Global forecasting group sees U.S. inflation at 4.2% this year, much higher than Fed estimate
OECD nostanut Yhdysvaltojen inflaatioennustetta tämän vuoden osalta 4.2 prosenttiin aiemmasta 2.8 prosentista. Tämä ennuste on merkittävästi korkeampi kuin FED:n viime viikolla ennustama 2.7%.
Ranskasta tuli jo vahvistusta, että Persianlahden alueen öljyntuotannosta on 30-40% tuhottu tai vahingoittunut. Sen seurauksena on 11 miljoonan barrelin lovi päivittäisessä öljytuotannossa. Vahingoittuneiden jalostamoiden korjaus vie jopa kolme vuotta ja nopeasti alasajettujenkin käyttöönotto kuukausia.
MUOK: Ymmärsin väärin, alla korjaus.
Tässä tuntuu olevan aika lailla puurot ja vellit sekaisin. Artikkelin otsikko puhuu energia-infrasta, sinä öljyntuotannosta, mutta teksti kertoo tuon 30-40% olevan jalostuskapasiteetista. Eikös se raakaöljyn tuotanto tässä oleellisinta ole. Totta kai Lähi-idän jalostamot ovat merkittäviä, etenkin dieselin osalta, mutta jalostuskapaa sentään löytyy muualtakin kunhan raakaöljy virtaa.
Tulee kyllä mielenkiintoinen tilanne, jos inflaatio on niin korkea, ettei USA:n valtionlainoilla saa juuri mitään tuottoa inflaatiokorjattuna. Kuka niitä haluaa omistaa? Eipä taida löytyä kuin FED ostajaksi —> lisää inflaatiota. Jos valtionlainan korot eivät siis merkittävästi nousisi. Mutta niinhän varmaan käy. Mutta sitä Trump ei halua.
Huom. esim. 4,4 %:ssa lilluva 10-vuotinen velkakirja maksaa korkoa 10 vuotta: jos tuo ennuste toteutuu, ei tuotot mene vielä ruvelle.
Esim. inflaatiosuojattu kymppivuotinen tuottaa 2 %. Velkakirjan arvo on sidottu inflaatioon, joten 2 % on puhdas “reaalituotto”.
Joka tapauksessa koroissa on painetta vaihteeksi taas ylöspäin.
Jossain määrin tämä etiäisesti muistuttaakin minua vuodesta 2022. 
Sillä erolla että toisin kuin Putin Ukrainassa, Trump haluaa livahtaa tästä tilanteesta ulos mahdollisimman nopeasti.
Suomen talous kärsii tästä Iranin tilanteesta kohonneiden hintojen ja korkojen myötä, mutta voiko Suomi myös olla joihinkin nähden suhteellinen voittaja kun energia on täällä muuten halvempaa? Aasiassa, Saksassa ja muualla öljyn/maakaasun voimin toimineille toimijoille kustannukset kasvavat selvästi enemmän. Lisäksi Suomi investointikohteena on taas suhteessa asteen verran parempi halvemman energian myötä joka ei ole niin riiippuvainen Hormuzinsalmen liikenteestä.
Toki maailmantalouden taantuma sitten on myös meidän vientivetoiselle taloudelle nihkeä tilanne.
Kyllähän Putinkin haluaa ulos tilanteesta, mutta täysin omilla ehdoillaan. Trumpin osalta tilanne tuon osalta on vielä auki.
Tottakai, mutta hänen vaatimukset ovat ns. maksimalistisia ja täten epärealistisia asioiden nykytila huomioiden (joista pysyy perillä Venäjän aggressiot -ketjussa).
Sen sijaan Trump on tacoillut Iranin suhteen kohta viikon. Häntä selkeästi huolettaa markkinan reaktio ja lähestyvät välivaalit. Joista saatiinkin viimeksi Mar-a-Lagon takapihalta republikaanien kannalta huonoa esimakua.
Toki, mutta Trumpin tacoilun suhteen muuttujia on hänen älylleen kiusallisen paljon. Pitäisi saada diili, jossa julistautua voittajaksi, pitää Hormuzin salmi auki, olla suututtamatta liikaa lähi-idän USAan suht positiivisesti suhtautuvia liittolaismaita jne. Taisi Trump tehdä sellaisen palveluksen Netanjahulle, että USA maksaa tuota hyvin pitkään lukuisin eri tavoin.
Kuluttajaluottamus vähemmän yllättäen kahden vuoden pohjiin Suomessa:
Elinkeinoelämän luottamus myös pakitti hieman. Rakentamisessa palautuminen jatkui.
Suomen talouteen ja jossain määrin euroalueeseen liittyen, 12kk euribor kävi melkein 3 %:ssa jo.
Suuressa osassa euroaluetta asuntolainat ovat kiinteitä, tai velkaa ei ole mitenkään mahdottomasti. Suomalaisilla asuntolainoja on reilulla sadalla miljardilla eurolla, suurin osa sidottu lyhyiseen 3-12kk korkoihin.
Korkojen nousu tuskin ainakaan lämmittää jäätynyttä asuntomarkkinaa tai piristää heikkoa kulutusluottamusta Suomessa.
Kotimarkkinavetoisille firmoille lisää kurimusta, paitsi joillekin antifragiileille puuiloille.
Olisi mielenkiintoista tietää, minkälainen ilmapiiri vallitsi esimerkiksi italialaisten tai espanjalaisten yksityissijoittajien parissa joskus 2010-luvun alkuvuosina. Heidän pienyhtiöindeksit romahtivat 70-90 %. Huiput tehtiin vuotena 2007, pohjat 2012. Uudet huiput 2018–2024 indeksistä riippuen.
Sen lisäksi Euroopan “riskitön korko” eli Saksan 10 vuotinen valtionvelan korko on noussut 15 vuoden huippuihin.
Trumpin vaikuttimet sikseen, jos Israelin ja jenkkien haahuilu jostakin kumman syystä johtaa siihen, että hallinnon tyrannia kaatuu Persiassa, ovat positiiviset vaikutusaallot huimat.
Verrattavissa Z-maan tulevaan hajoamiseen moneen pieneen tuppukylään moskva mafian kaatuessa.
Jos™ näin käy, uskon USAn myös kuorivan kermaa. Eri asia on, meneekö siinä niin kauan että oranssi tuuliviiri pukkaa jo koiranputkea.
Jep ja tuolla toiminnalla oli eräs voimakas fasilitaattori & tukija.
Onko kukaan foorumilla löytänyt dataa kuinka paljon öljy / kaasu infraa, siis tuotantoa, on tuhoutunut nyt maaliskuun aikana? Näiden korjaamisessa voi nimittäin kestää pitkään. Oma teoriani on, että markkina edelleen hinnoittelee energiashokin olevan väliaikainen, mutta jos infraa on tuhoutunut riittävästi jää vaikutuksesta pysyvämpi vaikka laivat alkaisivat pian liikkua salmen läpi vapaasti.
Trumpin vaikuttimet sikseen, jos Israelin ja jenkkien haahuilu jostakin kumman syystä johtaa siihen, että hallinnon tyrannia kaatuu Persiassa, ovat positiiviset vaikutusaallot huimat.
Ei välttämättä. Esimerkiksi Irakin, Syyrian ja Libyan epävakauttaminen johti valtaviin pakolaismassoihin ja terrorismin lisääntymiseen.
Edit. Meni ehkä vähän offtopiciksi, kun ryhmän nimi on Pörssin suunta. Saa poistaa/siirtää.
Nordean ekonomistit Tuuli Koivu, Jan Von Gerich ja Juho Kostiainen keskustelevat Iranin sodan talousvaikutuksista tuoreessa podcastissa. Kesto 33 min.
Edelleen kurssien korrelaatio öljyn hintamuutosten kanssa on kova, mutta nyt alkaa olla muutkin tekijät pelissä.
Poiketen täysin siitä mitä Yhdysvallat on viestinyt, tämänhetkinen tilannekuva näyttää siltä että Iran on sotilaallisesti niskan päällä. Toki, yhdysvallat ja iran hallitsee suurta osaa ilmatilaa. Siitä huolimatta ohjuksia sataa jatkuvasti Yhdysvaltain, Israelin ja alueen liittolaisten niskaan ja homma näyttää pahasti perkelöityneeltä. Ilmatorjunta vaikuttaa olevan jo merkittävästi heikentynyt.
Trump ilmoitti “10 päivän tulitauosta energiainfraan”, mutta markkina otti sen epätoivon eleenä. Öljy toki dumppasi rankasti uutisesta, mutta palautui puoleen tuntiin ja nyt raketoidaan reilusti korkeammalla. Ns “tacotukset” tai markkinan pumppausyritykset eivät enää näytä toimivan. Iran on toistuvasti kieltäytynyt neuvotteluista ja vaan koventanut vaatimuksiaan. Yhdysvallat tuntuu olevan se osapuoli joka tarjoaa neuvotteluita, ja se näyttää heikkoudelta.
Israel-USA koalitio hyökkäsi Iranin terästeollisuuteen aikaisemmin, ja nyt Iran on hetki sitten uhannut vastata iskuun Yhdysvaltain teollisuutta kohtaan. Kesällä 2025 Iranin ulostulot tuntuivat meemin tasoisilta vitseiltä, mutta viimeisten viikkojen aikana Iran on systemaattisesti myös toteuttanut nämä uhkauksensa. Viime kerran kun Iran uhkasi iskuilla ja kehotti yhdysvaltalaisliitännäisiä yrityksiä evakuoitumaan, tapahtui muun muassa iskut Qatarin isoimpaan kaasuntuotantolaitokseen.
Vaikka viimeiset pari viikkoa Trump on toistuvasti kertonut, kuinka lähes kaikki Iranin ballistiset ohjuskyvykkyydet on tuhottu, ohjukset ja raketit tuntuvat loppumattomilta, mikä saa miettimään: Mahtaakohan tässä olla ihan pelkästään Iranin oma teollisuus taustalla. No, hetki sitten Iran ilmoitti että Hormuzin salmen läpipääsyn tullit maksetaan tästä edes Juaneilla. Kukin tehköön omat johtopäätöksensä.
Treasury-korot jatkavat nousuaan, ja enää viimeisin “tacotus” ei onnistunut laskemaan niitä. Viimeiset pari velkapaperien liikkeellelaskua on myös mennyt pahasti pieleen. Yleensä paniikkinappulaa on painettu kun 10V yieldit on 4.5% tasolla. Näin kävi aikaisemmin sekä tämän sodan että tariffisodan aikaan. Nyt vaikuttaa siltä että kontrolli ollaan menettämässä. Hlökohtaisesti uskon että Iranin ja sen liittolaisten strategia perustuu juuri siihen, että Yhdysvalloilla ei ole taloudellisesti eikä poliittisesti varaa sellaiseen suursotaan jota Iranin totaalinen romahdutus lyhyellä aikavälillä vaatisi. Ellei Iranin oma kansa vedä mattoa nykyhallinnon alta, niin Yhdysvaltojen kyvykkyys saada tilanne paremmin kontrolliin näyttää huonolta.
Kommentoimatta kurssien suuntaa, niin Yhdysvaltain suurvalta-asema alkaa näyttää kovasti uhatulta. Salmen sulun ja infraiskujen jatkuminen tai/ja suursotaan lähteminen näyttää johtavan maailmantaloudelliseen taantumaan. Vain hyvin nöyrä luovuttaminen ratkaisisi tilanteen lyhyellä aikavälillä. En kuitenkaan usko nykyisen Yhdysvaltain hallinnon taipuvan sellaiseen.
Ettei menisi liian karhuiseksi, niin sanottakoon että historiallisesti lähes aina on kannattanut ostaa kun ollaan 200 päivän keskiarvon alapuolella 
.
Tämän ohjeen voi lyhentää myös muotoon: “historiallisesti lähes aina on kannattanut ostaa” ja jos sijoitushorisontti on pitkä niin voi vielä typistää: “historiallisesti aina on kannattanut ostaa”.
Miten ihmeessä olet tälläiseen johtopäätökseen päätynyt? Eihän Iranilla ole paljon muita keinoja jäljellä kuin painostaa Persianlahden laivaliikenteen ja öljyinfran terrorilla. Ongelmana on vain se, että se onnistuu varsin heikollakin sotilaallisella kyvykkyydellä ja sitä on vaikea estää kokonaan.
Vaikka USA:n ja petrodollarin aseman heikkenemisellä voidaan spekuloida, niin ei kai konfliktin jatkuminen ole Kiinan etu, vaan se kärsii konfliktista enemmän kuin jenkit.
Oil closes at highest level since 2022 on Iran war supply disruption
- Two Chinese container vessels tried to pass through the Strait of Hormuz but were turned back.
- China is an ally of Iran and the Islamic Republic has previously said friendly ships can pass through the Strait.
Kun sieltä ei mene läpi enään Kiinankaan laivat niin vaikea tästä tilanteesta on voittajia enää löytää. No ehkä Venäjä, Kiinalaiset joutuvat ostamaan enemmän öljyä sieltä ja maksamaan siitä enemmän.
