Ylen kiinni saama analyytikko ennakoi tulevalle vuodelle nousua:
Ensi vuoden odotetaan olevan globaalisti jälleen vahva vuosi osakkeille.
mennään sinne jonnekin normaaliin 5–15 prosentin nousuvauhtiin myös Helsingin pörssin osalta.
9 tykkäystä
Tässä on Mariannelta tuore Makrovilkaisurapsa, joka tarjoaa kattavasti ja kivasti katsauksen makrokäppyröihin & -lukuihin jne. 
Makrovilkaisu-raportit tarjoavat sijoittajalle laaja-alaisen katsauksen keskeisiin talousindikaattoreihin. Katsauksen lukeminen edellyttää Inderes Premiumin tilausta (linkki).
Tämänkertaisen raportin keskeisimmät huomiomme ovat:
- Helsingin pörssivuoden saldona kova nousu. Myös Yhdysvalloissa selkeää nousua dollarimääräisissä indekseissä, mutta eurosijoittajan anti jäi selvästi laihemmaksi. Eurostoxx 600 +15 %, eli selvästi Helsingin pörssikehityksestä perässä.
- Yhdysvalloissa P/E-luvut historiallisten keskiarvojen yläpuolella, Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla arvostus maltillisempi. EUR/USD-valuuttaparissa ei ole ollut suurta muutosta alkuvuoden nousun jälkeen.
- Euroalueen talousyllätykset pysyneet loppuvuonnakin positiivisina. Teollisuuden piristymisestä kertoo myös nousu kapasiteetin käyttöasteissa euroalueella, Saksassa ja Suomessa.
- Federal Reserven puheet sahanneet haukka-kyyhky-akselilla lähellä neutraalia tasoa, myös EKP:n puheet muuttuneet neutraaleiksi.
12 tykkäystä
OP:n Jari Hännikäinen on tehnyt todella kattavan ja helppolukuisen tviittiketjun pörssivuodesta 2025
https://x.com/JariHnnikinen1/status/2005941027828363561
19 tykkäystä
@henrielo on tehnyt myös katsauksen vuoteen 2025 ja ennustuksen vuoteen 2026.
Entä vuosi 2026?
Viitaten Lisa Abramowiczin kuvaajaan, kun maailman varakkaimmat yhtiöt alkavat kilpailla investoinneissa esimerkiksi datakeskuksiin ja siruvalmistukseen, se tietenkin piristää lyhyen aikavälin globaaleja talouskasvunäkymiä.
Samalla se tarkoittaa, että jossain vaiheessa tulee takapotku eli rekyyli. Juhlat tuskin kestävät 1-2 vuotta pidempään. En ihmettele, jos S&P 500:n tuotto heikkenee ensi vuonna verrattuna päättyvään vuoteen.
Suomi-osakkeista totean saman jonka vuosi sitten 30.12.2024: en näe mitään syytä, miksi kotimaan pörssiä pitäisi karttaa.
Realistinen vuosituotto-odotus osinkoineen on 8-10 prosenttia.
Alaotsikot:
- Tekoälykupla syntyi – näin paljon kursseihin on ladattu
- Tekoälykupla syntyi – näin paljon kursseihin on ladattu
- Helsingin pörssi jyräsi 2025
6 tykkäystä
Tässä on Alokas haastattelee -ketjusta tutun Markuksen tviitti, jossa hän pohtii pohjoismaisia pikkuyhtiöitä. Tviitissä Make puhuu probleemeista, mitä on ollut, mutta käänne ja Ukraina-riskiä vähentävä uutinen voivat saada smallkapit nousuun hänen mukaansa.
https://x.com/ValueByMarkus/status/2006777395970203715
25 tykkäystä
Fed kasvatti tasettaan viikossa 24,4 miljardilla dollarilla, joka suurin lisäys sitten maaliskuun 2023 pankkikriisin. Tase on noussut kolme viikkoa peräkkäin yhteensä 45,5 miljardia dollaria, eli kokonaisvarat ovat nyt 6,58 biljoonaa, korkeimmillaan sitten lokakuun.
Tälle vuodelle odotetaan 35–55 miljardin dollarin kuukausittaisia valtionvelkasitoumusostoja, mikä voisi nostaa taseen yli 7 biljoonaan ja palauttaa sen takaisin lokakuun 2024 tasoille.
The Federal Reserve’s balance sheet is officially expanding again.
https://x.com/KobeissiLetter/status/2007136053132701888
18 tykkäystä
Mitäs tällä viikolla tapahtuu?
https://x.com/eWhispers/status/2007102389976002808
Tässä on Suomen tämän viikon yhtiötapahtumat 
Ruotsin menot ja meiningit vastaavasti:
Tämän viikon makromenot
https://x.com/tradeswift/status/2007342705157062752
10 tykkäystä
Tokkopa useita on mietityttänyt Trumpin Venezuelassa onnistuneen* (toisin kuin eräällä toisella veitikalla) sotilaallisen erikoisoperaation toteutus pörssien kannalta, mutta jos mietityttää Venezuelan merkitys maailmantaloudelle on melko rajallinen.
Maan osuus globaalista BKT:sta on 0,1 % ja osuus öljyntuotannosta 1 %. Öljyssä on muutenkin ylituotantoa tällä hetkellä, minkä takia sen hinta matelee.
Lainaus Blumman Authersin aamukirjeestä:
The main reason markets should be able to take this in stride is, sadly, that Venezuela doesn’t matter much at present, even though it boasts huge reserves of oil. Neil Shearing of Capital Economics sets this out succinctly:
Venezuela’s global economic importance has diminished significantly over the past 50 years. In the 1970s, it accounted for roughly 1% of global GDP and produced around 3.5 million barrels of oil per day (mbpd), or 8% of global supply. Today, it represents barely 0.1% of world GDP and produces about 1 mbpd, or just 1% of the global total, making it only the 18th-largest oil producer worldwide.
Tästä kertoo myös öljyn vaimea markkinareaktio.
Etelä-Amerikassa Yhdysvalloillahan on pitkä historia tällaisista liikkeistä, alkaen 1898 Kuuban valtauksesta sodassa Espanjaa vastaan.
Tietysti monet pohtivat nyt, miten tämä kertoo maailman jakautumisesta etupiireihin, blokkiutumisesta, voimankäytön lisääntymisestä yms. mutta nämä ovat jo tovin voimassa olleita trendejä. Jos asiaa pohditaan viileästi pörssien näkökulmasta, suurempi uhka olisi suurien talousalueiden ajautuminen suoraan konfliktiin. Toistaiseksi pelin henki näyttää kuitenkin olevan, että reuna-alueilla ja omalla etupiirillä saavat ne rellestää jotka siihen pystyvät, ilman suoraa halua haastaa toista suurvaltaa kuumassa sodassa. Etupiiriajattelussa voi vauhdin lisääntyessä tietysti ilmentyä myös roisia riskinottoa, mistä tulee Taiwan jälleen kerran mieleen…
*Onnistuneen siinä mielessä, että Maduro kaapattiin vikkelästi. Yhdysvaltain pitkän aikavälin poliittiset tavoitteet Venezuelaa kohtaan, jos niitä on, on eri kysymys.
61 tykkäystä
No, jos Kiina päättää tehdä saman Taiwaniin ”kun tämä nyt on ok” voi reaktiot olla sitten toisenlaisia.
2 tykkäystä
Kiina ei pysty samaa tekemään. Taiwanilla on sen tason puolustusvoimat että takaisin tulee ja rajusti.
1 tykkäys
Y.o. keskusteluun sen verran sanoisin että mikään ‘onko ok’-ajattelu ei todellakaan ole pidätellyt Kiinaa tekemästä yhtään mitään.
Onko @Verneri_Pulkkinen ehtinyt jo tähän tutustua? On kyllä kattava paketti AI:sta, infrasta, sähköntarpeesta, lainoitussirkuksesta, innovatiivisesta kirjanpidosta ja vaikka mistä.
Sivutaan myös mahdollisia Kiinan Taiwan-suunnitelmia.
Eye on the Market (By Michael Cembalest | Chairman of Market and Investment Strategy for J.P. Morgan Asset & Wealth Management)
18 tykkäystä
Länsi on kyllä aika lailla nalkissa Kiinan kanssa tekeepä se mitä hyvänsä. Mistä voitaisiin korvata tuonti sieltä? Osassa tuotteista / tuoteryhmistä se kyllä onnistuisi, muttei läheskään kaikessa. Länsi on aivan liian riippuvainen Kiinan tuotannosta.
4 tykkäystä
Japanin valtionlainojen 10-40-vuotiset korot ovat nousussa.
Tämä on tviittaajan mielestä tärkeää huomata, koska Japanissa oli pitkään lähes nollakorot, joten sijoittajat lainasivat halpaa jeniä ja ostivat sillä esimerkiksi yhdysvaltalaisia osakkeita ja muuta kivaa.
Tviitin mukaan, kun Japanin korot nousevat selvästi, niin laina ei ole enää ns. “ilmaista” ja rahaa voi alkaa virrata takaisin Japaniin, koska japanilaiset sijoittajat voivat vähentää Yhdysvaltojen velkakirjojen ostamista ja myydä sijoituksia maksaakseen jenilainat pois. Tämä voi kiristää rahoitusoloja maailmalla ja painaa sitten riskisempiä sijoituksia.
CAPSLOKKI- ja huutomerkkitili, eli kannattanee ottaa suolan kanssa.
https://x.com/NoLimitGains/status/2008492596549636260
13 tykkäystä
Tässä on Jan von Gerichin tviitti euroalueen joulukuun inflaatiojutuista
https://x.com/JanVonGerich/status/2008842799307976759
14 tykkäystä
Kiitos kun jaoit! Luin paperin tänään töissä, olisi varmaan mennyt muutoin kokonaan ohi! Lämmin lukusuositus kaikille.
Muutamia nostoja kannustamaan linkin avaamista.
-Jenkkimarkkinoilla kannattaa Cembalon mielestä olla, siellä kun se tuloskasvukin on parasta laatuaan.
-Tekoäly ei Cembalon makuun ole 2000-luvun taitteen kaltainen kupla, mutta käyttäen OpenAI:ta virstanpylväänä AI-sektorin kehitykselle seuraavat 12-18kk ovat mielenkiintoisia. Kuinka paljon käyttäjät (yritykset ja kotitaloudet) ovat AI:sta lopulta valmiita maksamaan?
Varmaa on vain, että rahaa palaa kun fyysistä infraa rakennetaan ja malleja koulutetaan tulevaisuuden megalomaanista kysyntää odotellen. Tuttuja teemoja, mitä olen nostanut paljon Varteissakin.
-Kiinasta oli myös paljon mielenkiintoisia käppyröitä. Maa tukee avokätisesti omaa teollisuuttaan ja strategisesti tärkeitä sektoreita, kuten energiatuotantoa ja nyt viime vuosina tekoälyn kehitystä.
-Maa nousee innovointikilpailusijoilla, haastaen vakavasti korkean teknologian länsiyhtiöitä. Suorat tuet ruokkivat firmojen taloudellisia muskeleita investoida.
-Teollisuusvakoilu ei ole mikään häpeä, vaan systemaattinen keino kuroa umpeen teknologista välimatkaa. Kiinalaisyhtiöitä on vaikea enää erottaa valtiollisista toimijoista länsimaisten tiedustelupalvelujen vinkkelistä (miettisin tätä myös kuluttajana).
-Sekä Kiina että Yhdysvallat yrittävät rajata siruinvestoinneillaan riippuvuutta Taiwanista, mikä vähentää Kiinan tasavallan sirukortin voimaa. Nythän maahan ei kehtaisi hyökätä, kun koko maailmantalous seisahtuisi. Joka tapauksessa, invaasio saarelle tai sen valtaus voi olla (ei välttämättä, riippuen miten selkkaus etenisi) teknologiasektorille melkoinen tömpsis jos Pekingissä päätetäänkin edetä rivakasti yhdistämisen suhteen.
46 tykkäystä
Palveluiden liikevaihto kasvoi 3,7 % vuoden 2025 marraskuussa | Tilastokeskus
Hyvä data kotosuomen palvelualojen kehittymisestä saa jatkoa:
Tilastokeskuksen mukaan palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto nousi vuoden 2025 marraskuussa 3,7 % vuoden 2024 marraskuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, nousi vastaavasti 2,7 %.
Yo. linkin takana olevasta kuvaajasta näkyy että nousu on käytännössä jatkunut koko vuoden vaikka loppukesänä kasvu oli vaisumpaa.
48 tykkäystä
Trump aikoo laskea asuntolainojen korkoja ja kuukausimaksuja ostamalla 200 miljardilla dollarilla asuntolainavakuudellisia arvopapereita.
Trump aikoo hyödyntää Fannie Maen ja Freddie Macin kertyneitä varoja parantaakseen asumisen kohtuuhintaisuutta esim. lainaerät ja korot pienemmiksi, vaikka suunnitelman toteutustapa ja todellinen vaikutus korkomarkkinoihin ovat kuitenkin vielä epäselviä, mitä ymmärsin viisaammilta.
https://x.com/KobeissiLetter/status/2009378681756500309
5 tykkäystä
Tilastokeskukselta marraskuun talousdataa:
Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 marraskuussa 26,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Laskua selittää osin edellisen vuoden vastaavan jakson tilausten poikkeuksellisen korkea arvo, jonka taustalla oli muutama suuri metalliteollisuuden tilaus. Tammi-marraskuun aikana yritysten saamien uusien tilausten arvo oli 2,4 % vuodentakaista suurempi.
Teollisuuden liikevaihto kasvoi 4,1 % vuoden 2025 marraskuussa | Tilastokeskus
Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2025 marraskuussa 11,8 % vuodentakaisesta | Tilastokeskus
Merikuljetusten määrä kasvoi prosentin vuoden takaisesta marraskuussa 2025 | Tilastokeskus
Merikuljetukset kasvoivat vuoden 2024 marraskuuhun verrattuna yhdellä prosentilla. Vienti kasvoi 6 % ja oli 3,8 miljoonaa tonnia. Tuonti laski 4 % ja oli 3,7 miljoonaa tonnia.
Kohti valoisampia aikoja tukka hulmuten. Toki tätä on jo pörssikurssit vähän ennakoineetkin.
22 tykkäystä
Tämä kai on se tulevaisuuteen katsova? Joten jos kurssit ennustaa, niin nyt on ristiriita.
Ainakin omalta alalta on se käsitys, että nyt töitä on mutta tulevaisuudesta ei ole niin suurta varmuutta.
2 tykkäystä
Tässä pitää nähdä numeroiden taakse. Viime vuonna marraskuussa oli kasvua 60% edelliseen vuoteen nähden yksittäisten tilausten vuoksi. Uusien tilausten määrä oli vahva verrattuna vuoden 2023 marraskuuhun myös tänä vuonna.
Vahvat tuoreet liikevaihtoluvut saatiin kyllä tilastotokeskukselta eilen ja tänään kautta linjan mitkä tuossa aiemmin jo jaettiin.
11 tykkäystä