Hyvältähän tuo Qt:n eteneminen vaikuttaa. Strategian onnistumisessa tulee ratkaisevassa asemassa olemaan jakelulisenssien tuoma tulo. Qt ei kuitenkaan raportoi tästä mitään - ei euromäärää eikä tulomuodon suhteellista osuutta koko liikevaihdosta. Onko teillä Inderesissä käsitystä siitä, milloin Qt alkaa raportoida jotain näistä jakelulisensseistä?
Historiasta hyvä muistaa, että Nokian strategiana ei todellakaan ollut tehdä itse teknologialla rahaa. Ja jos katsoo tätä päivää, niin aika helposti nykyisellä liikevaihtotasolla yhtiö saisi käännettyä itsensä kannattavaksi vaihtamalla strategian cash-cow -tilaan. Olisiko tuloksen optimoinnissa nyt järkeä on sitten toinen asia…
Yhtiö on kommentoinut, että kun jakelulisenssien liikevaihto on merkityksellisellä tasolla, niin alkavat todennäköisesti sitä raportoimaan, koska tämä on sijoittajille niin tärkeä luku (itse tähän kannustan myös). Todennäköisesti puhutaan ensi vuodesta, mutta en voi sanoa varmaksi. Jakelulisensseistä tulee toki jo nyt liikevaihtoa.
Qt:n sijoittajaviestinnästä jakoivat yhden blogikirjoituksen meidän palveluun. Mielellään kuulen teiltä sijoittajilta palautetta, onko tällaiset teille hyödyllisiä vai meneekö liian markkinointihenkiseksi
Qt:lta ainakin tulee niin vähän mitään tiedotteita tai muuta infoa, että on kiva kun jotain tällaista välillä tulee. Eikä tuo ainakaan liian markkinointihenkiseltä tunnu.
Tästä voinee vetää sen johtopäätöksen, että toistaiseksi jakelulisensseistä tuleva tulo on vielä vaatimatonta. Mutta onko se peräti niin vaatimatonta, että se jää maksimissaan kuusinumeroiseksi luvuksi?!? Itsestäni ainakin tuntuisi siltä, että kun jakelulisenssien tuottama tulo yltää miljoonaluokkaan, niin siitä kannattaisi jo alkaa raportoida…
Toinen Qt:n valuaatioon voimakkaasti vaikuttava seikka näyttäisi olevan spekulaatiot Qt:n ostamisesta pois pörssistä. Näitä spekulaatioita on näkynyt mediassa aika useasti. Mutta kuka/mikä taho voisi sitten Qt:n ostaa? Onko teillä Inderesissä tästä asiasta mitään arvioita - kuinka mahdollisena/todennäköisenä ylipäätään pidätte ostotarjousta Qt:stä ja kuka tällaisen tarjouksen voisi tehdä?
Qt:llä tehdään sovelluksia sen verran monelle eri toimialalle, että hieman arveluttaa, voisiko joku teollinen toimija olla kiinnostunut ostamaan koko Qt:tä. Esimerkiksi autoteollisuudessa Qt näyttäisi olevan vahvoilla, mutta silti mietityttää, voisiko joku automerkki, yhteenliittymä tai muu alan toimija haluta ostaa Qt:n (vrt. Continental/Elektrobit tai Nokian Here-karttojen myynti). Vai olisiko mahdollinen ostaja ennemminkin joku iso toimija IT-sektorilta, esimerkiksi joku toinen sovelluskehitinvalmistaja, Microsoft, Google tms. Vai olisiko potentiaalinen ostaja sittenkin joku iso kansainvälinen pääomasijoittaja, joka ottaisi Qt:n haltuunsa jatkokehittämistä ja eteenpäin myyntiä varten?
Toki on ihan potentiaalinen yritysostokohde. Huomiosi autoteollisuudesta on ihan oikea, ehkä toisaalta HERE-tapauksen kaltaisen yhteenliittymän keino olisi varmistaa teknologian säilyminen itsenäisenä ja avoimena, jolloin omistus ei rajoittaisi laajentumista muihin vertikaaleihin. Pääomasijoittajalle voisi sopia varsin hyvin, tällainen tapaus jonka pitä aggresiivisesti investoida kasvuun ja ottaa markkinaa haltuun sopii yleensä heikosti pörssiin. Suurempi teknologiayhtiö yksi mahdollisuus. Microsoft osti kilpailijan Xamarinin vuonna 2016. Samana vuonna Appcelerator myytiin Axwaylle.
Potentiaalinen ostokohde on pieni lisäoptio osakkeeseen, mutta en lähtisi sillä liikaa keulimaan. Jos bisnes menee oikeaan suuntaan niin toki myös tuon option todennäköisyydet kasvavat.
Olemme ensi viikolla Berliinissä Qt World Summitissa @Verneri_Pulkkinen kanssa jututtamassa Qt:n käyttäjiä ja asiakkaita. Laittakaa tänne jos teillä mielessä kysymyksiä, mihin kaipaisitte vastauksia nimenomaan käyttäjän/asiakkaan näkökulmasta! Paikan päältä tulossa videomateriaalia
Ei näitä pyytämiäsi kysymyksiä, mutta itseäni ylipäätään askarruttaa kilpailutilanne. Sijoituspäätöksiä tehdessäni haluan ymmärtää ensin mahdollisimman kattavasti riskit. Läheiseni on työnsä puolesta tekemisissä QT:n kanssa (maksavat heille nyt lisensseistä), ja on kovin skeptinen Qt:n pidemmän aikavalin kyvyssä selviytyä kilpailussa (mm. HTML5), jotain sen kaltaista jäi niistä pitkistä perusteluista mieleen, että teknologian kehittyessä (laitteiston suorituskykykynnyksen madaltuessa) QT:n houkuttelevuus saattaa kärsiä kilpailevien aseman parantuessa. Itselleni Qt:n ala on perin vierasta ja jo pelkkä analyysi vilisee hepreaa . Häiritsevää, kun ei pysty muodostamaan käsitystä edes teidän laajan analyysin ja tämän oman läheisen rautalangasta vääntäessä. En silti luovuta.
ps: Yu, olisi mielenkiintoista kuulla, miksi QT ei löydy koodarin salkusta…
Tässä itseäni kiinnostavia asioita. Olisi myös kiinnostavaa saada haastattelijan näkemys jälkikäteen siitä, vaikuttiko väki aidon innostuneilta Qt:n tuotteista ja niiden luomista mahdollisuuksista, vai oliko tunnelma enemmän “no on ne ihan suht ok” -henkinen.
Mihin käytätte Qt:ta?
Miksi käytätte juuri Qt:ta ettekä jotain muuta teknologiaa?
Tämä on pointti, johon usein törmään, eli Mooren lain myötä Qt:n kilpailuetu pienenee, kun raudasta tulee kokoajan halvempaa ja tehokkaampaa (Qt:n yksi kilpailuetu, että softaa saadaan toimimaan kevyellä raudalla). Toistaiseksi tämä trendi on kuitenkin oikeastaan pelannut jatkuvasti Qt:n pussiin: kun raudasta on tullut halvempaa, se on johtanut erilaisten graafisten käyttöliittymien räjähdysmäiseen yleistymiseen. Eli esimerkiksi vanhat mekaaniset mittarit ja nappulat korvataan graafisilla käyttöliittymillä laitteissa. Kun graafista käyttöliittymää tuodaan edullisempiin volyymitutoteisiin (kahvinkeittimeen, jääkaappiin, telkkariin, mopoon yms), on raudan kustannuksella todella suuri merkitys laitevalmistajalle. Eli yksi hyödyistä asiakkaalle on se, että sen mitä Qt:n lisenssiin investoi, säästää raudan kustannuksissa.
Toisaalta jos eri alustat tuohon tahtiin lisääntyvät, niin eikö todennäköisyys myös sille, että niitä aletaan kehittää työkaluilla joille löytyy suuri määrä koodareita. Eli työkaluilla joilla nyt kehitetään appeja webbiin ja mobiiliin (itse koodarina työskentelen näillä).
Itse veikkaan, että siinä vaiheessa kun jääkaappeja aletaan enemmänkin koodaamaan, niin se tehdään modermmilla työkaluilla kuin Qt, jonka resurssit eivät millään riitä pysymään Microsoftin tai Googlen perässä.
Varsinkin Googlella luulisi olevan haluja laajentaa Androidia uusiin kohteisiin.
Eihän Qt:n teknologia niinkään tuo paremmin tehoja irti laitteistosta vaan koodarista. Eli tarjoavat paljon erilaisia kirjastoja, joilla devaaminen on nopeampaa kuin jos itse tekisi. Tämän takia en näkisi tuota suorituskyvyn parantumista niinkään riskinä vaan nimenomaan hyvänä puolena.
Googlen kohdalla näissä on varmaan aika usein kyse siitä, että laitevalmistaja ei halua laitteisiinsa Androidia, vaan haluaa pitää ohjat enemmän omissa käsissään. Tätähän on nähty ainakin autovalmistajien kohdalla. Google kun pyörittää noita Androidin kautta kuitenkin eri logiikalla kuin esimerkiksi Microsoft tekee vaikka Visual Studion kanssa.
Itse ihmettelen tässä Qt:n tapauksessa lähinnä sitä miksi esim. Microsoft ei osta koko puljua. Saisivat paljon osaamista, softaa ja verkostoa muutamalla satasella.
Forresterin asiakashaastatteluihin perustuvassa raportissa oli tästä hieman konkretiaa. Esimerkkitapauksessa raudan kohdalla säästö oli 10 %. Tuossa myös käsitelty web app -näkökulmaa.
“High-performance software lowers hardware requirements. For a
given level of device performance and capability, applications developed
with Qt require less processing power and other associated hardware
elements. The impact of this benefit is much higher for companies
moving from an HTML approach, but less so for those developing on
native or using toolchains. The composite organization, which
manufactures high-end industrial automation control panels, saves $50
per device, resulting in hardware-related PV benefits of nearly $244,000.”
Eihän nämä mustavalkoisia juttuja ole, riippuu aina asiakkaasta mikä teknologia sopii parhaiten.
QT:lle taitaa olla harvinaisen kriittistä se, miten itsensä hinnoittelevat. Kapealla terällä mennään, jossa pitää pysyä tarkasti asiakkaiden ja kilpailun hermolla tässä alati muuttuvassa ympäristössä niin, ettei tule hinnoitelleeksi itseään ulos, vaan pysyy sopivan välimatkan päässä vaihtokynnyksen kopsahtamisesta, samalla kuitenkin oman kannattavuuden varmistaen. Henkilökunnan tarkkuus ja taitavuus oltava priimaa.