöntä miten firmat pelkää tilapäistä osingon leikkausta. Tänä vuonna Stora jakaa melkein 200M osinkoa ja samaan aikaan on ottamassa hybridilainaa. Osinkohan olis pitäny jättää maksamatta taseen vahvistamiseksi.
Stora kertoi aiemmin suunnittelevansa Metsä-divisioonan irroittamista omaksi yhtiökseen. Aikataulu oli muistaakseni H1/2027. Miten tällainen hinnakas uusi laina käsiteltäisiin/jaettaisiin tyypillisesti tällaisessa tilanteessa? Voisi kuvitella ettei kysyntä -, kannattavuus-, ja ylikapasiteettiongelmissa kärvistelevä pakkausbisnes olisi kovinkaan innostunut tällaisista lisäkustannuseristä.
Kysymys on hyvin relevantti ja ulottaisin sen melkein jo vuoden 2024 osinkopäätökseen. Tuolloinhan tase oli vähintään yhtä tiukalla taloudellisena tavoitteena olevan ja velkojien päämatriikkanaan tyypillisesti pitävän nettovelka/käyttökate-tunnusluvun perusteella.
Velat tietenkin jaetaan molemmille yhtiölle. Kyseessä on hyvin monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat useat kysymykset aina liiketoimintojen velanhoitokyvystä yhtiön valintoihin ja verotuksesta velkojien asettamiin rajoituksiin. CMD:ltä jäi kuva, että perusoletuksena molemmille yhtiölle tulee nettovelkaa. Välttämättä kaikkia velkakomponentteja ei kuitenkaan jaeta molemmille yhtiöille.
Itse sanoisin, että pakkausliiketoiminta ei nykyisellä tuloskunnollaan ja kassavirtaprofiililla sekä niiden näkymillä kanna erityisen raskasta velkakuormaa. “Metsäyhtiön” taas kantaisi taseensa puolesta velkaa paremmin (vrt. tyypilliset LTV-tasot kiinteistösijoittamisessa). Taseen tuotto on kuitenkin “metsäyhtiössä” matala, joten kovin kalliin velan käyttö “metsäyhtiön” rahoittamiseen olisi mielestäni kyseenalaista ainakin pidemmällä juoksulla.
Storaensolla nyt 500+500 meur hybridiä kerätty, korko vajaat 6%
Transaktio koostuu kahdesta erästä:
500 miljoonan euron hybridilaina, jonka ensimmäinen takaisinostomahdollisuus on 3 vuoden kuluttua
500 miljoonan euron hybridilaina, jonka ensimmäinen takaisinostomahdollisuus on 5,5 vuoden kuluttua
Lainat ovat alemmassa senioriteettiasemassa verrattuna yhtiön muihin velkasitoumuksiin ja niillä ei ole kiinteää eräpäivää. IFRS-standardien mukaisesti ne luokitellaan omaksi pääomaksi, ja ne muodostavat keskeisen osan Stora Enson pitkäaikaista rahoitusstrategiaa vahvistaen yhtiön pääomarakennetta ja taloudellista joustavuutta. Ensimmäinen laina laskettiin liikkeelle hinnalla 100,00 ja vuotuinen kuponkikorko on 5,625 % 17.4.2029 asti, minkä jälkeen korko tarkistetaan ennalta määrättyinä ajankohtina markkinaolosuhteiden mukaisesti. Toinen laina laskettiin liikkeelle hinnalla 99,47 ja vuotuinen kuponkikorko on 5,875 % 17.10.2031 asti, ja sen jälkeen korko tarkistetaan ennalta määrättyinä ajankohtina markkinaolosuhteiden
Osaako joku selittää, mikä järki tässä enson touhussa voi olla? 60 miljoonaa korkoa per annum. Tosiaan osingon olisi voinut jättää maksamatta ja myydä ehkä hiukan Tornatoria tai Ruotsin metsiä ja rönsyjä sen sijaan, että otetaan kallis hybridi.
Kait valtio on niin kovasti osinkojen perässä ja Oulun molokin kitaan saa kaataa rahaa rekkalasteittain. Toki varmaan myös helpoin/nopein tapa saada rahaa.
Dunapackin sivuilla on 21.4. tullut tiedote kaupasta. Stora ei ole vielä tainnut ehtiä painamaan entteriä
The 240 million cubic meters being sold represents 13% of Stora Enso’s 1,840 million cubic meters corrugated capacity. The box plants were not integrated with Stora Enso’s containerboard mills.
The box plants generated €74 million in sales in 2025. No financial terms of the deal were disclosed.
4 vuoden sykleissä näköjään omistajuudet muuttuneet viime vuosina, ensin 2018 DeJongille, 2022 StoraEnsolle ja nyt 2026 eteenpäin Prinzhornille. Inhorealistisesti ajatellen Enso osti aikanaan syklin huipulla ja myy nyt syklin pohjalla.
Storalla on kyllä järkyttävän huonolla prosentilla onnistunut nämä investoinnit Etelä-amerikan seikkailut, Beihai, Oulu ja DeJong. Varkaus taitaa olla edes onnistunut jotenkin?
Erikoista. Kuulostaa tiedotuskynnyksen ylittävältä asialta, vaikka kauppa Stora Enson kokoluokassa onkin toki pieni.
Tuskinpa vaan, sen verran railakkaasti on uudehkoa tehdasta kartonkipuolella kirjattu jo alas. Puutuotepuolen (LVL) osalta tarkkaa tietoa ei ole, mutta kun huomioidaan rakennussuhdanteen kehitys ja Wood Productsissa vuonna 2024 tehty 56 MEUR:n käyttöomaisuuden alaskirjaus, riski tuottotavoitteista jäämisestä on ilmeinen myös tämän investoinnin osalta.
Sen sijaan 2000- ja 2010-luvun alussa tehdyt investointipäätökset Etelä-Amerikan sellutehtaisiin (Veracell ja Montes del Plata) yhteisyritysten kautta ovat tuskin olleet huteja. Molemmat ovat tehneet ja tekevät luultavasti tälläkin hetkellä jokseenkin järkevää tulosta, kun huomioidaan pitkällä aikavälillä kohtuullinen ja Q1:n aikana kohonnut lyhytkuitusellun hinta sekä tehtaiden oletettu asema kustannuskäyrällä.
kokonaisarvioon ja suositukseen: Osta.
Etelä-amerikan seikkailut, Beihai, Oulu ja DeJong. Varkaus taitaa olla edes onnistunut jotenkin?
. Tarkoitin Stora Enson Consolidated Papers -kauppaa mistä tehtiin n. 2mrd duffet.