Vuosikymmenten mittakaavassa myös puuntarjonta menee kuiduttavan teollisuuden näkökulmasta väärään suuntaan pohjolassa. Havupuiden tarjonta vähenee, kun kirjanpainajien yms muiden tuholaisten vuoksi nykyisiä kuusi/mäntymetsiköitä uudistetaan osittain koivulle tai sekametsäksi. Havusellun raaka-ainetarjonta niukkenee ja toisaalta koivusellu kilpailee ainakin osittain eukasellun kanssa, jolle se ei ainakaan tuotantokustannuksissa pärjää. Toki tämä alkaa näkyä isommin vasta 30-40 vuoden päästä ja tuskin olen itse enää täällä sitä todistamassa. Samaa pätee keski-Eurooppaan myös. Itsekin olen uudistanut etelä-Suomessa entisiä kuusimetsiä kuivulle toivoen niista kehittävän myöhemmin sekametsiä, kun kuusta syntyy joukkoon luontaisesti.
Tähän tälläinen anekdootti enemmän. Joskus 1990-luvulla metsäteollisuus haki nopeampikasvuista sellupuuta ja päätyi haapaan. Valinta perustui nopeampaan kiertoon ja siihen, että ensimmäinen istutus hoituisi vain harventamalla kaadettujen haapojen juurista kasvavat haavantaimet.
Ainakin metsäliitto teki kokeellisia sopimuksia, joissa metsänomistajat istuttivat haapaa ja saivat sopimuksen mukaan siitä kuusen hinnan sitten myöhemmin. No, pian tuon jälkeen metsäyhtiöihin iski globalismitartunta ja alettiin puuhastella etelä-amerikkaan ensimmäistä sellutehdasta. Haavan kehitys unohtui kokonaan (en tiedä tarkalleen millaisia haasteita tuossa lopulta oli). Nuo aikoinaan tehdyt sopimuspalstat ovat tällä hetkellä haapatukkia. Sopimuksen aikoinaan tehneet metsänomistajat saavat noista sopimuksen mukaisen kuusenmottihinnan. Paljoa noita sopimusviljelmiä ei ollut, kaikki taisivat sijaita jossain uudellamaalla.
Poislukien nämä sopimusviljelijät, tukkihaavasta saa suunnilleen koivukuidun hinnan tällä hetkellä. Miettinyt monesti, että eikö tälle nopeasti kasvavalle puulle tosiaan löydetä Suomessa juuri mitään käyttöä (itse käyttänyt polttopuuna, haavan lämpöarvo on melkein sama kuin kuusen).
Metsällä tuo perustui Kankaan paperitehtaan uuteen tuotteeseen, suoramarkkinointipaperiin jota oli tarkoitus myydä keski-eurooppaan kovalla katteella. Paperi oli kevyempää ja tonnista tuli enemmän arkkeja, logistiikkakustannukset myös käyttöpäässä olivat pienemmät. No sitten tuli netti ja kännykät. Siihen kylkeen rakennettiin Joutsenon kemihierrelaitos tekemään haapakuitua paperin raaka-aineeksi. Loppui, kun loppui Kankaan tehdaskin. Haapakuidussa omat “ongelmansa”, kivisolukkoa ja laatuheittoa kun sydänlahoa paljon yms. Mutta samaa mielipuolta, että haapa olisi mielenkiintoinen ja nopeasti kasvava raaka-aine. Osa näistä sopimusviljelijöistä sai nyt kovat tuotot kun pääsivät myymään energiaksi omat haavikkonsa.
Tomi Lindell on kirjoittanut hyvän jutun metsäyhtiöistä.
Markkinatilanne metsäteollisuuden toimialoilla on pääosin haastava, koska heikko kuluttajaluottamus Euroopassa on painanut lopputuotteiden kysyntää. Tämä on johtanut siihen, että yhtiöiden myymien tuotteiden hinnat ovat pääosin alhaisella tasolla.
Dollarin heikentyminen suhteessa euroon on heikentänyt erityisesti Eurooppa-vetoisten yhtiöiden kustannuskilpailukykyä. Lisäksi pitkään korkealla pysynyt puun hinta rasittaa kannattavuutta erityisesti yhtiöiden Suomen ja Ruotsin tehtailla.
Alaotsikot:
- Sellu tärkeä ajuri yhtiöille
- Kartongissa ylikapasiteettia
- Paperi ei vedä
- Sahasykli vetää edelleen henkeä
- Dollari ja tullit päänvaivana
- Puun hinta edelleen päänvaiva
- Sektorin arvostus alhainen
Suzano nostaa hintoja
Fastmarketsin hintaseurannan mukaan hinnat ovat pudonneet viime huhtikuun noin 600 dollarista tonnista elokuun alun vajaaseen 500 dollariin tonnilta.
Onko jollain käsitystä sellunhinnoista esim vuonna 2021? Tai 2010 luvun lopun aikana?
Kraft Pulp - Price - Chart - Historical Data - News
Tuossa joku käyrä, rekisteröitymättä näkee tonne 2020 lopulle asti
Jälleen yksi kone sulkemisuhan alla. Lohjalla tällä kertaa.
“Sappi Europe käynnistää Lohjan Kirkniemen tehtaalla muutosneuvottelut. Tiedotteen mukaan neuvottelut koskevat paperikone 2:n mahdollista sulkemista.”
Paperikone PK2 vuosimallia 1971 toki moneen kertaan uudistettuna, laadut taitavat olla samanlaisia UPM:llä Raumalla ja Kaukaalla. Kaukaan suljettuvaksi kaavailtu kone samaa ikäluokkaa. Lohjan ja Kaukaan sulkemiset laskenevat kuitupuun kysyntää Suomessa oman laskutikkuarvioni mukaan yhteensä noin 3%. Ei riitä vielä nämä sulkemiset, lisää tulee ellei tule Venäjän puuta markkinoille.
Tsekkasin tuossa Euro-Graph (eli Euroopan paperintuottajien) statistiikkaa ja naissa CMR (coated mechanical reel) lajeissa operating ratet on ollut tana vuonna alimmillaan 59% ja parhaimmillaan 68%.
Nyt on Kabel suljettu, Kaukas ja Sappi PM2 tulossa (noin 750kt capa).
Euroopassa oli vuoden alussa 3.3miljoonaa tonnia teoreettista CMR kapasiteettia eli reilut 20% kapasiteetista lahtee naiden kolmen kautta.
Eli kylla tama auttaa, mutta vuodessa katoaa aina 10% kysyntaa, niin eipa kauaa juhlita.
Hyvää juttua uusiutuvista polttoaineista