Kiina on pitkään ollut jos jonkinlainen päänsäryn aihe maailmantaloudessa. Mutta eilen suorastaan hämmästyin, miten paljon blummalla oli Kiina-kriittisiä artikkeleita.
Yhdysvalloissa on jo vuosia oltu hereillä Kiinan heittämälle haasteelle “maailmanjärjestykselle”, mutta Venäjän muuttuminen yön yli pahikseksi ja sijoituskelvottomaksi eettisesti ja PR-mielessä on samat pohdinnat kohdistuneet Kiinaan.
Onko autoritäärinen, ihmisoikeuksia polkeva, globaalia vaikutusvaltaa hakeva ja etnisiä vähemmistöjä muiluttava kommunistidiktatuuri kelvoton sijoituskohde? Sitä kelpaa kysyä. Ongelma on, että Kiina on maailman toiseksi suurin talous ja siksi eri talousalueiden irrottautuminen siitä on melkoista tuskaa.
Kiinan sijoituskelvottomuus näkyy kyllä hyvin maan pörssien kosahduksessa.
Loin videolla pienen katsauksen globalisaation jo pidempään jatkuneeseen pakittamiseen, josta kauppasodat ja rähinät ovat oireita. Maailmankaupan osuus BKT:sta on pakittanut jo finanssikriisistä alkaen:
Mistä tuo 49 päivää on repäisty? Onko jenkeissä joku alkuvuoden vapaapäivä synkassa 1. tammikuuta kanssa niin, että tulee tasaviikot? Eivät käsittääkseni vietä loppiaista.
Suhtaudun aina epäluulolla tilastoihin ja vertailuihin, joissa ei käytetä pyöreitä lukuja, jollei siihen ole jotain erikseen määriteltyä syytä (kuten syklin huipusta/pohjilta huippuun/pohjille).
S&P:n huippu taisi olla vasta tämän vuoden tammikuussa?
Tämä on tietysti osin tervettä riskien paluuta ja terveemmän talousympäristön merkki mutta samalla iso muutos löperöön rahan hintaan tottuneille yrityksille ja sijoittajille.
Jos pitäisi veikata, ja tottakai pitää veikata, niin sanoisin isommaksi syyksi Kiinan lockdownit.
Ehkä öljypiikki ylös oli yhtä yliampuva kuin nykyinen korjaus alas. Etenkin öljyfirmojen kohdalla kun moni lafka hinnoiteltu ~60$ barrelin mukaan. Mutta se on mitä on. Futut heiluu minkä tahansa puolikkaan uutisen perusteella, mutta imo olennaista on kuitenkin supply/demand ja inventaariot on kohta finito.
Tähän lisää lukuisat verohelpotukset bensaletkuilla eri maissa mikä siirtää demand destructionia niin mielenkiinnolla odotan kesäkulutuksen aikaan miltä näyttää.
Venäjä myy isolla alennuksella öljyä Kiinaan → Kiinan aikaisemmin käyttämät lähteet laskevat hintaa → Venäjä myy isolla alennuksella öljyä Kiinaan → jne jne.
=> Eurooppa saa ostaa muualta öljyä ja korvaa hissukseen Venäjän öljyn. Venäjä on ainoa häviäjä.
Kyllä rupeaa rakennusallala tulemaan ja tuntumaan hinnankorotukset. Jo ennen Ukrainan sotaa joistain raaka-aineista oli pulaa saatavuus kortilla ja hinnat katossa. Viime aikaisija havaintoja mitä omiin korviin on kantautunut.
Italialaiset laatat loppuvat, koska käyttävät raaka-aineena Urkainalaista valkoistasavea. Loppuu kuulema 2-4kk aikana. Toki laattoja saadaan muualta mm Portugali, Turkki, Espania.
Valmisbetonitoimittaja ilmoitti noin 10% hintojen korotuksista mm kuljetuskustannusten takia.
Harjaterästoimittaja ilmoitti 10-15% korotuksesta vanhoihin hintoihin. Lisäksi saatavuus tulee olemaan lähi tulevaisuudessa erittäin hankalaa. Teräs toimittajat ovat antaneet tarjouksia jotka voimassa yhden päivän. Lyhyin tarjous mitä olen kuullut on ollut voimassa 20minuuttia. On siis suurta epätietoisuutta saatavuuteen ja hintaan liittyen.
Polttoaineet. Noh jokainen voi nähdä tilanteen bensapumpulla.
Povaan rakennusalalle synkkää loppuvuotta. Rakennusliikkeiden heikko hinnoitteluvoima tulee ihan varmasti näkymään niiden tuloksissa. Kustannusten nousu tulee väistämättä läpi. Vaikka sopimukset olisi miten kiinteitä jättää materiaalitoimittajat toimittamatta, jos uusiin hintoihin ei suostuta. Ja mikäli hinta paine jatkuu hankkeiden aloituksia varmasti lykätään ellei tuottovaatimuksista anneta jostain syystä periksi.
Teräsprofiileissa ja -levyissä tilanne on Euroopassa yhtä heikko saatavuuden ja vielä huomattavasti huonompi hintakehityksen osalta. Vastaavia tarjousten voimassaoloaikoja on tullut vastaan ja monet ovat kieltäytyneet antamasta sitovia tarjouksia lainkaan vaan ainoastaan ohjeellisia hinta-arvioita.
Itä-Euroopan konepajoilta saadun tiedon mukaan heidän materiaalitoimittajiensa hinnat ovat nousseet parhaimmillaan +40% sotaa edeltävästä tasosta. Tässä täytyy ottaa myös huomioon, että materiaalitoimittajien sotaa edeltävät hinnat olivat jo valmiiksi lähes kolminkertaisia verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Kiinassa hintataso on ollut huomattavasti vakaampi, mutta rahtikustannukset ja -aikataulut ovat kehittyneet huonoon suuntaan. Kiinalaisten omien standardien (GB) mukaiset teräslaadut myös eroavat amerikkalaisista (AISC) ja eurooppalaisista (EN) standardeista, joita taas käytetään globaalisti länsimaalaisten firmojen rakennushankkeiden suunnittelussa ja laadunvalvonnassa.
Euroopan alueella on myös ajettu tuotantoa alas sodasta aiheutuneen energian hinnan raketoinnin vuoksi.
Kiinan pörssit Alibaba mukaan lukien ovat häkellyttävästi hinnoiteltuja (forward P/E alle 10x) mutta teknojen reguloimisen yms. lopettamista on puhuttu jo useaan otteeseen viime vuosina.
Voi kyllä olla, että mojova kurssilasku pörsseissä on saanut puolueen hieman varovaiseksi: sehän ei varsinaisesti herätä luottamusta kun maan isoimmat firmat sukeltaa 10 % päivävauhtia.
Tänä vuonna on tärkeä puoluekokous, minkä takia kaikki paukut laitetaan vakauteen.
Oi ja voi kun näkisivätkin valon ja toteaisivat vakauden (tai nousun ) olevan muuta puuhastelua ja kaveerausta tärkeämpää..
Luulen että jämäkkä “Russia bad” lausunto alleviivattuna sillä, että minkäänlaista tukea sotaretkelle ei ole tulossa, olisi markkinalle vahvempi positiivinen signaali kuin mikään ylimalkainen puoluejohdon “kyllä me kohta tämä firmojen kiusaaminen lopetetaan” tai CSRC:n “Keskustelut SECin kanssa ovat olleet oikein mukavia ja pulla tuoretta” lausunto.
S&P 500 forward p/s on nyt 10 % korkeampi kuin helmikuun 2020 piikissä, 11 vuotta kestäneen nousumarkkinan siihenastisella huipulla, vakaassa goldilocks-tilanteessa.
Pystyisikö @Marianne_Palmu tai joku muu palstan tietäjä avaamaan vähän logiikkaa näiden FED-ennusteiden tulkinnan taustalla. Minua on aina vähän ihmetyttänyt se, että ekonomistit/lehdistö yms. ottaa keskuspankkien ennusteet suoraan “faktana”, mutta eikö niillä juuri pyritä muokkaamaan markkinoiden odotuksia samalla tavalla kuin itse käytännön toimillakin (QE yms.).
Jos FED uskoisi, että inflaatio on tänä vuonna 15% niin sanoisivatko he todella niin? Tämän sanominenhan entisestään nostaisi inflaatiopainetta, mikä on FEDin tavoitteita vastaan. Mikä saa siis meidät luottamaan siihen, että keskuspankin ilmoitus on täysin realistinen sen hetken tilannekuva? Ylipäätään mielestäni painotetaan liikaa näitä käytännön toimien merkitystä, kun inflaatiokehitykselle juuri odotuksilla (joihin ennusteet vaikuttavat) on suuri merkitys.
Tiedostan kyllä, että tässä liikutaan vaarallisilla vesillä kun maallikkona alkaa epäillä paljon viisaampien taloustietäjien tapaa toimia.
Inderespodin viimeisessä jaksossa Juha ja Sauli kommentoivat euroalueeen ja Suomen talouskasvuennusteista samalla ajatuksella. (kuuntelusuositus)
Keskuspankkien pitää yrittää nähdä tarpeeksi kauas, että ei jouduta soutaan ja huopaan. Tästä kertoo FED:n huutelu inflaation väliaikaisuudesta. Inflaatiohuippuja odoteltiin vuoden vaihteeseen, mutta ne on siirtynyt eteenpäin. Ukrainan tilanne eskaloi paljon esim Euroopassa ja siirsi inflaatiopiikkiä eteenpäin.
Rahoitusmarkkinoiden vakaus on ensisijainen tehtävä, niin huutelu taantumasta tai pullosta karanneesta inflaatiosta ei oikein kuulu kuvaan.
) olevan muuta puuhastelua ja kaveerausta tärkeämpää..
