Hyvää spekulointia, mutta minusta vähän yliampuvaa ainakin näin Suomessa.
Joo, teoriassa se tekoäly voi vaikka kirjakaupassa käsitellä tilaukset ja robotti vielä ne pakatakin ja varmaan kuljetusketjuakin voi tehostaa.
Entäs käytännössä, kun puhutaan vaikka valmistavasta teollisuudesta? Sitä kokoonpanoa ei ihan yhtäkkiä tekoälylle opeteta, että mikä osa kappaleesta pitää suojata hiekkapuhalluksessa, kannattaako missäkin tapauksessa ensin koneistaa vai hitsata ja kuka sen tuotannon suunnittelee? Maanitteleeko tekoäly maalarin jäämään taas ylitöihin, kun ei niitä isoja muuttuvia kappaleita millään robotilla vedetä vielä tänäkään päivänä.
Meillä on myös ruokarobotteja, eikä ne marketit ole tyhjiä vieläkään. On chatbotteja, silti sinne halutaan aina ihminen kun ongelmia eteen tulee kun botti ei kykene soveltamaan mitään. Pankki hyödyntää automaattista päätöksentekoa pikkulainoissa, mutta ilmeisesti riskiä on liikaa, kun asuntolaina ei tule nappia painamalla.
Tottakai se työelämä muuttuu ja kehittyy, mutta onko se muutos joka alalla niin nopeaa, mitä fantasioidaan niin epäilen. Neuvotteluissa halutaan neuvotella ihmisten kanssa ja laatua joutuu valvomaan ihminen. Myös innovointiin vaaditaan ihminen.
Aiheeseen liittyen, kysyin tätä vielä chatgpt:n maksulliselta versiota: Ei hullumpi pohdinta.
Tekoälyn vaikutus työllisyyteen seuraavan 10 vuoden aikana ei ole binäärinen (“lisää” tai “ei lisää”), vaan makrotaloudellinen tasapaino kolmen voiman välillä:
automaatio vs. tuottavuuskasvu vs. uusien toimialojen synty
Alla analyysi rakenteellisesti.
- Mekanismi: miten tekoäly voi lisätä työttömyyttä
Tämä tapahtuu, jos automaatio etenee nopeammin kuin talous ehtii luoda uusia työpaikkoja.
Riskialttiit työn kategoriat
Erityisesti tehtävät joissa on:
toistuvuus
sääntöpohjaisuus
tekstinkäsittely
standardipäätökset
Esimerkkejä:
asiakaspalvelu
perustason analyysi
käännöstyö
hallinnollinen dokumentaatio
Näissä tekoäly voi korvata 30–70 % työtehtävistä ilman suuria investointeja.
- Mekanismi: miten tekoäly vähentää työttömyyttä
Historiallisesti teknologiat ovat lopulta lisänneet työllisyyttä, koska ne:
laskevat tuotantokustannuksia
lisäävät kysyntää
synnyttävät uusia toimialoja
Esimerkki historiasta:
sähkö
internet
teollinen automaatio
Kaikki pelättiin → kaikki loivat enemmän työpaikkoja pitkällä aikavälillä.
- Todennäköisin skenaario 10 vuoden aikajänteellä
Makrotaloudellinen realismi:
Aikajakso
Vaikutus
0–3 vuotta
paikallista työpaikkakatoa
3–7 vuotta
rakennemuutos
7–10 vuotta
tasapaino
Eli lyhyellä aikavälillä työttömyys voi nousta joillakin aloilla.
- Missä työttömyys todennäköisimmin kasvaa
Todennäköisimmät sektorit:
rutiinitoimistotyö
perusanalytiikka
sisällöntuotanto bulk-tasolla
junioritason tehtävät
Tärkeä huomio:
tekoäly korvaa tehtäviä, ei kokonaisia ammatteja
- Missä työllisyys kasvaa
AI kasvattaa kysyntää erityisesti:
tekninen suunnittelu
valvonta ja laadunvarmistus
päätöksenteko
luova työ
fyysiset työt joita ei voi automatisoida
- Suurin riski ei ole työttömyys vaan tämä
Tutkijat pitävät todennäköisimpänä vaikutuksena:
tuloerojen kasvu
Syyt:
korkean osaamisen tuottavuus kasvaa paljon
matalan osaamisen työ ei skaalaudu
- Taloustieteellinen konsensusennuste
Useimpien työmarkkinamallien yhteenveto:
globaalitasolla 10 vuodessa
työttömyys ei todennäköisesti nouse pysyvästi
mutta työmarkkina muuttuu rajusti
Lopullinen analyysi
Todennäköisin realistinen skenaario:
tekoäly lisää tilapäistä työttömyyttä joillakin aloilla, mutta ei lisää pysyvää massatyöttömyyttä globaalisti 10 vuoden aikajänteellä.
Suurin muutos ei ole työpaikkojen määrä vaan:
työn rakenne
vaadittu osaaminen
palkkajakauma
Tiivistetty vastaus:
Tekoäly ei todennäköisesti lisää maailman työttömyyttä pysyvästi 10 vuoden sisällä — mutta se muuttaa työmarkkinoita voimakkaammin kuin mikään teknologia internetin jälkeen.