Mites se Petri Roinisen lausahdus menee? “Uuden asunnon hinnasta hieman yli puolet on veroja”? Silti jaksetaan ihmetellä miksi asunnot ovat niin kalliita.
15 tykkäystä
Totta virkat. Se sijainti saattaa tosin muuttua aikojen saatossa. 1970- luvulla ei ollut mitenkään muodikasta asua Helsingin keskustassa ja hinnat kertoivat samaa. Oli siellä arvoalueita, mutta vain muutama ja nekin meren rannassa. Silloin haluttiin esikaupunkialueelle ja kämpät kävivät kaupaksi 10-15 km keskustasta. Iso syy oli tietysti isot perheet ja niiden tarvitsema tila.
6 tykkäystä
Samaa mieltä. Rakennuskustannukset ovat laskeneet huipuista, korot ovat tulleet alaspäin, mutta tonttien hinnoissa ei olla läheskään vastaavaa korjausliikettä nähty ja en pidätä hengitystä sen näkemisen suhteen.
7 tykkäystä
Itse en näe tonttien hinnoittelua niin oleellisena tekijänä, vaikka joku merkitys silläkin on. Tontin ostaminen vain nostaa myytävän kohteen neliöhintaa ja poistaa, tai ainakin rajoittaa, ostajan mahdollisuutta tehdä valinta. Maanvuokran hinnoittelu on ehkä hieman oleellisempi tekijä ja ne eivät yleensä alaspäin jousta. Silloin mennään yleensä jo ammattimaisten toimijoiden pöytiin kun ryhdytään laskemaan elinkaarikustannuksia, ei niitä normaalit asunnonostajat mieti.
Monet rakennuskustannuksiin vaikuttavat tekijät kuten korot, materiaalien hinta ja työvoiman saatavuus sekä hinta tulevat markkinoilta ns annettuina. Byrokratian luomiin kustannuksiin pystytään vaikuttamaan kunta- sekä valtiotasolla. Tahtotila näyttää vain olevan se, että julkisen sektorin suojatyöpaikoista pidetään kiinni ja annetaan markkinan tehdä pidempi välikuolema.
Kaavoituksella on todella suuri rooli, koska kaavamääräyksillä määritetään pelin säännöt. Esimerkiksi parkkihallilla saadaan jo mukava pompsi neliöhintaan, siihen hieman lisukkeeksi arkkitehtonisia ehtoja niin saadaan rakennettua paperilla hienoja kiinteistöjä joita kukaan ei halua ostaa.
7 tykkäystä
Miten ihmeessä tontin kustannus ei ole oleellinen tekijä tässä yhtälössä? Tontin kustannukset ovat merkittävä osa koko hankkeen kustannuksia, ainakin kasvukeskuksissa.
Kaavoituksen roolista varmasti monet ovat samaa mieltä, mutta en kaavoitusta toisaalta grynderinkän käsiin haluaisi jättää.
13 tykkäystä
Tontin kustannus on aika hemmetin olennainen asia. Niiden pitäisi joustaa alaspäin etenkin laskusuhdanteessa.
Ei määräykset mitään pelkkiä kuntien puuhasteluja ole vaan poliittisia päätöksiä. Ei taatusti olisi Helsingissä nykyisiä kalliita parkkipaikkavaatimuksia jos virkahenkilöt niistä saisivat päättää. Autopuolue niistä pitää kiinni.
2 tykkäystä
Samaa mieltä, että tontin hinta on kasvukeskuksissa useissa tapauksissa yksi määräävä tekijä, etenkin vakiintuneissa opiskelijakaupungeissa, joissa on kilpailua tonteista. Loistava sijainti poistaa rakennuttajan riskiä pitkällä aikavälillä ja voi tuoda lisäkatetta, jos tontin hankinta onnistutaan ajoittamaan syklin suhteen optimaalisesti ja hankkimaan edullisilla ehdoilla. Osa rakennusliikeistä saattaa ostaa yksityisiltä sopivilla ehdoilla syliin tipahtavia tontteja ”varastoon”, mutta hyvin usein järjestetään tarjouskilpailu, jolloin tontti ostetaan mahdollisimman nopeasti kehitettäväksi. Tarjouskilpailua seuraavat jatkoneuvottelut useiden osapuolten kesken.
Esimerkkinä hiljattain käyty tarjouskilpailu, missä myytiin tonttia erinomaisella sijainnilla. Tarjoukset vaihtelivat 3,1-5,4 miljoonan€ välillä ja niitä pyydettiin 12 kpl ja saatiin 6 kpl. Tarjouksissa oli kirjava määrä ehtoja, etupäässä asemakaavoitukseen, rakennettaviin kerroksiin, liiketiloihin, maankäyttösopimuksiin ja etenkin kerrosalaan liittyen (ehdoissa minimivaatimus 6 000kem2 ja maksimi 10 000kem2).
Kauppa peruuntui alhaisten tarjousten ja aikatauluehtojen takia, joten voisin sanoa, että tontin hinnalla, sijainnilla ja sovituilla ehdoilla voi olla merkittävä vaikutus rakennusliikkeille ja projektin kannattavuudelle. Arvioitu kauppahinta tontille perussyklissä on 6,8-7,5milj€. Osa tarjouksista oli suoraan sellaisia, että niillä kokeiltiin kepillä jäätä, josko tontin saisi selkeästi markkinahintaa edullisemmin ja ehdot ajoitettua seuraavan huippusyklin alkuun. Tuolloinhan tonttikustannus per asuinneliö (huom eri kuin kem2) jäisi erittäin alhaiseksi ja aikataulu haluttiin sopia siten, että rakennuttaminen (ja mahdollisen aiemman rakennuksen purkamisen) voisi aloittaa myös nopeasti, kun yleinen rakentaminen osoittaa selkeitä piristymisen merkkejä ja asunnot on helpompi esikaupata.
Rakennuttajille epävarma tilanne voi olla haastava, koska hyvillä sijainneilla tonttien hinnoista ei mielestäni haluta juurikaan tinkiä (ainakaan itse en tingi), paitsi pakon edessä ja rakennusliikkeillä ei ole usein mahdollisuuksia haalia parhaita (tai huonoja) tontteja varastoon.
15 tykkäystä
Tontin kustannus on erillinen rakennuskustannuksista, ne kuuluvat kiinteistölle ja käsittävät maa-alueen sekä siihen liittyvät oikeudet. Esimerkiksi rakennuskustannusindeksi on panoshintaindeksi, joka muodostuu kolmesta päälajista: työ, tarvikkeet ja palvelut. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistäkin tontin vuokra on poistettu, koska erot tonttien omistussuhteissa johtaa heterogeenisen joukon muodostumiseen.
Tontin kustannusta pitää siis katsoa rakennuskustannuksista erillisenä tekijänä, koska se ei koske läheskään kaikkia rakennusprojekteja. Vuokratonteissa kustannus tulee rakennusliikkeelle vuokran muodossa vain siihe asti, että kohde on saatu kokonaisuudessaan myytyä ja pois taseesta. Silloin kun kunta on kaupassa vastapuolena, niin kyllä niissä aina järjestetään kilpailutus, jolloin hintaa voi pitää markkinahintana. Rakennusliikkeille näissä on harvoin pihviä tarjolla, hinnan tärkein määräävin tekijä on sijainti (fyysinen sijainti, palvelut ja logistiset yhteydet), eikä maan arvoon voi rakentamisen aikana oikein vaikuttaa. Tästä ehkä poikkeuksena suuret kokonaisuudet, joissa kehitetään laajempaa osaa kaupunkiympäristöstä, tuotetaan paljon neliöitä ja saadaan hyötyä mm. logistiikasta. Rakennusliikkeen kannalta olisi yleensä parempi vaihtoehto, että tontin arvo ei edes pyörähtäisi omistuksena taseen kautta eikä siihen sitoutuisi pääomaa. Ostajat pääsevät pienemmällä rahalla kohteeseen kiinni eikä rakennusliikkeelle ei tule pääomakustannuksia tontista, jolle on erittäin hankala saada tuottoa. Keskustelin asiasta aikoinaan hyvän ystäväni kanssa, joka työskenteli yhden suuren rakennusliikkeen property developmentissa. Hyviä diilejä omistustonttien osalta ei kilpailutuksen vuoksi oikein kunnilta saa, ne hyvät diilit tulevat yksityisiltä ja muilta kuin julkisen hallinnon organisaatioilta. Hyviä optioita oli joskus tarjolla myös suurien organisaatioiden kiinteistökehityshankkeista, mutta niissäkin aika vaihtelevasti. Asuinkiinteistöjen osalta preferenssi oli usein kehityshankkeet vuokratonteille, jos niitä vain oli tarjolla ja vuokra edes jotenkin kohtuullinen.
Omassa kotikaupungissani, yliopistokaupunki pk-seudun ulkopuolella, on selkeästi havaittavissa myös kaupungin preferenssi tonttien vuokraamiseen. Yleensä niitä luovutetaan kehitettäväksi erilaisten laatukilpailutuksien kautta. Keskustelin asiasta kaavoituksessa työskentelevän ystäväni kanssa ja merkittävimmäksi syyksi hän mainitsi sen, että kaavoitus yli ajan on tällöin helpompaa. Arvokkaimmat tontit, esim. keskusta- ja ranta-alueet sekä muut erityiskohteet, tosin myydään. Hinnoittelun osalta kirjauksia löytyy maaoliittisesta ohjelmasta. Esimerkiksi omakotitonttien osalta on kirjattu, että alueelliset myyntihinnat pidetään markkinahintaa alemmalla tasolla ja sama koskee myös vuokria. Yhtiömuotoiset kohteet hinnoitellaan “kohtuulliseen käypään tasoon”. Kunnissa ja niiden toimintatavoissa on tietenkin eroja.
Yksinkertaistettuna pointtini on, että tontin hinta ei ole se oleellisin asia, koska se ei koske läheskään kaikkia kiinteistökehitysprojekteja ja se on oma rakennuskustannuksista erillinen asia.
Gryndereille en missään nimessä ulkoistaisi kaavoitusta 
Kotikaupungissani vain olen havainnut, että päävastuullisen kaavoittajan persoona, maailmankatsomus ja visiot näkyvät vahvasti kaavaehdotuksissa. Harmittavan usein rakennusmääräykset sekä kaavan kautta asetetut tiukat raamit sulkevat pois taloudellisesti ja toiminnallisesti hyviä vaihtoehtoja, sekä asettavat kehityshankkeiden kustannustasolle pohjan, mikä etenkin heikommassa markkinassa estää tehokkaasti projektien käynnistymisen.
11 tykkäystä
Olemme siis lähes samaa mieltä asioista, mutta pidän tontin hintaa/vuokraa/kustannusta tärkeänä asiana ja se on osa toimivaa yhtälöä, eikä missään nimessä ole osa rakentamiskustannusta. Sen jo nimikin kertoo Mikäli tontin hinta/vuokra ei ole oleellinen asia niin eiköhän Tampereellakin kannata tuplata tonttien vuokrat halutuilla alueilla kun sillä ei ole merkitystä, saadaan kaupungin talous balanssiin!
Tampereen osalta heidän omat tontit ovat enemmissämäärin vuokratontteja ja tähän on kaupungilla tottakai selkeä intressi. Puhtaissa kilpailutonteissa (myydään käytännössä eniten tarjoavalle) täyttyy toki “markkinahinta”. Joskin viime vuosina on nähty sitä, että tonttikilpailun voittaja on joutunut luovuttamaan tontin ja tontti on tullut uudelleenkilpailutukseen.
3 tykkäystä
Peab raportoi taas, varsin vahvan raportin sinänsä. Tilaukset hyvässä kasvussa ja Q4 oli oikein tuloksellinenkin vielä. Tätä selittää kuitenkin pääasiassa julkisen puolen urakat, mm. asfalttihommat mainittiin raportissa moneen kertaan.
Palaan näihin edellisestä kvartaaliraportista nostamiini huomioihin vielä. Käytännössä koko pohjoismainen asuntorakentamismarkkina menestyi sitten kuitenkin vielä vähän heikommin kuin Peab edellisessä raportissaan odotti. Aika paljon punaista nuolta vuoden 2024 kohdalle ilmestyi raporttimateriaalissa. Suomen markkinassa jo edellisen raportin kommenteissa odotettu piristyminen ei käytännössä vielä näkynyt, vaan siirtyi vuoden 2025 puolelle. Saas nähdä.
10 tykkäystä
@evilK Vastaan tähän ketjuun. Jos rakennusalan meneillään olevan syklin tilannetta haluaa seurata yhden tässä syklissä pärjänneen pelurin kautta, niin suosittelen kuuntelemaan LapWallin toimarin eilisen (Q4/24) haastattelun. Se avaa melko hyvin tietysti LapWallin, mutta myös koko rakennusalan tilannetta ja miten vaikeassa markkinassa on pystytty luovimaan.
Rakennusalahan alkaa yleensä elpyä, kunhan korkotaso on ensin laskenut (ja 12kk euribor sykli pyörähtänyt kerran läpi), kulutusluottamus ja ostovoima alkanut parantunut ja patoutunutta kysyntää on kertynyt riittävästi. Ensimmäiset kehitysaskeleet ovat jo nähtävillä, mutta tilanne on edelleen haastava. Siinä vaiheessa, kun rakennusluvat lopulta kääntyvät nousuun, niin monen rakennusalaan kytköksissä olevien firmojen osakekurssit ovat usein nousseet jo tovin. “Ruumita” myös tulee tietysti matkalla useita ja heikoimmat karsiutuvat pois.
21 tykkäystä
Tällä kertaa raksapuolelle tuli sen verran nopea stoppi, että naftaliinissa taitaa olla valmiiksi luvitettuja tapauksia reippaasti.
Toinen asia sitten on miten nopeasti ihmisten ostohalut sitten virkoaisivat…
1 tykkäys
Tälläkin foorumilla on useammassa langassa sivuttu Ukrainan jälleenrakentamista. Trumpista voi perustellusti olla montaa mieltä, mutta hänen valintansa ja uusimpien uutisten johdosta voi todeta, että Trumpin valinnan myötä Ukrainan rauhan (tai aselevon) todennäköisyys on nyt korkeampi. Tästä taidamme kuulla lisää jo ensi viikolla: US could reveal Trump's peace plan for Ukraine as early as next week | Euronews
Asiassa luonnollisesti paljon muuttujia ja epävarmuustekijöistä - mutta mikäli rauha (tai tulitauko) saavutettaisiin H1/25, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös tänne Suomeen.
Kyseessähän ei ole mikään pieni projekti (käynnistäessään täysimääräisesti). Monissa arvioissa puhutaan 500 miljardista jopa biljoonan (tuhat miljardia) projektiin. UK coalition of firms targets $1 trillion Ukraine reconstruction - Global Construction Review
Monet asiantuntijat ennakoivat, että massiivinen jälleenrakennus ja investointiohjelma luonnonvaroineen on osa rauhansuunnitelmaa, jossa Ukraina saadaan poikkeuksellisen nopeasti ”omilla jaloillaan seisovaksi kasvavaksi taloudeksi”, ja siten toimisi entistäkin vahvempana vastavoimana Venäjälle ja elintason räjähtämisen myötä esimerkkinä venäjän muille etupiirivaltioille - kenen leiriin kannattaa liittyä. Suunnitelmat ovat pitkittyneen sodan myötä jo pitkällä.
• The Ukraine Facility - European Commission
•Ukraine’s Capacity for Reconstruction to Advance with World Bank Support
•https://www.weforum.org/stories/2024/02/even-as-the-war-persists-ukraine-is-rebuilding-heres-how/
Kaikki jälleenrakentamisestahan ei ole ”rakennusteollisuuden tuotteita”, vaan käsitteellä tarkoitetaan digi-infraa, hallintoa, koulutusta jne… mutta varmaa on, että iso osa investoinneista on ihan tuota perinteistä rakentamista eri muodoissaan.
Pohdintani onkin, mitähän tämä toteutuessaan tarkoittaisi meille Suomessa? Kuinka voimakas on suomalaisten rakennusmateriaalien hinta-korrelaatio Eurooppaan? Millaista muutosta tämä tarkoittaisi meidän rakennuskustannusindeksiin? Vaatimaton +10%, vaikuttavampi +20% vai mitäs jos homma lähtee ”taas” käsistä ja päädytään hetkelliseen rakennusmateriaalipulaan ja hinnoissa nähdään +30%…+40%?
Ja mitäs tämä rakennuskustannusten inflaatio tarkoittaisi meidän markkinoille? Hintaero uusien ja vanhojen asuntojen välillä leviää vielä lisää? Vai tehdäänkö juuri nyt vielä hyviä diilejä ”halvemmilla hinnoilla”? Asuntorahastot on kiinni ja markkinat paniikissa, onko rohkeimmilla kaikkien aikojen kultasuoni päällä nyt kun saavat urakat kiinni näillä halvoilla hinnoilla ja myynnit kotiutettua 26-27 hyvillä katteilla?
Paljon ”JOS:seja”, mutta uskoisin, että ”Ukrainan rauha” on monen rakennusyhtiön johtoryhmän SWOTeissa aika korkealla listalla… mitä mieltä foorumi, mitä vaikutuksia Ukrainan rauhan edistymisellä meidän rakennusteollisuuteen?
16 tykkäystä
Liikkuvia osia on paljon ja lopputulemaa on mahdotonta ennustaa, siitä huolimatta asian pitäisi olla mukana jokaisen sektorilla toimivan yrityksen riskianalyyseissa.
RT on päättänyt tehdä vuoden 2025 aikana skenaariotyön, jossa paneudutaan koko arvoketjun osalta vaikutuksiin uudelleenrakentamisen alettua Ukrainassa ja miten vaikutuksiin voitaisiin varautua. Edellinen skenaariotyö sodan vaikutuksista tehtiin heti sodan alettua keväällä 2022.
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/ukraina-jalleenrakennusfoorumi-avautuu-yrityksille/
Suomi osallistuu Ukrainan jälleenrakentamiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Yhteisen tilannetiedon varmistajana toimii Elinkeinoelämän Ukraina-jälleenrakennusfoorumi, johon kaikki kiinnostuneet yritykset ja muut sidosryhmät voivat liittyä.
Aihetta sivuttiin ohimennen mm. LapWallin ketjussa: https://keskustelut.inderes.fi/t/lapwall-puuelementoinnin-edellakavija/30649/510?u=rauta
Kuljettavia tulevaisuuden polkuja on ääretön määrä, mutta oleellisin suunnan määrittäjä ja haarautumispiste on mielestäni se, että missä määrin Ukraina säilyttää suvereniteettinsa. Jos Ukrainan suvereniteetti säilyy, niin uskoakseni tie vie kohti lännen vahvasti tukemaa jälleenrakentamista. Jos taas Ukraina luisuu Venäjän vaikutusvallan alle, niin kuljetaan pikemminkin kohti uutta kylmää sotaa, tiukentuvia pakotteita ja pakolaisaaltoa.
Jos tapahtumakulku näyttäisi vievän kohti jälleenrakentamista, niin tulen seuraamaan erityisesti sitä, mistä lähteestä raha siihen tulee. Jos raha tulee jenkeistä, niin voisin lyödä vetoa, että apupaketeista hyötyvät jenkkifirmat. Jos rahoitus jää pääasiassa EU:n vastuulle, niin voi vain toivoa, että täällä osattaisiin myös puolustaa alueen omia taloudellisia intressejä ja toimittajina olisivat “omat” firmat. Villinä korttina on tietenkin Kiina, jota EU tai jenkit ei kumpikaan halua pelikentälle. Vaikutukset sektorille ovat joka tapauksessa laaja-alaisia.
Toinen polku johtaa todennäköisimmin merkittävään pakolaisaaltoon ja työvoiman tarjonnan lisääntymiseen EU:n alueella. Inflaation näkökulmasta, ainakin oman tulkintani mukaan, kuljettaisiin siis päinvastaiseen suuntaan.
Jokainen voi sitten lähteä kolmesta peruspanoksesta (työ, tarvikkeet ja palvelut) pohtimaan, että minne niitä potentiaalisia pullonkauloja, mahdollisuuksia tai riskejä todennäköisimmin syntyy eri skenaarioissa.
Lisäyksiä:
Rakennusmateriaalien hinnat määräytyvät pääasiassa globaaleilla markkinoilla eli hintajoustosta ei saa apuja kotimarkkinoille.
Kannattaa katsoa mistä se rakennuskustannusindeksi muodostuu ja millaisia painoarvoja eri tekijöille on laskettu. Siitä voi halutessaan lähteä laskemaan eri tuoatantotekijöiden mahdollisten inflaatiopiikkien vaikutusarvioita kokonaisindeksiin. Linkeissä tietoa indeksistä sekä panosten painoarvoista.
https://stat.fi/tilasto/dokumentaatio/rki#Tilaston%20perustiedot
8 tykkäystä
VTT:n asuntotuotantotarve 2025-2025 juuri julkaistu.
Tarvetta vaikuttaa olevan seuraavan 20 vuoden ajan vastaava määrä kuin edellisenkin.
Vilkkaan nettomaahanmuuton toteutuessa Manner-Suomeen olisi rakennettava vuosittain 35 800 asuntoa. Maltillisemman väestöennusteen perusteella tuotantotarve olisi 31 000 asuntoa. Yhteensä uusia asuntoja olisi rakennettava noin 600 000–700 000 vuoteen 2045 mennessä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden toteutuma on puolestaan ollut keskimäärin 33 100 asuntoa vuodessa.
Suurten kaupunkiseutujen absoluuttisen ja suhteellisen osuuden väestöstä odotetaan yhä kasvavan, ja niille sijoittuisi 85 prosenttia tarvittavista uusista asunnoista. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
14 tykkäystä
Kauppalehdeltä ketjuun sopiva artikkeli toimijoiden masentavista markkinanäkemyksistä:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/rakentajien-menetetyt-vuodet-karmea-tarina-saa-jatko-osia/e9c4387c-9db8-4f49-bbfe-ec8fca4855ef
Kojamo:
Kojamon väliaikainen toimitusjohtaja Erik Hjelt arvioi, että ylitarjonta jatkuu. Varsinkin markkinaehtoiset asuntoaloitukset jäävät syystä vähiin.
”Aloitusten vähäinen määrä johtaa siihen, että vapaarahoitteisia uusia asuntoja valmistuu todella vähän, jopa historiallisen vähän”, Hjelt sanoo.
Jos aloitukset eivät ala vuonna 2025 vauhdittua, uusien asuntojen valmistuminen jää vähäiseksi jopa vuonna 2027.
Sitowise:
”Uudistuotannon elpymisen on yleisesti ennustettu ajoittuvan 2025 loppupuolelle, mutta todennäköisyys sen siirtymisestä vuoden 2026 puolelle on lisääntynyt oleellisesti”, Sitowisen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa tiivistää.
YIT:
”Suomen asuntorakennusmarkkinan voimakkaasta elpymisestä vuonna 2025 ei ole nähtävissä selkeitä merkkejä”, arvioi YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa.
SRV:
”Markkinatilanteen myönteisen käänteen viivästyminen hidastaa edelleen kannattavuuden merkittävää parantamista”, sanoo SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola.
Lujatalo:
”Asuntoalakulo jatkuu vuonna 2025”, arvelee Lujatalon toimitusjohtaja Harri Savolainen.
26 tykkäystä
Keskustelin viime viikolla erään suuren luottolaitoksen edustajan kanssa, hän käsittelee pääasiassa kiinteistöihin liittyviä asioita (keskisuuri kaupunki ja ympäröivät alueet), ja siellä oli ilmeisesti myös uudiskohteiden määrä kasvussa. Kysyin myös, että näkyykö Handelsbankenin ja OmaSP:n vaikutus vahvasti, niin nämä olivat johtaneet ainakin vanhojen kohteiden kohdalla jonojen ja käsittelyaikojen merkittävään pidentymiseen. Epäilen tämän vuoksi, että myös uudiskohteiden osalta määrien kasvuun löytyy ainakin osasyy luottolaitoksien välisestä siirtymästä eikä niinkään markkinan merkittävästä piristymisestä.
3 tykkäystä
Hypon pääekonomistin tviitti rakennusalan menosta.
18 tykkäystä
Kovin alkuvuodesta ennuste tehty, mikäli ennuste ei liity kohteiden aloitukseen, vaan valmistumiseen.
Kysyntätilanne voi muuttua yllättävänkin nopeasti kun ostovoima nousee, korot alenevat, Ukrainaan saataisiin rauha, niinkin tavanomainen ilmiön kuin kevätaurinko nousee ja patoutunut asunnonhankinta/-vaihto realisoituu. Valmiita asuntoja ei saada enää tälle vuodelle, mutta aloitusten osta vuotta ei ole vielä menetetty tai ainakaan tällaista päätelmään ei voi vielä nuijia pöytään.
4 tykkäystä
Aivan järjetön taloyhtiölainahimmeli myös painaa ansaitusti uudistuotantoa. Tuosta pitäisi päästä nyt nopeasti eroon.
Varsinkin epävakaina aikoina on lähes itsemurhaan rinnastettavaa ostaa jo muutenkin ylihintainen uudiskohde. Noissa voi päästä koko omaisuudestaan (ei ainoastaan oman asuntonsa arvosta) nopeasti eroon jos muut osakkaat eivät selviä veloistaan tai asuntoja ei ole ylipäätään taloyhtiöstä velkaantunut rakennusyhtiö saanut myytyä riittävästi.
Jos tälläisen kohteen on erehtynyt uutena ostamaan ja myynyt myöhemmin niin verottajalta on moni saanut myös mielenkiintoista postia. Verottajan näkemyksen mukaan kun taloyhtiölainaa ei voida lukea osakkeiden hankintamenoon kaikissa tilanteissa. Eli jos kuvitellusti olet ostanut 300 000 euron asunnon jossa on ollut 200 000 taloyhtiölainaa, ja myynyt tämän myöhemmin 300 000 eurolla, ei tuota taloyhtiölainaa ole myöhemmin huomioitu välttämättä ollenkaan ja verottajan tulkinnan mukaan myyntivoittoa onkin syntynyt 200 000 euroa.
2 tykkäystä