Pörssien suunta (Osa 3)

[Verneri_Pulkkinen]

Päivän Vartissa aiheena NVIDIAn tulos, koska yhtiö heiluttaa indeksejä.

Sekä vaivihkaa lisää nousseet korot markkinalla.

Britit pääsevät pulittamaan jo 5 % 10 vuoden lainoistaan. Trump ja Bessent 4,6 %. Jopa Japanin pitkä korko kutittelee 3 % tasoja, kun vielä pari vuotta sitten oltiin nollan tienoilla.

Raha kallistuu nyt kaikkialla maailmassa.

Eikä se ole halpenemaan päin, jos vanhat merkit pitävät paikkaansa. Kun tulokset ja talous pauhaa, niin nousevat korotkin.

Vaikka suomalaisille korkojen nousu assosioituu negatiivisiin asioihin, kuten asuntojen hintojen laskuun ja ikuiselta tuntuvaan taantumaan, maailmalla korkojen nousu johtuu myös talouskasvuodotusten noususta.

Lisäys. Lainaan tähän vielä ihmettelyni NVIDIA-ketjusta tekoälyinvestointien mittakaavasta.

@Verneri_Pulkkinen

Konffapuhelussa NVIDIA maalaili vuosikymmenen loppuun mennessä peräti $ 3-4 biljoonan vuotuisia AI-infrastruktuuri-investointeja. Siis vuotuisia.

Tässä täytyy todellakin uskoa siihen, että tekoäly muuttaa kaiken ja talous pauhaa.

Maailmantalous on nyt n. ~120 biljoonaa dollaria. Investoinnit olisivat siis n. ~3 % maailmantaloudesta. Täm on tosin alle paljon tekoälybuumiin verratun rautatiebuumin investointien, jotka tekivät huipun ~6-7 % tasoilla 1800-luvulla. Tosin, ne tarvitsi tehdä “vain kerran” kiskojen kestäessä aikaa enemmän, kuin sirut.

Jos oletamme, että maailman yritysten voitto-osuus BKT:sta on ~7 %, olisi globaalit voitot n. 8 biljoonaa $. 2000 maailman suurinta yritystä tekee voittoa 5 biljoonaa dollaria.

Karkeasti investoinnit söisivät siis puolet maailman yritysten voitoista, jos oletamme voittotason kuvaava yhtiöiden vapaata kassavirtaa ja ylläpitoinvestoinnit on siis jo huomioituna voitoissa poistoina.

On vaikea edes hahmottaa, mitä kaikkea tämä tarkoittaa. Muuta kuin että raha tulee olemaan tiukassa, koska AI-investoinnit vaativat fyysisiä investointeja ja pullonkaulat ovat jo nyt valtava riesa. Eli sen lisäksi, että tekoälytehtaisiin menee biljoonia, pitää investoida fabeihin, terästehtaisiin, valimoihin, sähköverkkoihin jne. valtavasti. Samalla, kun valtiot velkaantuvat.