No ei todellakaan ole liioittelua. Pelkästään Kela ja Verohallinto käyttää vuodessa 25 miljoonaa euroa paperipostin lähetämiseen. Ja siihen päälle sitten kaikki muut vastaavat tahot.
Kun puhutaan kirjemääristä, Kela lähetti viime vuonna noin kymmenen miljoonaa paperikirjettä.
Varmaankin näin, kyllähän niitä paljon tietenkin lähtee. ”Miljoonat ja taas miljoonat” on vaikea käsittää kyllä absoluuttisen numeraalisesti ja varmaan lukijasta riippuen se vielä tulkitaan erilailla.
Onneksi tämän vaikutukset nähdään todellisuudessa melko pian.
Ei varmaan kuulu tähän ketjuun, mutta ylläpito saa siirtää, jos ei kuulu.
Kysyin tästä Nordnetiltä ja eivät saa arvoa päivittymään millään tavalla, kun bonusosakkeilla ei ole ISIN koodia, jonka kautta niille päivittyisi markkina-arvo. Näin ollen Nordnetillä niiden arvo näkyy antihinnalla 7,5 € ja ei päivity. Muilla välittäjillä linjaus voi olla esimerkiksi, että kun arvoa ei saada mistään, se on 0 €. Käytännössä näiden arvo ei päivity mitenkään, ja ne saavat arvon vasta sitten 12 kk kuluttua, kun ne (+1 ilmainen per 10 osaketta) konvertoidaan sinne normaalin Postin osakkeen kanssa samaan sarjaan, jolla on markkina-arvo.
Karo Hämäläisen kommentti Kauppalehdessä (vain tilaajille) otsikkona: Listautumisten hämärällä alueella kaveruussuhteet ja häikäilemätön kotiinpäin veto rehottavat
Pääasiat lyhyesti referoituna kirjoituksesta…
Karo nostaa esiin kirjoituksessaan avoimuuden puutteen sekä ns. “suosintajärjestelmän”(kotiinpäin vedon) mahdollistamisen Postin listautumisessa.
Yhtiöt saa toki valita, keitä haluvat osakkaikseen, eikä siinä ole mitään poikkeuksellista – mutta Postin kohdalla tilanne on toinen.
”Osakkeita ei myynyt Posti vaan Suomen valtio. Kyse oli veronmaksajien omaisuuden myymisestä, ja siinä pitäisi olla erityisen avoin.”- Karo Hämäläinen
Posti ei ole kertonut, kuinka suuri kysyntä osakkeisiin kohdistui eikä allokaatioperiaatteita avattu.
Karo kertoo myös yrittäneensä tavoittaa jutun tiimoilta Postin talous- ja rahoitusjohtaja Timo Karppista, mutta tämä ei ole vastannut.
Jutussa todetaan, että Karppinen (joka merkitsi osakkeita 191 000 eurolla.) – kuten muukin johto ja hallitus – saivat kuitenkin osallistua henkilöstöantiin 10 % halvemmalla (6,75 €/osake)
”Myyntihinnan mataluus ei ole pois kuin valtion kukkarosta.”
miksi veronmaksajien omaisuuden myynti tapahtuu edelleen näin suljetusti?
Jos tämä olisi yksityisen yrityksen anti, voisi sen ymmärtää – mutta valtion yhtiössä pitäisi toimia päinvastoin.
Olihan siellä positiivista kehitystä alkuvuoden kvartaaleihin nähden ja ohjeistuskin säilyi. Pakettivolyymit kasvoivat 8 prosenttia (ilmeisesti vuodentakaiseen).
Postipalveluissa jakelumallien tuotannon tehokkuuden parannukset sekä resurssioptimointi paransivat segmentin kannattavuutta. Postipalveluiden oikaistu käyttökate oli 16,4 % (12,4 %) liikevaihdosta. Osoitteellisten kirjeiden volyymit laskivat 18 % (11 %).
Suomessa kuluttajien secondhand-verkkokauppamarkkinan kasvu kasvatti pakettivolyymeja Verkkokauppa- ja jakelupalvelut ‑segmentissä, mutta B2B-pakettivolyymi pysyi vaimeana. Kokonais- pakettivolyymit kasvoivat Suomessa ja Baltian maissa yhteensä 8 (3) prosenttia.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut -segmentin varastokonsolidaatiot ja aktiviteetit tuotannon tehokkuuden parantamiseksi ovat alkaneet parantaneet kannattavuutta.
Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden sekä Varastointi- ja logistiikkapalveluiden yhteenlaskettu ulkoinen liikevaihto jatkoi kasvuaan ja muodosti 66,1 (63,6) prosenttia konsernin liikevaihdosta. Suomen ulkopuolisen liiketoiminnan osuus oli 9,8 (9,1) prosenttia liikevaihdosta.
Alla yhteenveto omasta kvantitatiivisista ennusteista liiketoiminnan kehitykselle. Operatiivinen rahavirta on hyvällä tasolla, mutta vuokrasopimusten rahavirrat (n. 75 Meur per vuosi) kuuluvat rahoituksen rahavirtoihin. Oma datani ei toistaiseksi ole riittävän yksityiskohtaista rahoituksen rahavirran eri erien ennustamiseen.
Kun Posti ei ole ainakaan vielä Inderesin seurannassa, niin voinee laittaa linkin Ylen Uutispodin tuoreeseen haastatteluun (18.11.2025).
Tarvitaanko Postia, kun kirjeiden aika on ohi? Toimitusjohtaja vastaa
Posti listautui tänä syksynä pörssiin ja lupailee hyviä osinkoja omistajilleen. Millainen bisnes pakettien ja kirjepostin jakelu on? Entä tarvitaanko Postia enää digitalisoituvassa maailmassa? Atte Uusinokan haastattelussa Postin toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen.
Jani Koivu, MSc, on nimitetty Posti-konsernin verkkokauppa- ja jakelupalveluliiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi (SVP, eCommerce and Delivery Services) ja johtoryhmän jäseneksi 1.12.2025 alkaen. Koivu raportoi Posti Groupin toimitusjohtaja Antti Jääskeläiselle.
Vuosina 2022–2025 Jani toimi Kamux Suomi Oy:n toimitusjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä. Hänet tunnetaan energisestä, asiakaslähtöisestä ja tuloshakuisesta johtamistyylistään.