Relais on käsittääkseni ollut aika nirso ostettujen kohteiden valinnassa, joten hieman kyseenalainen väite, että osingonjako sopii huonosti strategian toteutukseen.
Vertailukohteena voisi käyttää Boreota, joka osteli holtittomammin erilaisia yhtiöitä samalla jakaen vähemmän osinkoja ja nyt firmalla palaa aikaa ja rahaa jälkien siivoamiseen. Eli osingon uhraaminen vaatii sen, että firmalla on oikeasti järkeviä ostokohteita riittävästi. Ja itse en usko, että Relais yhtäkkiä löytäisi esim. tuplasti enemmän fiksua ostettavaa.
Toisaalta tällä hetkellä Relaisin jakosuhde taitaa olla alle 50% luokkaa mikä on omasta mielestä kohtuu matala. Relais on myös ostellut omia osakkeitaan mitätöitäväksi toisin kuin muut Helsingin pörssin yhtiöt.
Omia osakkeita ostettiin 1 miljoonalla, mikä on varsin pientä. Osakkeen olematon likviditeetti on tässä ongelma.
En myöskään pidä Relaisia ollenkaan pahimmasta päästä olevana yhtiönä, joka maksaa liikaa osinkoa. Pointti enemminkin on, että tällä hetkellä tavoitellaan ensi vuoden loppuun mennessä 50 miljoonan pro forma EBITAa, mikä tulee vaatimaan merkittäviä yritysostoja. Nyt kyky ottaa lisää velkaa on rajallinen, mitä osingonjako ei tue. En ole varsinaisesti voitonjakoa vastaan, kyse on enemmän siitä, että Relais on toistaiseksi löytänyt kohteita hyvin ja yhtiön velkaisuus on koholla.
Yleisesti ottaen olen varsin tyytyväinen siihen, miten hallitusti Relais on yritysostoja toteuttanut (vs. vaikka Boreo, pahimpana esimerkkinä Wetteri).
Relaisin osalta kannattaisi enemmän tutkiskella kassavirtoja. Poistopohja on yritysostojen jäljeltä huomattava, jolloin rahantuottokyky jää hivenen piiloon
Käyttöpääomaa toki sitoutuu kasvun myötä tasaisesti, mutta tässä on hauska kontrasyklinen puoli myös olemassa. Kun myynti hidastuu niin kassavirrat ampuvat pilviin ja vapaata kassavirtaa alkaa tulvimaan ovista ja ikkunoista
Tuolla oli muuten ylhäällä linkattuna Nordean analyysi. Pidän varsin mielenkiintoisena minkä takia raportissa viitattiin vain vuokraveloilla huomioituun velkaantuneisuuteen. Yleensä noita ei huomioida tai kummatkin lukemat raportoidaan erikseen. Ei Relaisin velat rahoituslaitoksilta nyt niin korkeat ole ja korot kun näyttävät tulevan alas niin rahoituskulutkin tippuvat nopeasti
En tarkkaan tiedä, miksi suomi yhtiöt raportoi vuokraveloista oikaistuja lukuja mutta vuokravelat on tuotu taseenseen sen takia, että ketään ei johdettaisi harhaan velkaantuneisuutta laskettaessa.
Vuokravelat luetaan velaksi koska, niissä on samoja elementtejä kuin pankkilainassa.
Vuokravelat huomioidaan esim EV arvoa laskettaessa tai ROIC :ia laskettaessa.
Itse ne voi jättää huomioimatta mutta isoimmat markkinatoilijat huomio ne ja lopulta määräävät osakkeen hinnan.
Osallistutaampa itsekkin uutena Relaisin omistajana keskusteluun. Tuli katsottua @Karo_Hamalainen n grilli, joka oli taas erinomainen jakso.
On tullut katsottua muutama pressis Relaisista ja kuunneltua Arnin esityksiä. Itseänikin hieman hirvittää tämä absoluuttinen Xm€ tavoite. Onneksi grillissäkin sai Arnista hyvinkin fiksun kuvan ja toivonkin, ettei tätä tavoitetta kohden mennä vain sokeasti, vaan omistaja-arvo edellä. Niinkauan kuin ostettavan kohteen kertoimet on pienemmät kuin Relaisin pörssissä, ei osakkeiden liikkeellelaskemisella ole negatiivista efektiä, kun mietitään tuloksentekokykyä osakkeenomistajille.
Tämän vuoksi, tykkäisin tulevaisuudessa, että tavoitteeksi otettaisiin Sampomainen “Osakekohtaisen operatiivisen tuloksen kasvu”
Tätähän omienosakkeiden osto + mitätöinti edesauttaisi. Nyt käytettiin 1m€ “testimielessä” - näitä toki voidaan käyttää yritysostossa.
Omastamielestäni kuitenkin, Relais on erittäin huokeasti hinnoiteltu pörssissä n. P/E - EV/EBIT (oik.) 11 luokkaa Inderesin ennusteilla, jotka ei odota relaisin pääsevän tavoitteeseen (johtunee vaikeasti ennustettavista yritysostoista).
Mitä osinkoon tulee, sen kasvuvauhtia voisi vaikka hieman hidastaa, ei tarvitse mitään 10% korotuksia vuosittain. Tämä edesauttaisi tuleviakin yrityskauppoja, eikä tarvitsisi painaa osaketta lisää. Jos tuntuu, että velkavipu laskee liian matalalle, voisi ylimäärästä jakaa sit omienosakkeiden ostoilla.
No tapahtu mitä tapahtu, niin kyllä tässä yhtiö osaa luoda arvoa ja kuuluu helsingin pörssissä sinne parempaan päähän.
Mikäli markkinat yhtään seuraavat ennusteita niin tässähän on vain tarjolla ilmainen lounas sijoittajan kannalta. Mitään yritysostoja ei ole leivottu sisään, mutta hyvin varmasti niitä tulee. Jokaiseen ostoon joudutaan lopulta reagoimaan nostamalla ennusteita.
En oikein ymmärrä tämän firman hinnoittelua. Harvoja firmoja hesulissa, jolla vahvat näytöt kannattavasta kasvusta. Sitten sitä saa ostettua noin kymmenen kertaa tulos. Vähävaihtoiset nyt saattavat lentää tovin tutkan alla, mutta kerma nousee ennen pitkää pintaan
Ohessa katsaus Suomen kuorma-autokantaan. En tiennyt, että sillä puolella kalusto on noinkin vanhaa ja se on vanhentunut nopeammin kuin henkilöautokanta. Luulisi Raskoneen (ja varaosapuolen) hyötyvän tilanteesta, kun vanhaa kuorma-autoa joutuu käyttämään pajalla useammin.
Vähän tähän artikkeliinkin liittyen, niin henkilökohtaisesti en myöskään usko ihan niin nopeaan sähköistymiseen hyötyajoneuvoissa kuin yleisesti tunnutaan puhuttavan. Hyvin voin olla väärässäkin tässä, muutamia omia pohdintoja alla
Perinteinen kuljetusyritys on suomessa perheyritys, jolla käytössä se 1-3 autoa. Oikein suunniteltuna liiketoiminta on ihan kannattavaa, mutta kuinka monella yrityksellä on varaa uusia kalusto sähköiseksi? Sähköisten kulkupelien hinnat ovat kärjistäen 2-3x dieseleihin verrattuna, joten kun kuorma-autokanta on jo nyt aika vanhaa (syyt varmaan monelle aika selvät), niin itse en vain jotenkin näe, että yhtäkkiä monet kuljetusyritykset lähtisivät investoimaan sähköautoihin.
Se on kyllä totta, että kun kyseessä on yrityksen rahantekoväline, niin asiaa voi myös miettiä täysin matemaattisesti ja laskea kuinka paljon yritys voisi säästää polttoainekuluissa. Muutamasta paikasta olen lukenut, että jos dieselin hinnaksi ajattelee 1,9e ja sähkön 0,20 €/kWh, niin 120tkm mittarilukemalla vuosisäästöä tulisi noin 150t. Jotta tuohon laskennalliseen säästöön päästään, niin ensin tosiaan pitäisi olla varaa siiheen uuteen kuorma-autoon ja varmaan pitäisi olla varikollakin latausinfraa kaluston lataamista ajatellen ja tässäkin puhutaaan käsittääkseni yli 100 000 investoinneista. Kun ajatellaan sitä pientä perheyritystä, niin vaikea jotenkin nähdä, että kovin helpolla tollaisiin investointeihin lähettäisiin (en tiedä kuinka helposti saisi edes lainaa), vaan mielummin otetaan kaikki-irti siitä nykyisestä kalustosta. Toki aina löytyy myös edelläkävijöitä, jotka tähän sähköistymiseen lähtevät ja ovat jo lähteneetkin.
Itse kyllä mielelläni otan nämä omat perustelut vastaan Relaisin omistaja, koska näen tämän nykytilanteen ja lähivuodet satavan suoraan heidän laariin. Kiva jos tästä nousee enemmänkin keskustelua täällä
Kaluston vanheneminen ja korjaustarpeen lisääntyminen nyt on luonnonlaki jokaisessa ajopelissä, joten siinä mielessä jälkimarkkinoilla operoivat hyötyvät tästä
Lisäksi on huomioitava, että huoltopuolella markkinaa hallitsevat pääosin isot ns. merkkikorjaamot. Viimeisessä haastattelussa tästä olikin juttua eli Raskoneen segmentti on noin neljänneksen luokkkaa markkinoista ja tästä kakusta kuuluu sille noin puolet. Kuvittelisin kaluston vanhenemisen johtavan siihen, että näiden monimerkkikorjaamoiden, tai miksi niitä nyt kuuluisi sanoa, osuus tulisi kasvamaan hiljalleen
Kysymys @Petri_Gostowski:lle ja muille viisaammille Relaisin tuntijoille.
Mielestäni Relaisin arvonluonti perustuu suurelta osin siihen, miten pääoman allokointi eli käytännössä yritysostot onnistuvat tulevaisuudessa. Olen yrittänyt viime aikoina laskea tarkemmin, miten tässä on onnistutttu listautumisesta alkaen sijoitetun pääoman tuoton näkökulmasta, kun Relais on muuntautunut hiljalleen tukkurista hyötyajoneuvojen jälkimarkkinan sarjayhdistelijäksi.
Olen siis käytännössä yrittänyt laskea, miten uusi sijoitettu pääoma (RONIC) on tuotattanut listautumisesta tähän hetkeen. Päänvaivaa on aiheuttanut se, että Relais oli IPO:ssa FAS-kirjanpidossa ja päälistalle siirryttäessä se vaihtui IFRS-kirjanpitoon. Miten lähtisitte oikaisemaan tarkastelujakson 2019-2024 luvuista vertailukelpoisia?
Näin äkkiseltään tulee mieleen, että voit lähteä oikomaan lukuja tuon liikearvon osalta siten, että käytät 2024 luvuissa sitä 2019 liikearvoa. Toki aukoton tämäkään ei siinä mielessä ole, että onhan siellä enne tuota 2019 lukuja poisteltu jo liikearvoa. Listautumisesitteestä toki pääset varmaan muutaman vuoden pidemmälle taaksepäin. Mutta näin tarkasteltuna sulla on koko sijoitetun pääoman lähtöarvo vuodesta 2019 ja lasket, minkä verran on tullut lisää. Sitten suhteutat siihen operatiivisen tuloksen (tavanomaisesti NOPAT) muutosta samalta jaksolta.
Mulla ei oo tältä istumalta tuota lukua antaa, mutta laajassa on laskeskeltu samalla periaatteella ROIC-%. Seuraavassa laajassa voisin laajentaa myös ronic-%:n mukaan
Ei nyt kaikista informatiivisin viesti, mutta piti vähän hieraista silmiä kun relais oli vaihdetuimpien osakkeiden listalla. Siellä ollut vähän isompi blokkikauppa tänään
Jos veikata pitäisi niin luulisin Salmivuoren keventäneen. Joskus aikaisemminkin myynyt ja eihän siellä kovin montaa omistajaa ole, jolla tuo määrä lappuja
Ennen kun kukaan ehtii vinkua siitä että tuo mitätöity määrä on pieni, niin pakko todeta tähän väliin, että tuo 0.4% on sentään noin 10% omistajien voitonmaksusta
Relaisin omistajalistalla tapahtuu: (ilmeisesti) Turkulainen perheyritys, Rausanne Oy, noussut 4. suurimmaksi omistajaksi imuroimalla +400 000 kpl. osakkeita viime kuussa. Nyt omistusosuus 718 719 á la ~4% osakkeista.
“Rausanne Oy on turkulainen perheyritys, joka on harjoittanut pitkäjänteistä sijoitustoimintaa kiinteistö- ja arvopaperimarkkinoilla yli 30 vuotta. Toimintaamme kuuluu myös liikehuoneistojen omistaminen, vuokraaminen ja hallinointi pääsääntöisesti Turun seudulla. Rausanne konserni työllistää n. 30 henkilöä.”
Ite liputin ton isomman blokkikaupan tuolla yllä. Osakemäärä voisi täsmätä siihen, että tää Rausanne on toinen osapuoli, mutta onkohan tässä sitten joku myynyt kaikki osakkeensa, kun suurimmissa omistajissa ei ole miinusmerkkiä osakemäärän muutoksessa?
edit. Hetken kun itse jaksoin nähdä vaivaa, niin olisikohan tuo Nordea Bank ollut tässä myyjäpuoli.
