Kannattaa huomioida myös se, että ilmeisimmin sijoitat palkkatuloista DCA- tyyliin, niinkuin iso osa meistä. Näinollen, jos tulisikin joku isompi dippi niin ostelet iloisena myös matkalla alas keskihintaasi alentaen.
Nuo “näin monta vuotta meni ennenkuin sait rahasi takaisin, jos ostit teknokuplan/2027/Japanin yms kuplan huipulla” -tyylin jutut aika harvoin ovat relevantteja keskivertosijoittajalle. Itsekin olen hävinnyt paljon rahaa kun olen himmaillut indeksisijoittamisen kanssa viimeisen 10 vuoden aikana koska “eihän tämä voi enää nousta”. Nyt vaan puhdas DCA Msci Worldiin aina samalla summalla. Jos on ylimääräistä fyrkkaa niin sallin itselleni sitten jotain eksoottisempaa, small cap valueta, pyniä, propriusta tms
Myöskin indeksi kannattaa valita ehkä vähän hajautetummin jos teknojen arvostus kuumottaa. Toki, ne ovat iso osa kaikkia isompia indeksejä, mutta itse nukun yöni premmin kun rahat on esim MSCI worldissa/ACWI:ssä kuin vaikkapa Nasdaq100ssa
Minäkin ensin tienasin ja sitten menetin koronakuplassa suorilla osakesijoituksilla rahaa. Onneksi kaikenkaikkiaan jäi plussalle kun säikähdin Venäjän aloittamaa sotaa. Ainakin itselläni psykologisesti on helpompaa katsoa, kun indeksirahastot menevät alaspäin vrt oma osakepoimintani menee alaspäin; tiedän, että ongelma ei ole minun valinnassani vaan markkinassa ja olen paljon levollisemmin mielin.
Kuukausipalkoistahan siivu yleensä sijoittamiseen jää, mutta itse nyt myös miettinyt haluanko rahojani korkotililtä jonnekkin (toivottavasti) paremmin tuottavaan niin miettinyt että nostaisin jonkin verran kk säästösummaa indekseihin.
Ei summa mikään suuri tälläkään hetkellä ole enkä sitä nyt ajatellut mitään ihan tuplaamaankaan ruveta. Tuntuu vaan typerältä että tässä vuosia olen laittanut summan x rahastoihin ja nyt kun ne ovat vaan nousseet vuoreksi niin nostaisin summan kaksinkertaiseksi
Mutta se kun on että ei ole mitään kristallipalloa jatkaako vuori nousuaan vai onko indeksirahastoissakin vielä suuria alamäkiä
No minun vaihtoehtoni jossa iso osa rahoista nyt lojuvat on SVEA:n korkotili, on vaan sen verran pientä tuotto että siksi juurikin alkanut miettimään rahastoihin enemmän painottamista.
Mutta se on kun on hyvin pieni tuotto niin on myös hyvin pieni riski
Tämä on yleisin tapa, jolla ulkomaiset sijoittajat ostavat Kiinan mannermaan (A-osakkeita) osakkeita.
Tavalliset pörssilistat: Kaikki ulkomaiset sijoittajat (myös piensijoittajat) voivat ostaa tavallisia Shanghain ja Shenzhenin pörssilistojen osakkeita Stock Connectin kautta.
STAR-markkina (erikoissääntö): Hongkongin pörssin (HKEX) ja Shanghain pörssin sääntöjen mukaan STAR-markkinan osakkeiden suora kaupankäynti Northbound Stock Connect -väylällä on rajoitettu tiukasti vain institutionaalisille ammattimaisille sijoittajille (Institutional Professional Investors).
2. QFII / RQFII -lisenssit
Ulkomaiset suuret rahastoyhtiöt, pankit ja varainhoitajat voivat hakea Kiinan sääntelyviranomaisilta Qualified Foreign Institutional Investor -statusta. Tämä lisenssi antaa suoran oikeuden sijoittaa Kiinan mannermaan markkinoille, mukaan lukien STAR-markkinan listautumisiin (IPO) ja osakkeisiin.
Sen verran helpotusta löytyy, että kyseisestä etf:stä on myös UCITS versio KSRE.
Koska indeksiin sijoittamalla saa lähes 100% varmuudella indeksin tuoton (miinus pienet kulut). Osakepoiminnalla on erittäin vaikea voittaa indeksiä ja se menee sitä vaikeammaksi mitä pidemmästä ajanjaksosta on kyse. Syynä vaikeuteen on esim tuottojen vinouma:
Lisäksi poimija ottaa enemmän idiosynkraattista (yhtiökohtaista) riskiä, koska hajautus jää pakostikin paljon huonommaksi kuin indeksiin sijoittamalla. Indeksisijoittaja pystyy helposti hajauttamaan rahansa tuhansiin yhtiöihin.
Tuo on harhaanjohtava, koska ei huomioi inflaatiota. Tämä alempi kuvaaja on globaali osakemarkkina MSCI ACWI IMI. Reaalituotto on ollut viimeisen 32 vuoden aikana noin 5%. Punainen käppyrä näyttää reaalituoton. Kuvaaja on logaritmisesella asteikolla, joka näyttää paremmin oikean reaalisen kasvun. Tuo 4,98% reaalituotto on jo tuossa huomioinut juoksevat kulut ja lähdeverot, jotka arvioin 0,6% suuruisiksi (ehkäpä aavistuksen yläkanttiin). Tässä siis viimeiset 32 vuotta.
Tässä MSCI World, jossa ei ole mukana kehittyviä markkinoita. Muuten samat speksin. Reaalituotto noin 4%. Joulukuusta 1969 tähän päivään, eli lähes 57 vuotta:
Kohdasta 18min eteenpäin Ben Felix vastaa tähän hajautuskysymykseen:
Salkku kannattaa hajauttaa erittäin laajasti, koska vain muutama prosentti yhtiöistä antaa salkulle kaiken reaalisen tuoton. Suurin osa yhtiöistä on erittäin huonoja sijoituksia pitkällä aikavälillä. Toisin sanoen osakkeiden tuotot ovat erittäin voimakkaasti vinoutuneen (skewed). Vinouma aiheuttaa sen, että poimija saa usein mediaanituoton, kun taas indeksisijoittaja saa aina keskiarvotuoton. Keskiarvotuotto on aina mediaanituottoa reippaasti parempi tuon vinouman takia.
Tämä kuvaaja kannattaa sisäistää. Osakepoimija (jolla ei ole satoja yhtiöitä) saa melko todennäköisesti suunnilleen tuon mediaanituoton (kuvaajassa 63%). Indeksisijoittaja saa keskiarvotuoton (kuvaajassa Index: 322%), joka on radikaalisti parempi. Ero on dramaattinen pitkässä juoksussa. Mitä laajempi hajautus, sitä varmemmin saa suunnilleen keskiarvotuoton:
As an example, 10-stock portfolio consisting of big stocks requires about 0.5 percentage point (pp) alpha return to overcome the variance drag disadvantage compared to fully diversified benchmark. In small stocks universe close to 1pp is required and in the micro-caps about 2pp. Smaller firms may be less efficiently priced and may therefore offer higher alpha opportunities, but you need more alpha just to overcome the higher idiosyncratic variance drag to beat your diversified benchmark. No free lunch there.
MSCI ACWI IMI:iä seuraavan SPYI:n ENOC(effective number of constituents) on 136, ja koska se edustaa suurimmaksi osaksi isoja yhtiöitä hajautus on erinomainen, eikä se jätä sen osalta juuri mitään pöydälle. Lisähajautus johtaisi näkemyksen ottoon ja todennäköisesti myös lisäkuluihin, joilla molemmilla on negatiivinen vaikutus tuotto-odotukseen. Valuuttariskiä ja mahdollisesti myös kuluja ja veroja pienentävä kotimarkkinabias ja/tai muihin riskifaktoreihin hajauttaminen esim. SCV avulla taitavat olla ainoat tutkimuksista tukea saavat tavat kohentaa osakesalkun ENOC:ia.
Onko täällä näkemyksiä (ei sijoitussuosituksia ) Nordea valikoimasta vähäriskistä järkevää paikkaa parkkeerata rahaa?
Katsoin joustotalletustilit yms läpi ja niissä oli kaikissa heikon oloiset ehdot kuluttajalle (“Voit nostaa tililtä säästöjäsi milloin tahansa ilman nostopalkkioita. Nostetuille varoille tai lisätalletuksille emme kuitenkaan maksa korkoa, vaan korko maksetaan talletusjakson alimmalle saldolle”)
Mietin korkorahastoja, mutta näissä näyttää ehdot olevan varsin voimakkaasti pankin hyväksi!
Ainut korkorahasto missä oli siedettävä kulu oli “Korko” ja sielläkin oli 0,26 % kulut ja tutkimalla Avaintietoasiakirja ja tiedot verkkopankista ei varsinaisesti edes selvinnyt missä rahat on kiinni…
“Rahasto sijoittaa pääasiasiassa valtioiden, julkisyhteisöjen ja ylikansallisten yhteisöjen sekä yritysten liikkeeseen laskemiin tai takaamiin joukkovelkakirjoihin, velkainstrumentteihin, rahamarkkinavälineisiin ja muihin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin maailmanlaajuisesti. Sijoituskohteet ovat pääasiassa EUR-määräisiä.”
Eikö Nordealta tosiaan löydy parempaa vaihtoehtoa kuin makuuttaa rahaa käyttötilillä kunnes rahat menee kulutukseen tai osakkeisiin
Itsellä käytössä Nordea Korko A, eli lyhyen koron rahasto. Jos haussa on parkkipaikka ja riippuen sijoitusajasta yms. niin se voisi olla tuo? Ei mikään valio lajissaan mutta ajaa asiansa, mikäli haluaa hilloa pitää Nordeassa. Vuosituotolla 2,31%. ei rikastuta mutta riski on vähäinen (Modifioitu duraatio 0,30). Ja kuten totesitkin niin Nordean joustotalletukset yms. aika huonoja.
Nordean sivuilla jaetut tiedot eivät ole koskaan olleet kovin yksityiskohtaisita. Onneksi kuitenkin tarkempaa tietoa täältä; suodattamalla tai ETSI kenttään “korko a” ja löytyy
Joo olisi noista voinut mainitakin. Noista rahastoista B ja I ja S vaativat isomman “Kertamerkinnän minimisumman” ja B:llä se on 100k. Tuosta yllä olevasta linkistä voi noita katsella. Ja tästä syystä Korko A ainakin minulla En tiedä onnistuisiko kk-säästö noihin muihin? Ehkä asiaa voisi kysyä aspasta, olettaen että sieltä saa jonkun asiaa taitavan kiinni. Nordealla jotenkin epäselvä tapa kertoa sijoitustuotteistaan.
Juuri näin omakin kanta. All In osake-ETF:iin / indeksirahastoihin 50-55V asti tai kunnes sijoitussalkku kaikki omaisuuslajit mukaan lukien on luokkaa miljoona Euroa. Sitten voi puntaroida asioita uudestaan ja miettiä riskitasoja.
Tämä on varmasti viisas tapa, mutta sitä voi olla vaikea noudattaa. Riskitaso on helppo pitää korkealla nyt kun menee hyvin, kun indeksit korjaa alaspäin tulee eteen vasta se tosipaikka. All in osakeindekseihin -salkulla tulee väistämättä vastaan todella tylyjä aikoja ja siihen on valmistauduttava henkisesti. Vasta silloin nähdään todellinen riskin sieto, jokaisen kannattaa tutkailla omaa sijoituskäyttäytymistään jo ennakolta, ettei vain mene myymään paniikissa.
En tiedä onnistuisiko kk-säästö noihin muihin? Ehkä asiaa voisi kysyä aspasta, olettaen että sieltä saa jonkun asiaa taitavan kiinni. Nordealla jotenkin epäselvä tapa kertoa sijoitustuotteistaan.