Kyllä sisäpiiri alkaa omalla rahalla ostamaan, kun arvostus löytää oikean tason tai on aliarvostettu;)
3 tykkäystä
Tanskalainen säätiömalli tuottaa arvoa ennen kaikkea pitkän aikavälin vakauden, strategisen johdonmukaisuuden ja sidosryhmäkeskeisyyden kautta, kun taas suora osakeomistus korostaa taloudellista tuottoa, omistajan aktiivista ohjausta ja markkinaehtoista arvonluontia. Säätiömalli minimoi lyhyen aikavälin paineita, mutta voi olla vähemmän dynaaminen kuin markkinaehtoinen omistajuus.
ohjaa yritystä säätiön tarkoituksen (mission), ei omistajien tuottotavoitteiden kautta.
Eli kenties Revenion pääomistajan tavoite ei ole ollenkaan osakkeen arvon kasvattaminen vaan missio parantaa silmäsairauksien hoitoa.
Tuo Jounin selittely, että sijoittaa palkkiorahaston kautta verotussyistä on täyttä selittelyä. Palkkioiden rahastoiminen on tietysti taloudellisesti no-brainer, mutta rahojen sijoittajamisesta päättää rahaston hallitus, ja ne on sen toimesta yleensä hyvin hajautettu, eikä oman firman osaketta tarvi olla rahastossa välttämättä ollenkaan. Yllättävää, että löytyy edes tuonkin verran 
Miten tämä liittyy mihinkään?
@Tmpr2000 Et taida olla perehtynyt henkilöstörahastoihin. Laitoin geminin kertomaan millaisesta himmelistä on kyse.
Yhteenveto
Tässä on valmis, tiivis ja selkeä tietopaketti keskustelupalstalle kopioitavaksi. Teksti perustuu suoraan Suomen verolainsäädäntöön (Tuloverolaki 65 §) ja havainnollistaa hyödyn raudanlujalla matematiikalla korkeassa tuloluokassa.
Henkilöstörahaston rahallinen hyöty – Kannattaako bonus ottaa käteisenä vai rahastoon?
Monissa yrityksissä työntekijät voivat valita, ottavatko tulospalkkiot ja bonukset käteisenä palkan mukana vai ohjaavatko ne yrityksen henkilöstörahastoon. Taloudellinen ero näiden kahden valinnan välillä on yllättävän suuri rahaston eduksi.
Henkilöstörahaston hyöty perustuu kolmeen lakiin leivottuun etuun:
- Ei työntekijän sivukuluja: Rahastoon siirrettävästä summasta ei peritä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja (yhteensä n. 8,6 %).
- Työnantajan lisäbonus: Koska työnantaja säästää omat sivukulunsa siirtäessään rahaa rahastoon palkanmaksun sijaan, monet yritykset maksavat tämän säästön työntekijälle lisäbonuksena (tässä esimerkissä +20 %).
- Noston verohuojennus: Kun rahastosta nostetaan rahaa, 20 % nostosta on täysin verovapaata ja vain 80 % verotetaan ansiotulona.
Laskelma: Välitön hyöty (bruttopalkkio 1 000 €)
Alla oleva laskelma vertaa tilannetta, jossa 1 000 euron bruttopalkkio otetaan joko käteisenä tai ohjataan rahastoon ja nostetaan sieltä heti ulos, kun rahaston säännöt sen sallivat.
Laskelmassa käytetään korkeaa 50 % marginaaliveroa (yleinen tilanne keski- ja hyvätuloisilla asiantuntijoilla ja päälliköillä) sekä 20 % työnantajan lisäbonusta.
| Erä | Palkkio käteisenä | Palkkio rahaston kautta |
|---|---|---|
| Bruttosubstanssi | 1 000,00 € | 1 200,00 € (sis. 20% lisäbonus) |
| Työntekijän sivukulut (8,6 %) | - 86,00 € | 0,00 € (rahastosiirrosta ei mene) |
| Verovapaa osuus (20 %) | 0,00 € | 240,00 € |
| Verotettava ansiotulo (80 %) | 914,00 € | 960,00 € |
| Tulovero (50 % marginaalivero) | - 457,00 € | - 480,00 € |
| Käteen jäävä netto | 457,00 € | 720,00 € |
Tiivistelmä ja lopputulos
- Käteisenä palkan mukana: Tonnin bonuksesta jää käteen 457,00 €.
- Rahaston kautta kierrätettynä: Samasta tonnin bonuksesta jää heti nostettunakin käteen 720,00 €.
Taloudellinen hyöty työntekijälle on +263,00 euroa eli saat nettona noin 57,5 % enemmän rahaa käteesi.
Mitä korkeampi marginaaliveroprosenttisi on, sitä enemmän hyödyt rahaston 20 prosentin verovapaasta osuudesta. Jos jätät varat rahastoon vielä vuosiksi kasvamaan, hyöty moninkertaistuu rahaston sisäisen verovapaan korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Lyhyelläkin tähtäimellä käteisen ottaminen on puhtaasti rahan jättämistä pöydälle.
6 tykkäystä
Tuskin asia on noin. Jos on, yrityksen johto toimii vastoin osakeyhtiölakia.
Osakeyhtiölain (OYL 1:5 §) mukaan osakeyhtiön ensisijainen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin
3 tykkäystä
Totta näin laki sanoo. Mietin säätiöomistuksen mallia. Samalla tavoin myös Stockmannin pääomistajat olivat ruotsinkielisiä säätiöitä. Eli omistajuus lähinnä katosi, kun ei ollut oikein tarkasti, kuka määrää ja tahtoo - no säätiö määrää eli kuka? Onko tässä samanlainen kuvio Reveniossakin. “tahdoton säätiö” vain “siunaa” yrityksen johdon touhut olivatko ne vain johdon päähänpinttymiä tai “mahtavia” laajenemisia kalliine ostoineen. Toivon tosiaan, että tanskalis säätiössä on henkilö, joka oikeasti tutkii ja päättä, mitä on Revenion järkevä’ tehdä. Lisäksi kun ongelma on se, että säätiön pitäisi johtaa useaa yritystä…niin mitenkähän olennainen on Revenion ohjaaminen?
1 tykkäys
Yritystä tarkempaan seurantaan ja vaikuttamiseen Demantin suunnalla ilmeisesti on. Revenion hallitukseen valittiin vastikään Demantin sijoitusjohtaja Nicklas Hansen. Sama heppu on myös ilmeisesti muiden Demantin omistamien firmojen hallituksissa
Omistajaohjaus on harvinaista eikä missään tapauksessa puutu päivittäiseen johtamiseen. Omistajat tekevät oikeastaan vain yhden ratkaisevan päätöksen - valitsevat hallituksen. Hallituksen tärkein tehtävä on toimarin valinta.
Revenio rakentaa pohjaa tulevalle kasvulle. Demant on vakaa ja alaa tunteva omistaja. Samalla se tosin vähentää todennäköisyyttä, että joku muu ostaisi koko yhtiön. Kokonaisuutena homma näyttää tällä hetkellä enemmän myönteiseltä kuin huolestuttavalta.
8 tykkäystä
IHealthscreenille myönnettiin PIB-luokan FDA-lupa diabeettisen retinopatian autonomiseen diagnosointiin. Trialeista päätellen lupa on myönnetty iHealthcreenin algoritmille + DRSPlus kombolle.
Luvan hakuun lienee käytetty tämän trialin tuloksia:
Uudempi trial on vielä ilmeisesti meneillään:
17 tykkäystä
Tähän liittyen 
Pörssisäätiö : Perheomisteisten yritysten kannattavuus on korkeampi, osaketuoton riski alhaisempi ja osinkotuotto korkeampi kuin muissa yrityksissä. Lisäksi yritysten arvostus on jonkin verran alhaisempi muihin yrityksiin verrattuna. Näiden havaintojen perusteella voimme todeta, että perheet ovat erittäin hyviä omistajia pörssinoteeratuille yrityksille, Ikäheimo ja Lumijärvi kirjoittavat.
1 tykkäys
Näin jos perhe on ankkuriomistaja ja sitoutunut, ei riitainen suku. Lukuisiin perheisiin pirstoutunut omistus on huono asia.
2 tykkäystä