Joku fiksumpikin voisi pohtia pitäisikö muuttuvakorkoiset asuntolainat kieltää kotitalouksilta. Kyseessä olisi samanlainen kuluttajien suojeleminen ylivelkaantumiselta kuin kulutusluottojen maksimikorkojen määrittely.
Matalan koron aikoina niiden avulla saadaan asuntojen hinnat kuplaan ja korkojen noustessa kotitaloudet ongelmiin. 20v laina-aikaan osuu aina kaikenlaista korkoa.
Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. Kotitalouksilla on kuitenkin enemmän pankkitalletuksia kuin asuntolainaa. Velallisten ostovoimaa nousevat korot toki syövät, mutta samalla lisäävät säästöjä omaavien ostovoimaa, kun rahalla on taas joku hinta. Ja tietenkin kannattaa muistaa, että merkittävällä osalla kotitalouksia on samaan aikaan sekä säästöjä että velkaa.
25 vuoden perspektiivillä EKP:lla ohjauskoron huiput, FED ja UK lähes huipuissa.
Inflaation säätäminen ei ole helppoa, kun energian hinta elää omaa elämäänsä Venäjän aloittaman sodan (putkikaasun saanti; maatalouden lannoitteet ja energia, yms) johdosta ja koska koron nosto itsessään nostaa kuluja joita yritykset kompensoivat hintojen nostolla.
No ehkä talous ei mene tyystin rikki, jos varmuus korkohuipusta on suurin piirtein saavutettu.
@Heikki_Keskivali:n tuoreet punaiset tviitit
@anon34312866:ltäkin riemuisa tviitti:
EDIT:
Hessu pisti vielä pari lisää:
Hyvä muistutus mitä olen kyllä nostanut tänne ja Varteissa paljon aiemminkin esille: osakkeille korkean inflaation ympäristö ei ole mukavaa!
2020-luku todennäköisesti näyttää tuotoiltaan erilaiselta kuin 2010-luku.
Vakoilin tilastokeskuksen sivulta, että 2020 alusta (koronapohjat), jossa omxh pisteluku kävi jonkin verran alle 7000 pisteen, inflaatio on tähän päivään suuruusluokkaa 15%. Laskentatavasta riippuen lukema voi hiukan tuosta heittää, mutta käytetään 15 % työlukuna.
Tämän päivän hesan pörssin vertailu pisteluku olisi silloin 7900 pistettä 2020 alun hintatasossa. (9100/1,15)
Kyseessä on yksinkertainen hintaa kuvaava indeksi. Siitä voi mielestäni puhdistaa inflaation tietyllä ajanjaksolla tekemättä sen kummempia oletuksia. Ihan samalla lailla kuin mistä tahansa hintaindeksistä. Voin hyvin olla väärässäkin. 
Näkymät ja toimintaympäristö toki selittävät sitä, millä tasolla pörssi-indeksi kulloinkin on.
Tämän päivän hesan pörssin vertailu pisteluku olisi silloin 7900 pistettä 2020 alun hintatasossa. (9100/1,15)
Olettaen, että firmojen taseiden arvo on kasvanut inflaation verran ja eteenpäin katsova (heikon suhdanteen) tulostaso myös.
Hintaindeksi se tosiaan onkin. Itse ajattelen sitä kautta, että se hinta, mitä pörssistä (=yrityksistä) halutaan maksaa, perustuu odotuksiin pörssin firmojen tulevista tuloksista ja taseen käytön tehokkuudesta. Tästä syystä pyrin suhteuttamaan nykyisen arvostuksen inflaatioviitekehykseen. Esim. jos inflaatiota on ollut tietyllä ajanjaksolla 10% mutta yritysten tulokset ovat kasvaneet vain 5%, niin pörssi on muuttunut tällä ajanjaksolla kalliimmaksi, jos arvostustaso on edelleen sama.
@anon34312866 ja Russell 2000
Henri ja teknot 
Ensi viikollakin pörssit saattavat heilahdella, kun tapahtumia riittää:
OP:n pääekonomisti ja USA:n kotitalouksien säästämiset
Jamie Dimon meinaapi myydä ensimmäistä kertaa ikinä JPMorganin osakkeita miljoona kappaletta, koska haluaa hajauttaa salkkua. 
eläkekkin painaa päälle … Jepjepjep
Tässä on Henri Huovisen mielenkiintoinen juttu osakemarkkinoiden korjausliikkeestä, jonka lukee muutamissa minuuteissa.
Kuluvan vuoden positiivisin sentimentti nähtiin heinäkuussa. AAII:n kyselyn mukaan 51,4 prosenttia amerikkalaisista yksityissijoittajista uskoi 19. heinäkuuta päättyneellä viikolla kurssinousuun seuraavan kuuden kuukauden aikana. Laskuun uskoi 21,5 prosenttia. Härkien ja karhujen välinen erotus oli 29,9 prosenttiyksikköä.
*Härkien osuus on ennustanut tulevia tuottoja. Jos härkien prosentuaalinen osuus on ollut yli yhden keskihajonnan matalampi kuin pitkän aikavälin keskiarvo, niin S&P 500 -hintaindeksin seuraavan 4, 12 ja 52 viikon tuotot ovat olleet vuodesta 1988 alkaen keskimäärin 1,1 %, 3,2 % ja 12,2 %. Jos sitä vastoin härkien osuus on kohonnut yli yhden keskihajonnan korkeammaksi kuin keskiarvo, niin tuotot ovat olleet vain 0,4 %, 1,6 % ja 5,8 %. *
Tuoreimman kyselyn mukaan härkien osuus on laskenut jälleen lähelle yhden keskihajonnan rajapyykkiä, 29,3 % härkiä verrattuna 27,4 %:iin, joka on pitkän aikavälin keskiarvo miinus yksi keskihajonta.
Alaotsikot:
Paljon ollut puhetta, että Helsingin pörssi suorittanut huonosti tänä vuonna, mutta viimisen viikon se on suorittanut vahvemmin (+0,64%) kuin STOXX 600 (-0,96%), OMX Nordic 40 (-1,78%), DAX (-0,93%), S&P500 (-2,11%) tai Nasdaq (-2,23%)
Heikot on oljenkorret kun yrittää luoda itselleen uskoa, että kyllä tästä vielä noustaan… 
USAssa Nassen snadimmat firmat (sijat 101 - 200) on pudonnut loppuvuoden 2021 huipuista jo -35%.
QQQJ ETF pitää nuo firmat sisällään.
Jim ja Russel 2000
V_Traderin mielenkiintoinen nosto 
Alla olevassa tviitissä on ihan aiheellinen muistutus, joka ei ole ainakaan itselläni aina mielessä.
Druckenmiller lähti keväällä shorttaamaan dollaria, koska uskoi USA:n vajoavan lamaan. En ole nähnyt tästä kommenttia, onko kukaan muu?
Veli-indeksit?
Tämä on hyvä uutinen, tai siis huono tappiolla poistuville, mutta pörssien isojen liikkeiden kannalta uutinen, joka kertoo uuden nousun keräävän jo voimiaan.
Pari vuotta sitten tällä foorumilla keskusteltiin siitä tilastollisesta faktasta, että piensijoittajat keskimäärin häviävät indeksille juuri siitä syystä, että ostavat osakkeita ja osakesidonnaisia rahastoja nousun jo jatkuttua jonkin aikaa ja myyvät sitten pettyneenä pörssin alamäessä tappiolla. Nyt ravistellaan pienet toimijat pois markkinoilta. Voiton keräävät isot pojat ja kokeneet aiemminkin pörssin alamäet nähneet piensijoittajat, kuten Juurikki.
@Heikki_Keskivali:ltä lyhyehkö tviittiketju.
Intiassa sijoittajien määrä kasvaa kiitettävästi. 
Mielestäni Intiaan on hyvä tutustua enemmänkin jo sen takia, että on maailman väkirikkain valtio. Uusimmassa Ylen Pörssipäivässä olikin aiheena Intia.
debyytti mallisalkussa?!)