Tässä hyvä “luento” väestönkasvusta. Talous kasvaa edelleen jos sen tuotanto suhteutetaan työssäkäyvien määrään. Kun taas jos puhutaan tuotannosta itsestään, niin sen kasvuvauhti hidastuu väestöpaineista johtuen.
Velat ja sosiaaliturva (ml. eläkkeet) maksetaan tulonsiirroilla lähinnä yksityisellä sektorilla työskentelevien taskuista. Näiden työtekijöiden määrä suhteessa muuhun väestöön pienenee jatkuvasti. Tällä tulee olemaan valtavat seuraukset seuraavien vuosikymmenten aikana. Voi hyvin olla uusi normaali, että yritykset tulevat jatkossa samaan halvemmalla lainaa kuin valtiot , Ranska taitaa olla pioneeri tässä.
Demokratia takaa sen, että kehitys ei tule muuttumaan.
Korkeat korot nostavat riskitöntä korkoa, joka toimii ankkurina osakkeiden hinnalle.
Korkeat korot tarjoavat vaihtoehtoisen sijoituskohteen osakemarkkinoille, jonne raha voi aina mennä turvaan mikäli bileet käyvät liian villeiksi.
Fedin tasetoimien löysyys on jo mitattu täysin ulos markkinoille vuosia sitten ja meno on ollut pikemminkin kiristymään päin.
Tietysti mikään näistä ei suojaa sijoittajien irrationaalisuudelta, mikäli tekoälyyn ladotaan älyttömät odotukset ja sitä kautta ollaan valmiita maksamaan osakkeista liki mitä tahansa hintoja, mutta näistä lähtökohdista on vaikeata nähdä laaja-alaisen kuplan syntymisen mahdollisuutta megateknojen kapea keihäänkärjen ulkopuolella. Tavallinen yli-investoinneista johtuva romahdukseen johtava boombust-sykli ei ole kupla.
Tekoälyn ympärillä on paljon hyvesignalointia, mutta todelliset preferenssit paljastavat totuuden. Paljonko sinun lähipiirissäsi käytetään tekoälytuotteisiin rahaa kuukaudessa? Mikäli vastaus on nolla, niin myös usko tekoälyyn on nolla, koska sitä ei koeta rahan arvoiseksi asiaksi. Seuraavan kerran kun joku tuttusi ostaa sen tonnin iPhonen, niin gallupoi paljonko Apple Intelligencen arvoksi koetaan tuosta tonnista ja vaikuttiko se mitenkä ostopäätökseen. Pitäisin hieman skitsofreenisenä, että samat sijoittajat jotka eivät ole valmiita maksamaan tekoälystä vaikkapa vain 50 euroa kuussa, uskoisivat mukamas megateknojen jätti-investointien tulevan tarpeeseen kysyntää tyydyttämään ja niistä tuleviin jättituottoihin.
Koko homma haiskahtaa samanlaiselta mielipidevaikuttajavetoiselta muoti-ilmiöltä kuin mitä ESG oli. Kun impaktisijoittaminen brändättiin aikoinaan uudestaan kirjainyhdistelmäksi, niin muistelen kuinka @Sauli_Vilen muutamassa inderesPodissa mainitsi, että sijoittajille ESG on yhä vain tärkeämpää ja sitä aktiivisesti myös sijoittajien puolesta nykyään vaaditaan. Tämä oli mielenkiintoista kuuntelijana, koska en tuntenut yhtään oikean elämän ihmistä, joka olisi ikinä halunnut lisää ESG:tä ja se vaikutti Aleksanterinkadun analyytikko/varainhoitaja-kaveripiirin omalta meemiltä. Tästä ei kuitenkaan voinut helposti sijoittajana jättäytyä pois, koska kun instikat lähtivät trendiin mukaan, niin jokainen Suomen rahasto uudelleenmääritteli itsensä ESG-rahastoksi korkeampien palkkiotasojen toivossa. Profetia toteutti sitä kautta itse itsensä.
Samaan tapaan tällä hetkellä on hyvin hankalaa olla sijoittamatta tekoälyyn. Maailmanindeksirahastot ovat käytännössä tekoälyrahastoja ja varsinkin Yhdysvaltain indeksirahastot ovat lähes puhtaita tekoälyrahastoja. Melkein jokainen laitteita tai palveluita myyvä yhtiö investoi ainakin nimellisesti tekoälyyn. Ostin vähän aikaa sitten pesukoneen ja siinäkin oli pyytämättä vakiona mukana surkeasti toimiva AI Wash -ominaisuus:
Koska todellisia preferenssejä ei voi tällä hetkellä signaloida tässä ympäristössä, niin tekoälyn kysyntäsignaalit vaikuttavat kovemmilta, kuin mitä ne todellinen pohjakysyntä todennäköisesti on. Muutama vuosi sitten samanlainen hypesykli käytiin VR-lasien ja metaversumin ympärillä. Itselläni on koko ajan ollut VR-lasit aktiivikäytössä ja koen tuotteet hyödyllisiksi, mutta useimmille se oli vain kyseisen hetken trendijuttu, joka kaikkien yksilöiden ja yritysten piti muodin vuoksi ostaa etteivät vaikuttaisi tippuneen kehityksen kärryiltä, vaikka he eivät aidosti niitä halunneet tai tarvinneet ja keksineet tuotteille käyttöä. Jälkikäteen se tietysti vaikuttaa ilmiselvältä asialta ettemme kaikki voi muuttaa asumaan Metaversumiin, mutta silloin siihen todella uskottiin laajalla rintamalla.
Tätä näkee nyt paljon yritysmaailmassa tekoälyn osalta, että ollaan valmiita maksamaan isoja rahoja turhista kehityshankkeista ja lisensseistä, kun ensin on päätetty investoida ja vasta päätöksen jälkeen yritetään hirveällä kiireellä löytää jonkinlainen rahankäytön oikeuttava hyötynäkökulma. Monessa suomalaisessakin firmassa sisäisiin projekteihin ja investointihankkeisiin koitetaan liimata väkisin päälle AI-näkökulma, koska sitä kautta tiedetään johdon rahakukkaron nyörien aukeavan.
Pidän todennäköisenä, että tekoälystä saadaan isot hyödyt irti vasta seuraavassa syklissä kun nyt perustettavat uudet pienet “Tekoäly ensin” -yritykset kasvavat vaikuttavaan kokoluokaan. Tämä nykyinen sykli näyttäisi toistavan jossain määrin Internetin alkuvaiheen yli-investointeja, missä rahaa poltetaan, mutta isoja tuloja tuottavia vallihaudallisia sovelluksia ei vaikuta muodostuvan.
Tätä tulopuolta minäkin olen ihmetelyt, tehdään valtavia investointeja ja niille pitäisi saada loistavaa tuottoa, että sijoittajat hyötyisivät. Varmasti ajan kanssa keksitään kaikenlaista mutta keskipitkällä aikavälillä oma veikkaukseni on että tuloksiin tullaan vielä pettymään. Tekoäly tulee kyllä yhdeksi työkaluksi mutta arkipäiväistyy ja yritysten välinen kilpailu tavalla jos toisella pilaa juhlat. Eli en usko että kovat tulokset olisivat yhteenlaskettuna mahdollisia.
Tämäpä juuri, näin osakepoimijana vielä pystyy vähän rajaamaan altistustaan tekoälyhypelle, rahastosijoittaja joutuu olemaan väkisin mukana.
Minun veikkaukseni on, että näemme parhaillaan ison kuplan, jota pystytään perustelemaan vakuuttavan oloisesti (kuten internet-kuplaakin perusteltiin aikoinaan ihan uskottavasti). Tuon kuplan läpikäyneenä näen tässä todella paljon samaa, toki on erojakin. No, tämä on toki vain mielipide ja vasta muutaman vuoden päästä näemme miten tämä tästä kehittyi. Elämme mielenkiintoista aikaa.
Keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa eniten lyhyisiin (esim. 1-2v) korkoihin. Rahamarkkinarahastot ovat olleetkin suosittuja viime vuosina Yhdysvalloissa käsittääkseni.
Mutta pitkiä korkoja keskuspankki ei (toistaiseksi) pysty liikuttamaan kuin hyvin välillisesti korkoruuvia kiristämällä ja löystämällä, koska esim. 10 tai 30 vuoden korot, mitä pidetään osakkeiden gravitaatiokorkona, heijastelevat seuraavan 10-30 vuoden talouskasvuvauhtia sekä inflaatio-odotuksia. Siksi esim. ohjauskorkojen laskiessa nollaan ei pitkät korot tehneet samaa.
Kuten sanoinkin yllä, likviditeetti on alkanut kiristymään nopeasti viime aikoina ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, se näkyy pörssissä viiveellä.
Markkinan laidoilla se taitaakin jo näkyä, kun katsoo esimerkiksi kryptojen heikkoa kehitystä viime aikoina.
Mitä tekoälyasenteisiin tulee, niin sijoittajavinkkelistä alan osakkeiden raju nousu ja alati venyvät odotukset kertovat innostuksesta sen monetisointipotentiaalia kohtaan. Vaikka samalla ihan tutkitusti kuluttajien ja yritysten asenne tekoälystä maksamisesta on toistaiseksi nihkeää.
Mutta ei tämä olisi ensimmäinen kerta, kun sijoittajien ja “oikean elämän” innostus eivät olisi samaa tasoa uutta teknologiaa kohtaan.
ESG:stä huomautan sen verran, että @Sauli_Vilen puhui varmasti Aleksanterinkadun näkökulmasta. ESG:stä möhistiin paljon, mutta hmettelin itsekin aina miten kaikki ilmoittivat olevansa siitä kiinnostuneita, mutta ESG-sisältö on ollut Inderesin vähiten kulutettua matskua. Aihe on tärkeä, mutta kuiva.
Kyllä tuosta on löydettävissä selkeä korrelaatio tällä koronnostosyklillä. Ennen nostoja pitkät korot olivat siellä prosentin - puolentoista tasolla. Riskitön korko on nyt ihan eri luokkaa kuin 2021 -kuplassa.
Toki keskuspankki on tosiasiallisesti reaktiiviinen instituutio, eli korkoja nostettiin inflaation ja työllisyystilanteen vuoksi, mutta en minä tässä minkään keskuspankkitalouden puolesta yritäkään argumentoida, vaan kuvata vallitsevaa tilannetta. Korot ovat ylhäällä ja se vaikuttaa ratkaisevasti osakemarkkinoihin.
Erinomainen postaus. Olen samaa mieltä, että nykyinen Ai huuma toistaa vuosituhannen vaihteen internet huumaa. Kaikki megateknot yrittävät olla ensimmäisiä ja syytävät silmät suut täyteen investointeja tietämättä, kuinka ne maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa, mutta kaikkia ajaa sama FOMO, jonka mukaan se, joka ei nyt investoi, häviää varmasti.
Michael Burry ymmärtää, että joku häviää varmasti ja taitaa olla valinnut omat kandidaattinsa. Hän yrittää toistaa vuoden 2008 peliliikkeen, jossa lyötiin vetoa asuntomarkkinoita vastaan.
Yksi analyysi alla. Mielestäni aika valideja pointteja. Burryn suurin veto on Palantiria vastaan ja vaikea olla eri mieltä, kun katsoo sen arvostustasoja. Joko firman pitää kasvaa huikeaa tahtia joka kvartaaliraportissa tai muuten. Pienikin hikka tulevaisuuden odotuksissa näkyy vahvasti hinnassa.
Eighty percent of his entire portfolio now sits in put options against Nvidia and Palantir … the twin gods of the machine age. This is not hedging. This is conviction. The same conviction that made him $700 million when he shorted the housing bubble while the world called him insane.
Burry sees it again. The same fever. The same math that doesn’t work.
Nvidia trades at 54 times earnings. Historical baseline: 20. Palantir at 449 times. These are numbers that require perfection forever. Numbers that have never survived reality.
In 1999, tech stocks drove 80% of market gains before surrendering 78% in the crash. Today, AI commands 75% of S&P 500 returns. The script hasn’t changed. Only the costume.
Alla vielä yksi Paul Krugmanin postaus AI:n energiantarpeesta ja Yhdysvaltojen nykypolitiikan vaikutuksesta energiantuotantoon ja jakeluun. Ongelmat eivät ole pieniä. Keskeisenä pointtina alla on se, että vaikka pinnalta näyttää, että Trumpin hallinto laittaa ALL IN tekoälyyn, sen mahdollisuuksia menestyä kaivetaan lapiolla kaksin käsin ideologisista syistä. Ei näytä voittavalta reseptiltä.
So suppose that AI really does consume vast quantities of electricity over the next few years. Where are all those kilowatt-hours supposed to come from?
The first is that in recent years growth in U.S. generating capacity has become increasingly dependent on growth in renewable energy. According to S&P Global, almost 90 percent of the generating capacity added in the first 8 months of 2024 came from solar and wind:
Why is this a problem? Because Donald Trump and his minions have a deep, irrational hatred for renewable energy. Not only have they eliminated many of the green energy subsidies introduced by the Biden administration, they have been actively trying to block solar and wind projects.
So even as Trump promises to make America dominant in AI, he’s undermining a different cutting-edge technology — renewable energy — that is crucial to AI’s growth.
Suppose that electric utilities manage somehow to get around Trump’s anti-technology roadblocks and build the extra generating capacity. Who will pay for all that spending? The answer, given the way we regulate these utilities — and as natural monopolies, they must be regulated — is that the cost of adding capacity to power data centers is passed on to ordinary customers who have nothing to do with AI. This is already happening: Over the past 6 months retail electricity prices have risen at a 9 percent annual rate, four times as fast as overall consumer prices.
Last week the watchdog for PJM Interconnection LLC, the nation’s largest grid, declared that this must stop, that it “recommends that large data centers be required to bring their own generation.”
Tuskin löytyy maailmasta pörssiyritystä, missä näin ei olisi. Käsi pystyyn, jos joku on esmes käynyt jonkin firman vuosikertomuksen ESG osuuden läpi.
Sikälihän nämä ESG ja tekoäly kyllä kohtaavat, että jo kauan aikaa sitten AI-pioneerit antoivat yrityksille hyvän vinkin.
“Psst, sen ESG osuuden voi hyvin työstää tekoälyllä ja aikaa säästyy”.
Tuli vastaan Äxässä. Mahtaakohan tällä kertaa asiat olla toisin? Mistä mahtaa lopulta olla kyse? Melko selvää, että AI yhtiöt ovat nostaneet SP500 ja irottanut sen “pitkästä trendistä”.
Toinen kurantti selitys voi olla QE:n todella pitkät hännät talousjärjestelmässä, suhteessa lähihistoriaan massiivinen hintapiikki ja sen pitkät vaikutukset? Niiden syy-seuraussuhteita ja korkeamman asteen vaikutuksia ei oikein edes tunneta taloustieteessä.
Burry on ollut väärässä lukuisia kertoja 2008 finanssikriisin jälkeen vedoissaan, joten varmana kristallipallona häntä ei kannata pitää. Ennusti mm. 2017 finanssikriisiä ja shorttasi Teslaa 2020. En ota kantaa onko hän tällä kertaa miten oikeassa.
Kuten tuolla kurssien kauhistelu -ketjussa jo sanoin, Burry on permabear, joka ennustelee romahdusta vähän väliä. Kyllä kai se väkisin joskus osuu, kuten finanssikriisissä kävi, jos kerran vuodessa povailee romahdusta.
Totta, ei hänkään jumala ole, tai edes Buffett. Näistä kuitenkin Buffetin Berkshire Hathaway istuu nyt 381 miljardin dollarin käteiskasan päällä odottaen… jotakin. Jos pitäisi veikata, niin AI boomin kupsahtamista ja siitä seuraavaa osakkeiden alennusmyyntiä kautta linjan, sillä tuon kuplan puhkeaminen ei välttämättä jää pelkkiin AI yhtiöihin.
Burryn 2000-luvun alun shorttauksesta pitää muistaa, että hän osti ensimmäiset CDS:nsä Toukokuussa 2005 ja meni kolme vuotta, ennen kuin ne meni myyntiin ja voitot kotiin. Se ei ollut kiireisen miehen hommaa.
Tähän täytyy vielä siis muistaa Keynesin kuuluisa kommentti.
Buffetkin on tainnut istua pitkiä aikoja käteisvuorten päällä? Kuplat voi kestää pitkään, ja nykyisellä tekoälyrallikin voi olla vielä aikaa edessä. Kauppalehdessä ja muissa medioissa on nyt niin paljon uutisia tekoälykuplasta ja sen romahduksesta, että näkisin ne kontraajan näkökulmasta bull-merkkinä. Syklit on kyllä nykyään nopeampia eli voi se romahdus nopeaakin tulla. Itse visioin päässäni tekoälysyklin loppuhuipennuksen jotenkin niin, että proto-AGI keksitään, jonka jälkeen mediat ja taksikuskit puhuvat molemmat kaiken olevan nyt toisin kuin ennen, sentimentti on iloinen ja karhuille naureskellaan. Pörssi raketoi kunnolla ja sitten kosahtaa.
Onhan suuri osa noista kuvaajan ennusteista osunut muutaman kuukauden - vuoden aikajänteellä ainakin jossain määrin. Kuitenkin jos Burry olisi ajoittamisen mestari ja tekisi vertauksen aikaisempiin ennustuksiinsa, niin ei välttämättä olisi vielä ottanut noin suurta näkemystä shorteista. Kerkeää mahdollisesti vielä puolen vuoden aikana menettää paljon tuottoja, mikäli nousu jatkuu. Lepikköhän ennusti myös, että ensi kesän aikana oltaisiin tekeillä olevan kuplan huipulla.
Buffetin käteismäärää on kauhisteltu niin kauan kuin muistan. Ei tälläisessä absoluuttisten numeroiden tuijottamisessa ole järkeä, vaan pitäisi tarkastella kokonaisallokaatiota. Käteisen määrä on noussut senkin takia, että Buffett on laskenut bondi allokaation 50%:sta lähelle nollaa viimeisen reilun 20v aikana.
Tässä on tuorein Traders’ Club-jakso, jossa @Jukka_Lepikko ja Tuomas Tuominen käyvät läpi mm. markkinoiden menoa ja Bitcoinia.
0:00 Intro 0:27 Tuomaan uravirstanpylväs 1:16 Viime viikon tapahtumia 7:31 Pörssit ja Bitcoin nyt 18:05 Markkinakatsaus ja tekoälyasiaa 41:09 Kurkistus salkkuihin
, Ranska taitaa olla pioneeri tässä.
