Uusi yritysostos. Stamacista ollu joskus puhetta Robitin ryhmässä. Tekee myös alihankintana kulutusosia Robitille.
Ledenin ostama Konepaja Stamac Oy on erikoistunut koneistukseen, tarkemmin ilmaistuna lastuavaan työstöön, jyrsintään ja sorvaukseen. Stamacin viimeisin vahvistettu liikevaihto on 17,5 miljoonaa euroa, yritys työllistää 64 työntekijää, koneistamon teknologia on modernia ja asiakkaita ovat merkittävät kansainväliset, Suomessa toimivat kuljetusväline- ja koneenrakennusteollisuuden yritykset. Stamac on perustettu vuonna 1997 ja yrityksen kotipaikka on Seinäjoki.
Solar Water Solutions avannut sijoituskierroksen Invesdorissa. Hakee enintään 1.5M€. Yhtiön toimitusjohtaja sijoittanut 210k ja muut avainhenkilöt 95k tämän kierroksen yhteydessä samoilla ehdoilla kuin muut sijoittajat.
Pörssiinlistautumista pidetään mahdollisena vuodesta 2026 alkaen.
EDIT: Invesdorin sivuilla mainitaan Exit-skenaariossa listautumisen lisäksi fuusio tai yrityskauppa. SWS:n sijoittajauutiskirjeessä mainitaan seuraavasti “Tavoitteena on, että hyvän vesialan kumppanin kanssa voimme löytää ensin laajemmat myyntisynergiat ja listautua pörssiin parin vuoden kuluttua.”
Aiemmin Helsinkiin listautumista yrittänyt GF Money on aloittanut konversioannin, jossa sijoitusosinko-osakkeita voi vaihtaa A-osakkeiksi. Nämä olisi tarkoitus listata ensi vuoden puolella teknisellä listautumisella First Northiin Tukholmaan. Kotipaikka siis Suomi edelleen. Perustelevat antiesitteen mukaan Tukholman valintaa, koska se on yrityksen suurin markkina ja uskovat siellä olevan parempi likviditeetti.
Suomalaiset yritykset perustelevat usein likviditeetillä ja näkyvyydelle listautumista tai rinnakkaislistautumista Tukholman pörssiin, mutta olisiko jollain dataa miten hyvin tämä on onnistunut. Varmaan teoriassa Tukholmalla on markkinapaikkana parempi potentiaali, mutta lunastuuko se kovin monen Suomi yhtiön kohdalla?
Sammon rinnakkaislistautuminen taisi olla onnistunut esimerkki, mutta ihan mututuntumalla väitän että moni Suomi firma hukkuu siellä massaan, ja hyöty hesuliin on olematon tai jopa negatiivinen.
Ehkä jotain kertoo se, että Tukholmaan rinnakkaislistauksen viime vuosikymmenellä tehneet FN-yhtiöt ovat joukolla purkaneet Tukholman listauksia. Pankkiirit myivät ruotsalaista unelmaa, siellä on paljon pääomaa ja korkeampia valuaatioita. Kustannukset tulee varmasti, sijoittajien kiinnostus pientä suomalaista yhtiötä kohtaan 1100 muun pörssiyhtiön joukossa ei niinkään varmasti.
En tiedä miten pelkkä Tukholman listaus onnistuu. Suomen kansalainen saa lakimme mukaan omistaa listattua yhtiötä ainoastaan niin, että säilytys on Euroclear Finlandissa. Eli kun suomalainen yhtiö listataan Tukholmaan tai mihin tahansa ulkomaille, suomalaisille sen yhtiön omistaminen on laitonta koska säilytys ei ole kotimaan monopolilla. Kuulostaa täysin älyttömältä ja uskomattomalta, ja sitähän se onkin, mutta olen nähnyt muutamassa keississä miten tämä on opittu kantapään kautta ja kalliisti. Tässä on ollut vissiin joku nerokas idea ettei suomalaisia omistuksia voisi piilotella.
Helen Oy:tä on väläytelty Mikael Jungnerin suulla listattavaksi tai stadilaisannin toteuttajaksi. Kauppalehti pyysi minua kommentoimaan raikkaan suunnitelman realistisuutta. En näe sitä ikävä kyllä toteuttamiskelpoiseksi ainakaan näin. Kerroin samalla miten listautumisannit yleensä toteutetaan klassisesti henkilöstö-, yleisö- ja instituutioantien kautta.
Julkisten yritysten yksityistäminen pörssin kautta ei ole helppoa. Ihmisillä on omituisen naiivi kuva että Suomesta löytyisi yksityisiä pääomia toteuttamaan julkisen sektorin yritysten yksityistämistä. Ei niitä pääomia löydy juuri markkintaloudellisesti menestyvillekään yrityksille koska suomalaiset ovat köyhiä ja yliverotettuja. Kommenttini Kauppalehdessä Mikael Jungnerin sinänsä raikkaaseen ideaan Helen Oy:n suunnatusta annista helsinkiläisille
PS. Kunnallisia energiayhtiötä on yksityistetty vaihtelevalla menestyksellä. Espoon sähköä kritisoitiin rajusti, mutta lienee ainoa tällä hetkellä likvidiksi hajautetuksi salkuksi muuntunut kunnallinen energia-asset. Salkun markkina-arvo on nyt ilmeisesti EUR 782 miljoonaa (Lähde: Länsiväylä ja Hannele Kerola).
Todellakin näin. Olin itse Nasdaqin ja Alexander Stubbiin lisäksi ainoita, joka uskalsi puolustaa kolmen ässän hallituksen ehdotusta toteuttaa Euroclearin monopolin purku ja sallia läpinäkyvä laarisäilytys muidenkin toteuttajien kautta kuten mm. Nasdaq. Koko keskustelu oli äärimmäisen turhauttavaa, keskityttiin johonkin Stubbin “90% puoltaa” heiton kritisoimiseen ja keksittiin täysin mielipuolisia uhkakuvia siitä että jokainen vasemmistolehtimies ei joka sekunti saisi omistajarekisteriä täydellisenä käyttöönsä. Lopputuloksena oli sitten belgialais-ranskalaisen monopolin sinetöinti taas kerran suomalaisen ekspektionalistisen rakenteen kautta.
Viime viikolla julkaistiin vastaavat luvut Tukholmasta ja myös siellä kymmeniä yhtiöitä IPO-putkessa
Hesuli: ”Odotamme ensi vuodella ainakin noin tusinaa listautumista ja jos ne menevät hyvin, niin vuodelle 2026 listautumisten määrä voisi jopa tuplaantua ja on todennäköisesti ainakin 20”
Noin 2/3 listautujista olisi liikevaihdoltaan yli 25 milj. €. 15 % yli 100 milj. € yrityksiä
Hän on se, jonka puhelin alkaa soida, kun yritykset alkavat miettiä pörssiin menoa. Nyt se on soinut viime keväästä asti.
”Keväällä yhteydenotot alkoivat selvästi lisääntyä, ja syksyn aikana tilanne on vahvistunut lisää”, Elonheimo kertoo.
On kyllä optimistinen näkemys. Eihän tuollaisia yli tusinan vuositahtia ole taidettu nähdä kuin koronabuumissa ja sitä ennen ehkä joskus teknokuplassa? Sijoittajana ja Inderesin osakkeenomistajana ota tämän toki ilolla vastaan jos näin kävisi:
Juuri nyt näyttää Elonheimon mukaan siltä, että listautumiset alkavat elpyä tänä vuonna, ja ensi vuonna voidaan jo nähdä varsinainen purskahdus, kun tulppa irtoaa kolmen hiljaisen vuoden jälkeen.
”Edessä voi ensi vuonna hyvinkin olla ketsuppipulloilmiö. Se edellyttää, että tänä vuonna nähdään onnistumisia”, Elonheimo sanoo.
Elonheimo ennakoi, että tänä vuonna Helsingin pörssiin voi listautua noin tusina yhtiötä, ja ensi vuonna tuplasti sen verran eli yli parikymmentä.
”Meillä on aika paljonkin yrityksiä, jotka ovat valmiita tekemään liikkeitä, jos tilanne on otollinen. Moni niistä olisi ollut valmis pörssiin jo aiemmin, mutta joutui lykkäämään menoaan, kun listautumismarkkina meni jäihin”, Elonheimo kertoo.
Jokainen voi tästä ottaa itselleen vinkin IPO-sijoittamiseen etenkin kovimman buumin laantuessa
”En usko, että pörssiin mentiin liian kevein perustein, mutta monilla yrityksillä oli kyllä kova kiire ehtiä pörssiin ennen kuin ikkuna sulkeutuu eli kun arvostustasot olivat vielä korkeat. Tämän vuoksi ne saattoivat listautua suunniteltua aiemmin.”
Aivan varmasti! Näissä on tosi paljon dokumentaatiota ja prosesseja, mitä voidaan tehostaa. Toivottavasti seuraavaan aaltoon ehditään jo nähdä käytännön hyötyjä. Pelin voittaa ne investointipankit ja juristitalot, joilla rohkeutta palkata vähän rämäpäisiä ja teknologiaorientoituneita junnuja, ja antaa niille duuniksi räjäyttää kaikki vanhat prosessit.
Ja sitten jännityksellä odotetaan ensimmäistä listautumista jonka papereista löytyy koomisia AI-hallusinaatioita jotka “optimoitu prosessi” onnistui sinne jättämään.
No, eiköhän prosessit kohta lisää toisen AIn tarkastamaan ja kolmannen tarkastamaan mitä toinen sanoo ja tätä sitten jatketaan kunnes tulos on luotettavampi.
" Kasvun rakentaminen vaatii rahoitusta. Lounea on 15.1.2025 sopinut 148 miljoonan euron rahoituspaketista Danske Bank A/S:n ja Nordean kanssa. Nyt sovittu rahoituspaketti mahdollistaa Lounean nykyisen kasvusuunnitelman toteuttamisen, minkä lisäksi yhtiö uudelleen järjestelee aiempia lainojaan.
Koska Lounean tahtotila on kasvaa edelleen, yhtiö selvittää myös erilaisia vaihtoehtoja kasvun vauhdittamiseksi tulevaisuudessa. Näitä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi nykyisten rahoituspakettien laajentaminen, osakeanti, pääomasijoittaja ja listautuminen. "
Kauppalehdessa hyvää IPO-dataa Hesuli vs. Tukholma
Se mikä jäi mainitsematta Tukholmaa usein ylistäessämme, että Tukholmassa oli viime vuonna 63 de-listausta 34 IPOa vastaan ja toissavuonna 40 vs. 21. Suomessa 5 vs. 5 ja 7 vs. 3.
Tästä ei Suomessa paljon puhuta, mutta Tukholman 2021 hulivili-vuotena tuli valtava määrä yhtiöitä, joiden ei olisi pitänyt listautua, mikä varmasti näkyy poistumisina nyt ja tulevaisuudessa (osa tietysti normaaleja yritysostoja, osa sitä että firmat ajautuu ongelmiin). Tietysti peliin kuuluu, että osa keisseistä menee konkurssiin asti, mutta sanoisin että Suomessa rima on pitänyt ihan kohtalaisen hyvin tässä tarkastelussa.
