Hintaindeksi OMXHPI vaiko osingot huomioiva indeksi OMXHGI? Media tarvitsee klikkauksia ja huonot uutiset niitä tuo - siksi PI.
Lisäksi osa tämänkin foorumin väestä mielellään harrastaa itseruoskintaa ja jos ei harrastakaan, niin toisessa ääripäässä ovat ne, joita ei pieni itsepetos haittaa: oman salkun osingot sisältävä kehitys näyttää paremmalta, kun vertailukohtana on osingot huomiotta jättävä hintaindeksi PI.
Väkisin tulee ajatelleeksi, että kun kaikkialla medioissa ja sijoitusaiheisilla Youtube-kanavilla panikoidaan kilvan tekoälykuplasta, niin kyseessä on aika varma indikaattori siitä, että nousu jatkuu jonkun 2-3 vuotta lisää. Ellei sitten tällä kertaa ole toisin ja kerrankin kaikki osuvat täydellisen oikeaan kuplan ajoituksen suhteen. Luulisi kuitenkin, että nämä tuomiopäivän julistajat lyövät omilla ja vieraillakin rahoilla vetoa näkemyksensä puolesta eli tällöin syntyy uusi kuplabiljonäärien joukko.
On toki mahdollista, että kuplasta tulee itse itsensä toteuttava profetia eli ennustus. Niin tai näin, Buffettin ole ahne kun muut ovat pelokkaita oppi pätee ja niin herra on itsekin tehnyt ostamalla Alphabetia.
Mistä tuo 2-3vuotta aletaan laskemaan? AI kuplasta höpötetty jo vuodesta 2023, esim: It’s time to admit ‘we’re in an AI bubble’ | RNZ News
(Tuli googlella ensimmäiseksi kun haki 2022-2023 “ai bubble”, mutta tuloksia näyttää olevan loputtomasti…)
Jos tuo 2-3 vuotta lasketaan siitä kun AI kuplasta on alettu puhumaan niin pitäisi alkaa pikkuhiljaa olemaan käsillä. Vai aloitetaanko se laskemaan tästä päivästä? vai vuoden vaihteesta?
Huom. internetkuplastakin puhuttiin koko ajan sen nousun ja laskun ajan, vaikka jälkikäteen vaikutelma on sellainen että “kaikki paitsi Buffett” olivat siinä mukana all in. On totta, että vähemmän bullit analyytikot ja strategit saivat potkuja, mutta kriittisiä ääniä oli loppuun asti.
Nyt sijoittamisesta keskustellaan vieläkin avoimemmin ja suoremmin, kiitos teknokuplan aikana yleistyneen internetin ja sen jälkikasvun kuten sosiaalisen median.
Välttäisin kuitenkin tekoälykuplan suoranaista julistusta itse, koska toistaiseksi tekoäly generoi myös paljon myyntiä ja hyötyjä ja sen suurimmat voittajat kuten NVIDIA ja Alphabet treidaavat inhimillisillä kertoimilla verrattuna aiempiin kupliin. Tekoälyhypestä voi kyllä puhua sijoittajapiireissä.
Tuon salonkivaunun perässä tuleekin sitten sekalaisempi joukko coreveaweja ja muita veijareita, joiden kuplaisuudesta voi alkaa jo debatoimaan. Velka, tuo kuplien kyytipoika, on alkanut myös nostamaan nopeasti päätään tekoälyinvestoinneissa. Aineksia siis kuplaan on, mutta toistaiseksi puhuisin itse kuin miedosta porinasta kattilassa.
Sen lisäksi mietin paljon, miten tekoäly tulee lopulta vaikuttamaan tulonjakoon ja suhteellisiin kilpailuetuihin. Valuuko hyödyt yrityksille? Vai kuluttajille? Jos yrityksille, niin nykyisille voittajille vai sellaisille joita emme vielä tiedosta? Onko siis tulokset kuplaisia? Näitä miettisin nyt enemmän, kuin että onko joku hyperskaalaajien P/E 30x kertoimet vielä kupla.
Huom. pörssi voi olla tuloskuplissa huokean näköinen, kuten kävi 2007.
Lisäys. Kun joskus pöly laskeutuu, voimme esittää myös toisenlaisia kysymyksiä. Oliko softakioskien sarjayhdistelijä Constellation Software kupla? Oliko Duolingo kupla? Oliko Adobe kupla? Oliko Gartner kupla? Oliko tämän foorumin ylläpitäjän Inderesin analyysiliiketoiminta kupla? Jos tekoäly disruptoi softafirmat ja tutkimusfirmat, kuten monet nyt pelkäävät, niiden aiempi korkea kannattavuus näyttäytyy jälkikäteen kuin tuloskuplilta tekoälyn astuessa estradille neula kädessä.
Lisäys 2. Pörssi on rahanrunsauden kyllästämä ja kaikki todistusaineisto viittaa sijoittajien haluun spekuloida, kuten päivän Vartissakin nostin. Tässä mielessä kuplan syntymiselle on todella otollinen maaperä, ja varmasti tässäkin asiassa tulee rajuja yli-, ali- ja sivulyöntejä. Kuin tietäisi vain, mikä lyönti on nyt menossa.
Kuinka kauan kupla voi kestää? IT-kupla kehittyi 5 vuotta. Nousumarkkina kesti sen reilu viisi vuotta, jonka jälkeen “puhkeamisen” tuoma laskumarkkina 2,5 vuotta. Tämän 2,5 vuoden aikana pörssikurssit laskivat (Nasdaq Composite) 78 %, mutta laskumarkkina tosiaan kesti hyvin pitkään ja aikaa oli mahduttaa myös Jack kelluvan oven kyytiin.
Voimme äkkiä olla tässä markkinassa vielä reilu 2 vuotta jos haluamme dot-comista esimerkkiä etsiä. Indeksiin verrattuna dot-comissa pohjat olivat samalla tasolla missä nousumarkkina oli siellä 2-3 vuotta ennen huippuja. Tätä taustaa vasten en hirveästi pelkäisi AI-kuplaa nykyisen salkun arvostuksien puolesta. Hankintapuolelle olen nyt aktivoinut arvosijoittamisen strategian, vaikka ei sitä malta kokonaan teknoista vielä irti pysyä. Ihan iloinen pitää olla viimeisimmistä teknolisäyksistä Alphabetin hankinnoista touko- ja kesäkuussa.
Pitkäaikaisena sijoittajana olisin enemmän huolissani oikeiden yhtiöiden löytymisestä kuin kuplista. IT-kuplassa esimerkiksi Amazon oli yksi näistä veijareista. Joulukuussa 1999 kurssi piikkasi 5,33 dollarissa ja tuli sieltä 90 % alas vajaassa parissa vuodessa. Toki Amazon on ääriesimerkki eikä 90 % pulkkamäessä olisi ollut helppo istua kyydissä mukana. Esimerkkinä kuitenkin se, että myös kuplahuipulla voit tehdä pitkällä aikavälillä fantastisia sijoituspäätöksiä mikäli löydät sopivan uuden teknologian veijarin kyytikaveriksi.
yksi asia minkä olen huomannut foorumia seuratessa, että hiljaisempaa on ollut loppu kesään/alku syksyyn verrattuna. Ostin ja myin juuri äsken ketjussa oli huomattavasti enemmän viestejä aiemmin omasta mielestä ja olisi mukava nähdä tilastoja kuinka aktiivisena ketju on ollut tämän vuoden ajan. Lisäksi itse huomasin, että eräät henkilöt kävivät paljon kauppaa ja samalla salkkujen tuotto ketjussa vertailtiin melkein kuukausittain salkkujen tuottoja. Nyt on ollut paljon hiljaisempaa näittenkin osalta. Oliko se Saarion pörssiraamattu missä todettiin kuplan olevan silloin kun muut tuputtavat sinua ostamaan ja pohja silloin kun kukaan ei osta? En aivan tarkkaan muista, mutta varovaisempia sijoittajat kyllä mielestäni ovat.
Itsekin olen lisännyt käteistä omassa salkussa ja näistä tekoäly osakkeista on mielestäni ollut todella rakentavaa keskustelua niiden omissa ketjuissa, mutta vaikea niistä on saada vastausta kuka on oikeassa ja kuka väärässä.
En tiedä, vaikutuksista pörssiin. Venezuela on kuitenkin mineraalien suhteen käsittämättömän rikas ja mieleen tulee, josko Trump haluaisi Amerikkalaiset näitä hyödyntämään. Aikaisemmin ölpän hinta olisi tosiaan pompannut, nyt tuskin. Mikäli jonkin näköiden diili on opposition kanssa menossa, voi vaikutuksia tulla pidemmällä tähtäimellä.
Piti tarkistella varantoja Atlaksesta:
Venezuela on erittäin mineraalirikas maa, jolla on:
Maailman suurimmat öljyvarat
Suuret kultavarannot, rauta- ja bauksiittiesiintymät
Arvokkaita strategisia mineraaleja kuten koltaani
Timanttiesiintymiä ja muita teollisuusmineraaleja
Joku on joskus sanonut että 40% tiedetyistä kultaesiintymistä olisi Venezuelan alueella.
Karseaa ajatella miten huonoon kuntoon maa on rikkauksista huolimatta saatu. Siellä olisi varaa maksaa kunnon kansalaispalkka jokaiselle sierainparille, jos maata olisi hallittu johdonmukaisesti oikein. Mutta kun ei niin ei. Isäni perusti sinne aikoinaan Karibianmäntyä raaka-aineena käyttävän sahan. Vienti tyssäsi siihen, ettei maassa ollut yhtään kappaletavaran rahtaamiseen soveltuvaa vientisatamaa.
Salazar, who represents Florida’s 27th District, said that U.S. involvement in Venezuelan regime change would be “very good news for the American economy,” given the South American nation holds the world’s largest known oil reserves.
“American companies can go in and fix the oil rigs and everything that has to do with the Venezuelan petroleum companies, with oil and the derivatives.”
“The Venezuelans have the largest reserves of oil in the world, more than Saudi Arabia. This is going to be a windfall for us when it comes to fossil fuels.”
Siitä, ovatko markkinat tällä hetkellä kuplassa, on erilaisia näkemyksiä.
Viime viikon katsauksessa väitettiin, että kuplan edellytykset eivät ole vielä täyttyneet.
Jotkut arvostukseen keskittyvät sijoittajat ovat eri mieltä. Esimerkiksi varainhoitoyhtiö GMO toteaa, että Yhdysvaltain suurten yhtiöiden (large cap) arvostukset ovat nyt verrattavissa vuoden 2000 huippuun, samalla kun sijoittajat jahtaavat varhaisen vaiheen tekoäly- ja kvanttilaskentayrityksiä poikkeuksellisilla kertoimilla. Pääomasijoitusvirrat muistuttavat menneisyyden spekulatiivisia manioita: miljardeja sijoitetaan yrityksiin ennen kuin ne ovat julkistaneet johdonmukaisia liiketoimintasuunnitelmia.
Silti jopa GMO myöntää, että nykyinen kupla – jos se sellainen on – on epätavallisen armollinen “agnostisille” sijoittajille, eli niille, jotka epäilevät arvostusten olevan ehkä liian korkeita, mutta eivät ole siitä varmoja.
Toisin kuin vuosien 2007–2008 “kaikkien kupla” (Everything Bubble) tai vuoden 2021 joukkovelkakirjakupla, tämän päivän markkinat tarjoavat laajan valikoiman houkuttelevasti hinnoiteltuja mahdollisuuksia Yhdysvaltain suurten tekoäly-yhtiöiden ulkopuolella. Syvän arvon (deep value) osakkeet maailmanlaajuisesti, Yhdysvaltojen ulkopuoliset pienyhtiöt, japanilaiset osakkeet ja likwidit vaihtoehtoiset sijoitukset näyttäytyvät kaikki kohtuullisesti arvostetuilta tai suorastaan halvoilta, ja niiden odotetut reaalituotot ovat GMO:n malleissa selvästi positiivisia.
He väittävät, että tämä mahdollistaa sellaisen salkun rakentamisen, joka tuottaisi hyvin riippumatta siitä, romahtavatko tekoälyosakkeet vai jatkavatko ne nousuaan. Yhtiö huomauttaa, että Yhdysvaltojen ulkopuoliseen arvoon painottuneet hajautetut salkut ovat jo tänä vuonna voittaneet S&P 500 -indeksin, huolimatta pakkomielteestä tekoälyvoittajiin.
Oma nykyinen positiointini heijastaa tätä logiikkaa. Suhtaudun tekoälyosakkeisiin melko agnostisesti. Arvioin, että on noin 75 %:n todennäköisyys, että arvostukset ovat liian korkeita ja korjaantuvat, vaikkakaan tämä ei luultavasti tapahdu ennen vuotta 2027, ensi vuoden vielä suuremman datakeskusinvestointiaallon jälkeen. Mutta annan myös 25 %:n todennäköisyyden skenaariolle, jossa tekoälyn mullistava vaikutus lopulta oikeuttaa nykyiset arvostukset.
Minun ei tarvitse valita puolta tässä väittelyssä, koska mahdollisuudet Yhdysvaltain suurten tekoäly-yhtiöiden ulkopuolella ovat mielestäni houkuttelevampia.
Sijoittajien skeptisyys Eurooppaa kohtaan on kasvanut, kun Saksan pitkään luvattu finanssipoliittinen elvytys on antanut odottaa itseään ja makrotalousluvut näyttävät yhä vaisuilta. Mutta positiivinen skenaario (bull case) on edelleen voimassa: Saksan elvytyspaketti on hyväksytty ja sen odotetaan vaikuttavan alkuvuodesta 2026, työmarkkinat ovat kireät, reaalitulot nousevat, luottoehdot paranevat ja yksityisen sektorin taseet koko euroalueella ovat parhaassa kunnossa sitten maailmanlaajuisen finanssikriisin.
Odotan Euroopan osallistuvan täysimääräisesti globaaliin reflaatiokauppaan ensi vuonna, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvu kiihtyy uudelleen ja aiempien koronleikkausten vaikutukset alkavat tuntua. Ja koska Eurooppa jäi suurelta osin sivuun tekoälybuumista, se on vähemmän altis kuplan puhkeamiselle, mutta silti hyvässä asemassa hyötymään, jos ralli laajenee Yhdysvaltain megayhtiöiden ulkopuolelle. Riski-tuottosuhde suosii edelleen Eurooppaa vuonna 2026.
Edit. Lisätääs vielä tämä havainnollinen kuva GMO:n artikkelista.
Jotenkin noita arvostuksia miettiessä mä näkisin kohtuullisen isoja eroja miettiessä firmojen tulovirtoja ja miten kehittyisivät tulevaisuudessa.
Esim. Nvidian tapauksessa en suuremmin yllättyisi jos myynti kasvaisi edelleen kunnes tulee varteenotettava kilpailija. Toki mitä enemmin markkina kasvaa sitä enemmän voitettavaa potentiaalisilla kilpailijoilla on.
Mut esim. Metaa en ymmärrä ollenkaan. Mikä alkoi sosiaalisena mediana muuttui mainos-alustaksi, mutta nykyään fiidi on täynnä täyttä roskaa. Iso osa siitä lienee AI’lla tuotettua ja vielä saadaan koukutetut ihmiset menemään sinne, mutta kauanko?
Jotenkin tuntuu, että jokaisella noista isoista firmoista on omanlaiset riskinsä liittyen jo olemassa olevaan liiketoimintaan, tosin maallikolle joillakin paljon isommat kuin toisilla. Ja sen päälle pitäisi tuottaa vielä uutta liiketoimintaa.
Pohdin aiemmin syksyllä Vartissa, onko Yhdysvaltain osakemarkkinan historiallisen korkea arvostustaso perusteltu kilpailun vähentymisen perusteella.
Vähemmän kilpailua = mehevämmät voitot ja kannattavuus.
Osakkeiden hinnoittelua ohjaa pitkässä juoksussa yhtiöiden kasvu + kannattavuus sekä pääoman kustannus. Jos kasvu jatkuu vauhdikkaana ja kannattavuus hilpeänä, on historiaan nähden korkeampi hinnoittelutaso perusteltu.
Teemaa sivuten törmäsin WSJ:ssä (maksumuuri) artikkeliin Trumpin hallinnon rennosta asenteesta megakorporaatioiden yrityskauppoihin. Terveydenhuoltosektori on silmätikkuna, koska se aiheuttaa eniten harmitusta äänestäjissä. Mutta muutoin kilpailuviranomaiset ovat olleet melko tylppähampaisia korporaatioiden fuusioituessa yhä suuremmaksi voiton ekstraktoijiksi yhteiskunnan selkänahasta.
Käytän tilaisuuden mainostaa tässä yhteydessä erinomaista suomenkielistä taloushistoriikkia kilpailusta ja sääntelystä. Vaikka se käsittelee Suomea, voi oppeja ylettää muuallekin maailmaan. Eräs havainto kirjassa on, että jos valtio ei sääntele firmoja ne organisoivat itse oman sääntelynsä hakeutumalla monopolistiseen tai kartellimaiseen asemaan.
Vaikka tämä on yritysten omistajien kannalta toki mukava asetelma, ei se ole yhteiskunnan ja talouden toimivuuden kannalta optimaalista pitkässä juoksussa.
Tietysti tämän ketjun ja sijoittaja-asiain hengessä voi myös todeta, että tavallaan harmaantuva ja monopolisoituva maailma suosii entisestään suuryhtiösijoittamista.
Suosittelen kirjaa lämpimästi pukinkonttiin. Ja ei, minulla ei ole mitään sopimusta Kallioisen Mikan kanssa vaan kirja löytyy omasta hyllystä ja kokemuksesta suosittelen sitä muillekin.
Huom. poliittiset tuulet voivat kääntyä. Paljon sijoittajat nostelevat esimerkkeinä, miten kävi aikoinaan Rockefellerin öljymonopolille. Siihen aikaan äänestäjiä risoi oikeasti monopolit ja poliitikot olivat hanakoita hajottamaan monopolistisia yrityksiä.
Ei ole sanottua, etteikö äänestäjäkunta eri puolilla maailmaa jossain vaiheessa kyllästyisi maksamaan kaikesta vähän liikaa.
Kyse on kuitenkin tulonjaosta. SP500-indeksin vajaan 3 biljoonan dollarin voitothan voisi vaikka puolittua ja silti indeksin pääoman tuotto yltäisi pääoman kustannukseen, hihasta vedettynä. Mutta amerikkalaiskuluttajat säästäisivät mutkat suoraksi vetäen 1,5 biljoonaa dollaria tuotteiden ja palveluiden hinnoissa, tai noin $ 5000 per nuppi!
Huom. laskelma tehty naiivisti olettamalla muka, että kaikki voitot tehtäisiin Yhdysvalloissa mikä pitää vain n. 60 %:sti paikkaansa, mutta halusin vain havainnollistaa “voittojen kustannusta” kuluttajille. Älkää ottako siis laskelmia otsa rypyssä!
Ja, onhan tietysti omistajatkin kuluttajia mutta on helppo argumentoida, että pörssiyhtiöiden omistus on todella keskittynyttä Yhdysvalloissa(kin), joten enemmistöä kuluttajia nettona auttaisi kannattavuuksien rysähdys koventuneen kilpailun takia.
Lisäys. Katsokaa vaikka Ruotsin pankkiverokeskustelua. Hyvä esimerkki, miten jopa tuollaisessa kapitalismin linnakkeessa (vahvoin sosiaalidemokraattisin erityispiirtein) saatetaan sohia firmojen kannattavuuksiin.
Kuluttajaluottamus luvuthan tulivat Suomessa aamulla ja niissä mentiin taas vähän parempaan. Varsikin miehet näkevät tulevaisuuden jo aika paljon valoisampana:
