Lisäyksinä edellisiin, kannattaa myös omalle tilanteelleen laskea olisiko jonkinlaisesta akustosta hyötyä, jos saisi enemmän käytettyä itsetuotettua sähköä. Myydessähän ei yleensä kovin paljon saa (toki aina parempi kuin ei mitään) ja ostaessa pääsee maksamaan myös siirtomaksut.
Alkoi kiinnostamaan tuo Cheap Energy Finland Oy sen verran enemmän, että katselin hieman yritysrekisteri- yms. tietoja. Yhtiön hallituksen ainoa jäsen on Jimmy Lindberg. Sama mies toimii hallituksen ainoana jäsenenä myös toisessa yrityksessä Morninglight Operational Finland, joka on merkitty täsmälleen samana päivänä kauppa- ja verorekisteihin kuluvan vuoden keväällä kuin tuo Cheap Energy Finland. Ja katsokaapa sen firman yhteystietoja:
Eli eiköhän tässä ole taas yksi uusi kusetuskierros käynnissä. Aikoinaan oli Market Energia, Finkraft, GNP ja nyt Hehku, jotka liittyvät kaikki samaan kuvioon.
53 tykkäystä
Mahtavaa selvitystyötä, kiitos vaivannäöstäsi! Mm. tämän vuoksi tämä foorumi on hieno paikka/asia.
13 tykkäystä
Nyt cheapenergyn 3kk:n soppari noussut 7,99->9,99.
Ehdin tehdä sopimuksen toissapäivänä alkamaan 18.11. mutta vahvistusta ei ole sähköpostiin tullut.
Saas nähdä mitä tästä tulee. Onhan tässä onneksi 14 vuorokauden peruutusoikeus…
Edit. Nyt tuli vahvistus ja hinta tosiaan 7,99
Ei ole minullekkaan tullut vahvistusta. Verkkoyhtiöltä tuli verkkopalvelusopimuksen vahvistus.
Noiden sopimusvahvitusten kanssa kyllä kestää toisinaan melko pitkään näillä perinteisilläkin yhtiöillä. Esim. Vattenfalilta tuli keväällä kyllä heti tilausvahvistus, mutta varsinainen sopimusvahvistus vasta yli kaksi viikkoa myöhemmin. Jonkun toisen yhtiön kohdalla taas ei ole tullut minkäänlaista kuittausta tilauksen vastaanottamisesta ja sopimusvahvistus on tullut sitten vasta useita päiviä myöhemmin.
Tuntuu, että sähkön hinta vain nousee ja nousee. Ehkä se OL3, tuulipuistot ja aurinkofarmit olisi kannattanut jättää tekemättä kun niistä ei mitään hyötyä ollut 
Vuoden lopussa pitäisi taas uusia soppari. Varmaan taas Helenin perussähköllä ilman kusetusvaikutuksia. Oli edelleen halvin sellainen, vaikkei missään nimessä halpa ole, siinä 8,6 c / kWh + 3,99 € / kk luokkaa. Mutta keskimääräisellä kusetusvaikutuksella ne 7,5 c + 3 € / kk sopparitkin menisi sinne 9 c + suojeluraha pintaan, kun keskimäärin porukalla tuntuu vaikutus olleen +1,5 c jopa kesällä, niin miten sitten talvella.
E:
Tuli vilkaistua aurinkopaneelien hintaa ja yllätyin positiivisesti kun nykylaitteiden hintataso on vain sellaista 6000 € luokkaa (eikä vanhan muistin mukainen 12k - 15k €) 4,2 kW:n laitteistolle, jonka arvioitu tuotto 3500 kWh / vuosi.
Tosin, 3500 kWh olisi 9 c hinnoilla naiivisti sellainen 315 € säästöä per vuosi eli takaisinmaksuaika on edelleen hyvin pitkä 19 vuotta, jonka jälkeen tarviikin jo uusia laitteet.
3 tykkäystä
Tänne tuli CE sopimusvahvistus 1.5vrk tilauksesta, kun olin erikseen kysellyt sen perään säpolla.
Talvella saunat kuumaks 8snt/kwh 
6 tykkäystä
Täähän itse asiassa todennäköisesti menee niin päin, että kulutusvaikutus ainakin sähköä lämmitykseen käyttävällä on yleensä pienempi talvella kuin kesällä, koska lämmittäessä tulee tasaisemmin kulutettua vuorokauden ympäri. Kesällä ei tarvitse lämmittää, jolloin leijonanosa kulutuksesta on päiväsaikaan kalliina tunteina, mikä hilaa kulutusvaikutuksen tappiinsa.
Mutta en silti noita kulutusvaikutuksellisia soppareita suosittelisi juuri kenellekään.
Itsellä edessä ensimmäinen talvi VILPillä lämpiävässä omakotitalossa, joten päädyin ottamaan 12kk kiinteän sopparin Heleniltä hintaan 8,88 snt/kWh + 2,99€/kk. Uskon, että vuoden päästä saa melko suurella todennäköisyydellä halvemmalla uuden kiinteän, joten siksi en ottanut 24kk sopparia vaikka sillä olisi hintaa joitakin sentin osia saanutkin alemmas. Lisäksi vuoden päästä on enemmän dataa kämpän todellisesta kulutuksesta talvipakkasilla, joten helpompi arvioida riskejä mikäli ottaisikin pörssisähkön.
Helenin kiinteä hinta 6kk olisi 10.35c/kwh.
Futuurit:
Tästä sitten pohtimaan haluaako minkälaista preemiota maksaa ettei tule yllätyksiä 
Asun sähkölämmitteisessä 
3 tykkäystä
Itselläni sähkölämmitteisessä kohteessa yökulutuksen osuus oli viime vuonna 47 % kokonaiskulutuksesta.
Kuvio meni nimenomaan päinvastaisesti. Talvella yökulutuksen osuus oli pienempi. Maalis-, huhti- ja elokuussa oltiin aika lähellä tasaosuutta ja touko-heinäkuussa yökulutuksen osuus kokonaisuudesta oli selvästi suurimmillaan. Yötunteina lämmittävällä lämminvesivaraajalla esim. on tuohon melko suuri merkitys, kun kesäkuukausina kokonaiskulutus on kuitenkin verrattain pientä.
2 tykkäystä
Maalaisjärjellä ajatellen “kusetusvaikutus” sopimukset ovat nimenomaa hankalia kesällä, kun pörssihinta ei tee rajuja liikkeitä ja ajoituksen kannalta tärkeän syklisyyden ennustaminen on vaikeampaa mitä talvella.
Itselläni on pörssisähkö ja vuonna 2024:
Tammikuu, keskihinta 13,18, ostettu 6,75
Helmikuu, keskihinta 6,4 ostettu 3,65
Maaliskuu, keskihinta 7,36 ostettu 5,82
Heinäkuussa taasen olen ostanut yli keskinnan.
1 tykkäys
Ainakin omassa sähkölämmitteisessä talossa Fingridin datahubin ja Liukuri-palvelun mukaan arviosi on väärin. Kulutusvaikutusta tulee vielä pohjahinnan päälle vaikka perusoptimoinnit on tehty. Oletus voisi olla perusteltavissa, mikäli itselläni ei olisi 2x ILP työntämässä lämpöä tasaisesti, mutta ILP:t säästävät moninkertaisesti enemmän kuin suorat varaavat lattiat, joita lämmittäisi vain öiseen aikaan.
@JuhaR esittämät ajurit vaikuttavat käyvän järkeen
3 tykkäystä
Mielenkiintoista dataa, eli tässä oli kaksi esimerkkiä joista toisella menee kuten veikkailin ja toisella taas päinvastoin. Yleisellä tasolla veikkaisin edelleen, että ainakin keskimääräisellä sähkölämmittäjällä, joka ei ole vesivaraajaansa tai sähköautonsa latausta ajastanut, kulutusvaikutus on kesällä suurempi.
En ole ihan varma puhutaanko nyt samasta asiasta, mutta arveluni oli siis että jos kulutusvaikutus “Tauno Tasalakki” sähkölämmittäjällä on heinäkuussa tyyliin +1,5c, niin talvella se olisi vähemmän mutta kuitenkin plussan puolella eli vaikkapa +1,0c. Negatiivisiin kulutusvaikutuksiin on suurimmalle osalle erittäin vaikea päästä.
2 tykkäystä
Mielellään tekisi kohtuullisen hintaisen määräaikaisen vaikka vain talveksi, mutta kovat on preemiot, kun vertaa että kalenterivuodelta pörssisähköllä oli keskihinta 5,71c/kwh. Perse kyllä kestäis, mutta ei voi periaatteesta antaa periksi…
4 tykkäystä
mulle tuli kanssa soppari tänää sähköpostiin. kysymys kuuluukin että ku siinä on 14 päivän peruuttamis mahdollisuus niin aukeeko sulla LINKKI että pystyisit purkamaan sopimuksen. mulla ei aukea eikä ole linkkiä jonka kautta pystyisi peruuttaa. vähä rupee haiskahtaa 
1 tykkäys
Onko tuo vuoden keskiarvo maksetusta energiasta vai suoraan keskiarvo tuntihinnoista? Mikäli jälkimmäinen niin on hyvä huomioida, että snt/kWh hinta muuttuu aika voimakkaasti todellista keskihintaa laskiessa.
Mikäli tammikuussa hintana on 9 snt/kWh ja heinäkuussa 1 snt/kWh niin keskiarvoksi saa 5 snt/kWh. Kun huomioidaan, että tammikuussa kuluukin 1000 kWh ja heinäkuussa 100 kWh niin maksettu keskihinta onkin 8,27 snt/kWh.
Viime aikoina määräaikaiset ovat tulleet kalliimmaksi, mutta sähkölämmitteisessä talossa pörssisähkölläkin ollaan usein 7 snt/kWh yläpuolella.
7 tykkäystä
Ja tähän vielä päälle vuorokaudenajan vaikutus. Yön keskihinta on yleensä noin puolet siitä mitä päivän. Korkeiden hintapiikkien päivinä ero voi olla isompikin. Kulutuksesta yleensä suurempi osa on päivällä.
Kyllä pörssisähköllä yleensä pitkällä tähtäimellä säästää kiinteisiin verrattuna, mutta ero ei ole ihan niin suuri kuin mitä futuureja ja sopimushintoja vertaamalla voisi äkkiseltään päätellä.
2 tykkäystä
The LINKKI.
Ei aukea the LINKKI.
Ei haittaa. 
50 merkkiä
Antaapas luotettavan kuvan yrityksestä. No, muutokset voinee tehdä sähköpostisekin. YTJ:hin kirjattu firman virallinen sähköpostiosoite herättää sekin ammattimaisen kuvan: moi@cheapenergy.fi
Kas kun ei hellurei@hotmail tai morjestavaan@gmail
15 tykkäystä