En usko, että muiden ohjeilla pääsee faktoreiden osalta tarvittavaan vuosikymmenien kestävään sitoutumiseen ja luottamukseen. Ei kai auta muu kuin lukea aiheeseen liittyviä kirjoja ja akateemisia tutkimuksia ja yrittää muodostaa oma mielipide ja vakaumus. RR tai Inderesin foorumeilla tai jopa kirjoja lukiessa ei kannata hämääntyä, etteikö siellä taustalla olisi erilaisia biaksia (bias), jotka vaikuttavat siihen, mitä merkkejä ja mielipitetiä näppäimistöltä syntyy.
Nyt kun luet tämän kommentin, niin pidä mielessä tämän kirjoittajan taustat ja vaikutukset ja älä muodosta mielipidettä sen pohjalta, vaan yritä itse. En ole pystynyt muodostamaan vaadittua vakaumusta, kenties olen tunteiden ajama henkilö ja itselle tuntuu paremmalta mennä markkinapainoilla. Mutta on täällä niitäkin, jotka faktoreihin luottavat ja varmaan saat kommenttia toisesta näkökulmasta.
En usko, että tämä on välttämättä inderesläisille ihan niin hankalaa. Täällä on suurimmalla osalla suoria osakesijoituksia siinä määrin, että tuotot ovat olleet ja tulevat olemaan kaukana ACWI:stä.
@Makko Tuo kuukausisäästö vaikeuttaa hommaa huomattavasti, koska esim. tuota JPGL:ää, eikä momentum etf:iä ole tarjolla.
Voisi olla viisain kasata salkku tuon IUSQ varaan ja terästää hommaa SCV rahastoilla. Rational Reminderin factor tilted mallisalkussa on vähän sama periaate.
Eli sinun tapauksesessa kuukausisäästö voisi mennä vaikka näin.
IUSQ olemassaolo ja kuukausisäästettävyys on ihan voittamaton juttu ja siksi tuohon kysymykseen on helppo vastata 100% IUSQ.
CitizenJ:n jakauma on myös hyvä (parempikin?), mutta kuten yllä kuvaillaan niin kannattaa varmaan ensin tarkkaan miettiä miksi haluaisi tuollaista painotusta. Niitähän voi myös aina alkaa lisätä kuukausisäästöön sitä mukaa kun vakaumus kehittyy.
Alkuperäisestä kyssäristä taas voisi kyseenalaistaa miksi IUSN:n mukaan ottaminen niin erityisesti kiinnostaa, ja vieläpä noin suurella painolla? Jos small cappia ilman SCV-painotusta on pakko saada sopivalla painolla mukaan niin SPYI on kätevintä, mutta sekin on tietysti kk-säästön ulkopuolella. Jos salkussa on erityisesti ongelmana small cap -siivun maantieteellinen hajautus jonka IUSN ratkaisee, niin alkaisin ehkä vähän zoomailla ulospäin. Alkaa olla ohi ne ajat jolloin indeksisijoittaminen oli neuroottista EUNL+IS3N+IUSN -painojen viilaamista.
Kk-säästölistasta seuraavaksi varteenotettavimmat faktorikioskit saattaisi olla IS3S/XDEV, mutta kyllä siltikin pitäisin kysymykseen ihan parhaana vastauksena 100% IUSQ.
Viilasin tuota kk-säästöä hieman teidän kommenttien mukaan.
Pitää katsoa sitten, että josko Nordnetiltä saisi myöhemmässä vaiheessa kuukausisäästöön muita faktoreita järkevästi, mutta mennään tällä IUSQ ja SCV yhdistelmällä nyt alkuun.
Tässä oon mietiskelly viimeaikoina sitä että jos säästösumma on tasoa 150-300e esimerkiksi, onko mitään järkeä sijoittaa ETF? Oletuksena siis että oot automatisoinut homman, nii käytännössä aina jää osa rahasta makaamaan rahana tilille, kun ei pysty ETF osaosuuksia ostamaan.
Paljon on puhetta siitä että onko kulujen osalta kannattavampaa ostaa ETF vai rahasto pitkällä juoksulla mut oman mietinnän perusteella luulis tuon olevan isompi vaikuttava tekijä.
Toki sit jos joka kuukausi siirtelet eurolleen oikeen verran rahaa etkä automatisoi asiaa mitenkää nii sit kulumietinnät on se tärkeämpi homma siinä.
Itellä oli alunperin mietinnässä et ois 100% VWCE mut oon nyt alkanu kallistua enempi tuohon Storebrand Globaliin pienien säästösummien vuoksi ja siks et pystyis sitä tosiaan automatisoimaan järkevästi.
Teettekö muut ite nää rahansiirrot ja ETF ostot manuaalisesti vai oletteko OK sen kanssa et osa jää esim. Nordnetin tilille makaamaan rahana?
Se riippuu täysin käyttämäsi palveluntarjoajan kuluista. Esimerkiksi 300e summalla Nordnetin 2,5€/toteutunut kuukausi säästö on suht edullinen (muttei ilmainen!) Mutta 100e summalla jo 2.5%. Nordealla taas aina yhden prosentin ostokulut.
Rahastoissa ei ole merkintäpalkkiota, joten se kyllä absoluuttisesti peittoaa ETF:n. Toki et voi käydä reaaliaikaista kauppaa rahastoilla, mutta pitkäaikaiselle kuukausisäästäjälle tämä ei ole murheen aihe.
Toinen asia mitä tulisi ottaa huomioon on ETF vs rahaston hallinnointipalkkiot. Jos rahasto veloittaa vaikka 0.5% p.a. hallinnointipalkkion ja ETF vain 0.1% p.a. kannattaa valita ETF-säästö. (Olettaen vaihtoehtojen muuten olevan identtisiä)
Pienemmillä summilla perinteinen rahasto on ihan varteenotetttava vaihtoehto, kun ei ole välityspalkkioita ja rahastoa voi ostaa täsmälleen haluamallaan summalla. Isommilla summilla välityspalkkion vaikutus on vähäisempi ja vuotuinen hallinnointipalkkio dominoi. Karkeasti ottaen sanoisin että alle tonnin summilla ei ole yhtään huono idea katsoa tavallisia rahastoja.
Yksi SXR8-osuus maksaa pian 500 euroa, joten kuukausisäästämisen automatisointi menee hankalaksi jos haluaa saada tietyn kappalemäärän, mutta ei kuitenkaan halua siirtää satoja euroja ylimääräistä varmuuden vuoksi välittäjän tilille joka kuukausi.
Mietin kanssa tätä ja meinasin tehdä simulaatioita asiasta, mutta jäi vielä ajan puutteen vuoksi tekemättä.
Mutta ehdottomasti siis pienillä kk-säästösummilla operoidessa ottaa takkiin dollar cost averaging mielessä etf vs. rahastot. Eli jos oikein vääntää rautalangasta niin jos kk-säästösumma on 50 € ja etf hinta heiluu 45-55 € välillä niin saat joka kerta yhden etf:n. Sen sijaan rahaston ollessa samassa tilanteessa saat 45 € hinnalla n. 1.1 osuutta ja vastaavasti 55 € hinnalla n. 0.9 osuutta, jolloin keskihintasi tippuu alle 50 € toisin kuin etf:n tapauksessa.
Joku innokas voisi ottaa esim SXR8 hintadataa ja ajaa simulaatiot viimeiseltä 10 vuodelta. Rahastoa voi samalla datalla simuloida niin että sallii desimaaliosuuksien ostot kokonaisten sijaam.
Olen tehnyt tästä joskus suht yksinkertaisen vertailun, että mikä vaikutus eri kulukomponenteilla (merkintäpalkkiot, hallinnointipalkkiot, myyntipalkkiot) ja sijoitetulla kuukausisummalla on tuottoihin.
Tästä Google Sheetsistä voi ladata kopion ja tehdä testailua oman realistisen tilanteen mukaan, että kumpi on kannattavampaa.
Nyrkkisääntönä, että hallinnointipalkkiot vaikuttavat pitkässä juoksussa eniten tuottoihin.
Lisäätkö vielä spreadin joka tulee ETFiä hankkiessa? En muista ulkoa mitä on tyyppillisesti (olisko 0.1%), mutta mitä pienempi ETF sen isompi spread. Rahastoilla ei vissiin erikseen myynti ja ostohintaa niin ei kai spreadiä.
Useiden rahastojen kohdalla kannattaa myös toki muistaa, että yksi merkittävä etu on mahdollisuus poiketa First in-first out -periaatteesta.
Eli jos jossain kohtaa tulee tarvetta realisoida osuuksia, voi maksuun tulevia veroja mahdollisesti optimoida tehokkaammin myymällä ne osuudet, jotka ovat nousseet vähemmän tai ovat eniten tappiolla jne.
Toki tätä on vaikeaa huomioida laskelmissa ja jos ei ole aikeissa myydä mitään niin ei välttämättä ole niin isossa roolissa.
Hyvä huomio. ETF:ssä tätä samaa voi hieman soveltaen harrastaa säästämällä useammalle AOT:lle. Eli vaikka ekan 5v jälkeen avaa uuden AOT:n ja jatkaa sinne säästämistä. Sitten jos esim. 8. vuonna pitää realisoida ETF:iä, myy myöhemmin avatulta AOT:ltä ja antaa alkuperäisellä AOT:llä olevien jatkaa nousuaan.
Ja innokkaammat voi avata vaikka joka vuosi uuden AOT:n. Ainakin Nordnetillä ilmaista. En tosin tiedä, onko tässä jokin maksimimäärä mitä saa AOT:tä olla henkilöä kohden. Tai jos AOT:t Nordnetillä muuttuvat myöhemmin maksulliseksi, sitten ei ole kiva, jos on monta kymmentä olemassa
Kysyin esim. PYN Eliteltä tästä FIFO:stä poikkeamisesta ja heillä se onnistuu. Mutta tietääkö joku, että voiko esim. Nordnetin super-rahastoissa hyödyntää tätä samaa FIFO-periaatteesta poikkeamista?
Sain nyt Nordnetiltä vastauksen, että miksi ETF:t rinnastetaan osakkeiden kanssa samaan kategoriaan Superluoton korkoalennusta (kulta- ja hopetasot) ja lisälainoitusasteita laskettaessa. Eli tällä hetkellä yksittäinen ETF voi edustaa korkeintaan 20%/25% salkun markkina-arvosta (vaikka olisi kuinka hajautettu maailma-ETF), jos haluaa hyödyntää Superluoton kulta- tai hopeatasoa.
TL;DR: Ei tällä hetkellä tiedossa muutosta tilanteeseen
Tässä Nordnetin vastaus:
"Superluoton korkoalennusta ja lisälainoitusasteita laskettaessa osakkeet ja ETF:t on niputettu keskenään samaan kategoriaan, kun taas noteeraamattomista rahastoista saa enemmän ns. hajautushyötyä. Tilanne on ymmärrettävästi hieman erikoinen, kun Nordnetin järjestelmä pitää esimerkiksi yksittäistä osaketta hajautushyödyltään samanarvoisena kuin globaalisti hajauttavaa ETF:ää.
Syy tilanteeseen on tekninen. Nordnetin luottolaskentaan liittyvä järjestelmä on aikanaan rakennettu siten, että se niputtaa kaikki pörssilistatut instrumentit yhdeksi kategoriaksi ja käsittelee noteeraamattomia rahastoja omana kategorianaan. ETF:t ja osakkeet ovat teknisesti hyvin samankaltaisia, kun taas noteeraamattomat rahastot päivittäisine cut off -aikoineen ja harvakseltaan päivittyvine markkina-arvoineen (NAV) ovat vaatineet hyvin erilaiset taustajärjestelmät ja prosessit. Tästä syystä on päädytty nykyiseen ratkaisuun.
Tullaanko ETF:t ja rahastot rinnastamaan toisiinsa tulevaisuudessa?
Se on mahdollista, mutta valitettavasti tällä erää sellaista ei ole suunnitelmissa. On myös hyvä huomioida, että ETF:iä on tarjolla huomattavasti laajempi kirjo kuin rahastoja – laajasti hajauttavista yleisindeksirahastoista kapean sektorin niche-tuotteisiin – mikä tarkoittaa, että niiden riskisyys myös vaihtelee enemmän ääripäästä toiseen."
Pitäisi noin 30k sulauttaa vanhempien käteisvaroja mieluiten OP:n kautta (helppouden takia) rahastoihin/indekseihin.
Olisiko fiksua laittaa vaikka 1500e kuukausisäästöllä op-maailma tai op-amerikka rahastoon tai vaikka jollain jakosuhteella molempiin? Noissa näyttäisi olevan ihan kohtuulliset kulut, tuotot sekä hajautukset.
Tiedän, esim nordnetin kautta varmasti löytyy vähäkuluisempaa etf-rahastoa pikkasen paremmalla tuotolla mutta haetaan tässä nyt lähinnä helppoutta ihmisille jotka eivät ole eläessään sijoittaneet.
Kiireisenä nyt kysyn täältä hieman apua kun pitäisi löytää kehittyvistä markkinoista hieman hajautusta salkkuun.
Olisko jollain aikaa listata hyviä vaihtoehtoja emerging markets etf:lle (ex-china)? Lähtökohtaisesti saisi olla fyysinen matalilla kuluilla, mielellään hieman suurempi ja likvidi ETF jolla ei olisi liian suurta riskiä tulla suljetuksi. Ketjua selaillen löysin jo jonkin verran vaihtoehtoja mistä aloittaa.
