# Pörssien suunta (Osa 2)
**URL:** https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591
**Category:** Ylätason sijoituskeskustelu
**Tags:** pörssi, makrotalous
**Created:** [Tammikuu 28, 2021, 1.55pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591 "2021-01-28T13:55:02Z")
**Posts on this page:** 20
**Page:** 215
### Author:  [@naata](https://forum.inderes.com/u/naata)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 3.04pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4793 "2022-02-22T15:04:41Z")
Luulisin itse, että jos kerran jo nyt ollaan melko laajaltikin valmiita tukemaan kuluttajia energian hinnan kohoamisen johdosta, niin eskaloituva sota aivan varmasti lisää vauhtia sillä tiellä.
Eli käytännössä en keksi mitään syytä miksi EKP ei vaikkapa printtaisi lisää rahaa, jolla raketoivan öljyn ja kaasunkin hinnan aiheuttamia kärsimyksiä kompensoitaisiin energian kuluttajille. Sota on mitä mainioin (teko)syy elvyttävän politiikan jatkamiselle ainakin Euroopassa. Tarvittaessahan voidaan luoda vaikka millainen vehiikkeli, jolla homma hoidetaan. Mielestäni jotain on vähän pakkokin tehdä, sillä muutoin edessä on monessa paikassa poliittinen lynkkaus ja sen edessä ilmasto saanee nöyrtyä ainakin hetkeksi.
Näin myös siksi, että osa ongelmaa on se, että vaikkapa Saksassa sähköntuotantokapasiteettia ei yksinkertaisesti ole enää olemassa ja lämmityskaasut on vain saatava jostain. Eli verotus ja valmistuksen tukeminen eivät ehkä toimi ja helikopterirahaa tarvitaan. Osa siitä sitten päätynee kyllä suoraan pörsseihin
---
### Author:  [@anon55587152](https://forum.inderes.com/u/anon55587152)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 3.37pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4794 "2022-02-22T15:37:25Z")
> [@naata](#):
>
> käytännössä en keksi mitään syytä miksi EKP ei vaikkapa printtaisi lisää rahaa, jolla raketoivan öljyn ja kaasunkin hinnan aiheuttamia kärsimyksiä kompensoitaisiin energian kuluttajille
kävisikö yhdeksi syyksi inflaatio:
EKP tehtävä on hintavakauden kurissapito. ei lietsoa hyperinflaatiota.
---
### Author:  [@naata](https://forum.inderes.com/u/naata)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 3.47pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4795 "2022-02-22T15:47:09Z")
> [@anon55587152](#):
>
> kävisikö yhdeksi syyksi inflaatio
Kävisi, mutta jos nyt lähdetään siitä että tuo kulmakerroin säilyy riippumatta rahapolitiikasta, niin ajattelen, että siksi tarttee tehdä jotain. Koska energiakustannus on sittenkin vain kohtuullinen osa kansantalouden kokonaiskustannuksista (kuten graafistakin mielestäni näkyy), niin en katso sillä alueella tapahtuvan rahanjaon riittävän hyperinflaatioon.
Puhutaan esim. 500-1000€:stä max. 100 miljoonalle ihmiselle. Työlukuna mulla että EU:ssa 500 miljoonaa asukasta, eihän esim. vauvoille mitään anneta ja muutoinkin kotitaulouskohtainen kompensaatio voisi olla realistinen. 100 miljardia on paljon rahaa, mutta ei katkaise kamelin selkää…
---
### Author:  [@Johnnyboy](https://forum.inderes.com/u/Johnnyboy)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 3.57pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4796 "2022-02-22T15:57:37Z")
Mutta jos energiaan (vaikka kaasuun) tulee tarjontashokki, niin ei kai rahan printtaaminen lisää kaasun saatavuutta, vaan ainoastaan nostaa sen hintaa edelleen.
Eli jos saksa tarvitsee 100 kpl energiaa, mutta saatavilla on vain 90 - nousee hinta siihen pisteeseen ettei 10 kpl ole enään “tarvetta” tai taloudellisesti järkevää käyttää, jolloin kulutuskin on 90 kpl.
Jos sitten keksitään himmeli että energian kuluttajat saavat tukea vaikka 30% uudesta hinnasta, niin se ei paljoa lohduta jos edelleen on tarjolla 90 ja kulutusta 100 kpl, vaan hinta nousee vain entistä korkeammalle - kunnes löytyy taas se tasapaino?
---
### Author:  [@Boomer](https://forum.inderes.com/u/Boomer)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 4.12pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4797 "2022-02-22T16:12:59Z")
Kulmakertoimeen voi vaikuttaa talous- ja ympäristöpolitiikalla poistamalla keinotekoiset päästömaksut ja lisäverot. Ympäristöpolitiikan liennytyksellä olisi deflatorinen vaikutus, kun keinotekoisesti luotu pullonkaula laajenee. Tarjontaa olisi euroopassakin saatavilla tietyllä aikavälillä, mutta se vaatisi hätäisten päätösten pyörtämistä. @Johnnyboy toki oikeassa energiavajeen kanssa.
Siksi EU:n energiapolitiikan muokkaaminen vähemmän vihreäksi olisi mielestäni pohdittavan arvoista, **jos** on sitä mieltä, että inflaatio ja venäjä uhka on ilmastonmuutosta ajankohtaisempi asia. Onko esimerkiksi Saksan välttämättä järkevää tänä vuonna sulkea hiili- ja ydinvoimaloitaan? Vai olisiko viisaampaa hallita energiaomavaraisuutta ja inflaatiota?
---
### Author:  [@InvestA](https://forum.inderes.com/u/InvestA)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 4.34pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4798 "2022-02-22T16:34:27Z")
Ilta-sanomissa eilen hyvä haastattelu Sirpa Pietikäiseltä tuohon suoran tuen ongelmiin, kun raha valuu suoraan Putinille:
> **[Sirpa Pietikäinen: EU:n ilmastorahasto toteutuu, mutta suorat tulonsiirrot...](https://www.is.fi/politiikka/art-2000008631573.html)**
>
> Pietikäinen uskoo, että EU:n kaavailema sosiaalinen ilmastorahasto menee läpi Suomen ja muiden Pohjoismaiden vastustuksesta huolimatta.
Suorat tulotuet tarkoittaisivat hänen mukaansa kuitenkin käytännössä Venäjän energiaviennin tukemista, eikä ongelma katoaisi mihinkään.
– Sosiaalinen tuki tarvitaan, mutta kannettu vesi kaivossa ei ole oikea tapa.
– Jos me nyt tuemme perhettä antamalla suora tulotukea, ongelma on seuraavana vuonna edessä. Ja rahat päätyvät vähän liioitellen suoraan Putinin taskuun, koska me olemme Euroopassa niin kaasulämmitteisiä. Kun nämä paneelit ovat siellä katolla, niin auringon hanaa ei joku suurvalta noin vain katkaise.
Ensi keväänä ja kesänä kunnon talkoot pystyyn ja aurinkokennoja katoille. Siinä yksi tapa ainakin vähentää nopeasti riippuvuutta Venäjän kaasusta, vaikka ei se tietenkään kaikkea ratkaista. Saksan pitäisi myös pyörtää ydinvoimaloiden sulkeminen, koska se on vihreää energiaa. Sen sijaan hiilivoimalat saisivat puolestani mennä, kun biohiiltä ei ole tarpeeksi vielä saatavilla.
---
### Author:  [@naata](https://forum.inderes.com/u/naata)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 5.01pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4799 "2022-02-22T17:01:12Z")
> [@Johnnyboy](#):
>
> Mutta jos energiaan (vaikka kaasuun) tulee tarjontashokki, niin ei kai rahan printtaaminen lisää kaasun saatavuutta, vaan ainoastaan nostaa sen hintaa edelleen.
No toki jos kaasuhanat menee kiinni, niin asiat on kokolailla toisin. Eihän sitten ole paljoakaan tehtävissä, mutta toisaalta sen kansakin kyllä ymmärtää. Kriisimode on hieman toinen ja pörsseissäkin meininki sen mukaista.
> [@Boomer](#):
>
> Siksi EU:n energiapolitiikan muokkaaminen vähemmän vihreäksi olisi mielestäni pohdittavan arvoista, **jos** on sitä mieltä, että inflaatio ja venäjä uhka on ilmastonmuutosta ajankohtaisempi asia
Saksan energiapolitiikka on totaalinen katastrofi kyllä. Mutta kuten tuossa Pietikäisen haastattelussakin puhutaan sitä Venäjän uhkaa pienennetään nimenomaan niillä ilmastotoimilla. Eli oman, uusiutuvan tuotannon kasvattamisella. Siksikin uskon edelleen näihin sosiaalisiin tukiin, isossakin mittakaavassa, sillä ne tasoittavat poliittista tietä.
Teillä on kyllä hyviä pointteja, pelkään kuitenkin että lipsutaan tämän high class- ketjun aihepiirin ulkopuolelle pikkuhiljaa. Joten jatketaan ehkä energia- tai politiikkaketjussa tai kafferoomissa ellei saada pörssien suunta- aspektia enemmän mukaan. En ehkä itse siihen kykene 🙇♂️
---
### Author:  [@Verneri\_Pulkkinen](https://forum.inderes.com/u/Verneri_Pulkkinen)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 6.47pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4800 "2022-02-22T18:47:20Z")
> [@Johnnyboy](#):
>
> Mutta jos energiaan (vaikka kaasuun) tulee tarjontashokki, niin ei kai rahan printtaaminen lisää kaasun saatavuutta, vaan ainoastaan nostaa sen hintaa edelleen.
Jep. Tämä on ongelma jota ei voi ratkaista keskuspankin välinein, vaan esim. suunnatuin tuin esim. matalatuloisille kotitalouksille tai vaikeuksissa oleville yrityksille/sektoreille.
Kustannuksia ei voi poistaa, mutta niitä voi yrittää tukien muodossa siirtää tai tasoittaa laajemmalle joukolle.
Nojoo, menee tämän ketjun aiheesta kyllä ohi. Energialla on kyllä pörsseille väliä, ei siinä mutta tuo sopinee energiaketjuun paremmin tuo tukikeskustelu. 🙂
* * *
Jokainen päivä on markkinalla uusi ja menneisyydestä voi hakea vain rajatusti osviittaa tulevaan, mutta yksi teema mikä välillä on pyörinyt sijoituskeskusteluissa on, milloin ns. “kenraalit romahtaa” eli markkinan johtavat osakkeet.
Nythän isot indeksit ovat luisuneet vasta 10-15 %. Se on korjaukseksi jo normaalin tai jopa tuhdin puoleinen, enkä siis sano että pitäisi korjata lisää. Mutta onhan tässä herkullisia aineksia sellaiseen korjaukseen yhtä kaikki… 😛
Markkinan ylivoimainen johtaja, luonteeltaan lähes monopolistinen Apple on edelleen pitänyt pintansa. Yhtiön kilpailuedut ovat vain syventyneet ja sen valta kasvanut, viimeisenä esimerkkinä Zuckerbergin jalkojen alta maton vetäminen. Silti, tämä köriläs kasvaa oikeasti hitaasti ja sen P/E on eteenpäin katsoen 28x…
Sen sijaan toiseen ultralaadukkaaseen ja oikeasti kasvavaankin jättiläiseen Microsoftiin korjausliike on jo oikeasti tarttunutkin:
Amazon on mörninyt jo vuoden päivät ja ottanut myös alas viime aikoina. Alphabet myös huolimatta todella hyvästä Q4:sta ja hetkellisestä tulosrallista.
Facebookkia on lyöty kunnolla ja osake on jo melkein puolittunnut…
Ja uusin tulokas isojen liigaan eli Tesla näyttää oikeasti menettävän ilmoja. Tämähän on varmaan eniten kiistelty megacappi: superkallis, funda mennyt kyllä oikeaan suuntaan mutta siitä voinee kaikki olla samaa mieltä että osakkeessa on melkoiset odotukset.
Mitä haen tällä on se, että jos näissä isoissa mennään kunnon pulkkamäkeen se voisi indikoida laajemminkin markkinan rapautumista ja se lasku näkyisi isosti indekseissä. Toisaalta monet pienet kasvuvekkulit on jo melko lyötyjä ja ainakin itse keksisin hyvinkin rakentaa salkun esim. Helsingin pörssin laadukkaista kasvajista nykyhinnoin ilman että ihan kauheasti pitäisi irvistellä… ehkä vähän vain, mutta tuottovaatimukseni onkin korkeahko ja harrastan sellaista muinaista tekniikkaa kuin “turvamarginaali”. 😃
---
### Author:  [@PorssiPatruuna](https://forum.inderes.com/u/PorssiPatruuna)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 7.07pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4801 "2022-02-22T19:07:47Z")
> [@Verneri\_Pulkkinen](#):
>
> yksi teema mikä välillä on pyörinyt sijoituskeskusteluissa on, milloin ns. “kenraalit romahtaa” eli markkinan johtavat osakkeet.
Wall Street Journalissa juuri juttua tästä. Megateknojenkaan pitoon ei enää uskota… Esimerkkilainaus jutusta:
Investors are loading up their bets against a number of big tech stocks that led the way higher in recent years, positioning for a reversal. Investors added $1.4 billion to their short positions against Nvidia Corp. over the 30 days through Thursday and nearly as much to their bets against Tesla Inc., according to S3 Partners. They have been trimming their bets, by contrast, against Bank of America Corp. , [Apple Inc. and Texas Instruments Inc.
[https://www.wsj.com/articles/bearish-bets-against-markets-are-surging-11645525800?mod=mhp](https://www.wsj.com/articles/bearish-bets-against-markets-are-surging-11645525800?mod=mhp)
---
### Author:  [@TervanKypsyttelija](https://forum.inderes.com/u/TervanKypsyttelija)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 7.29pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4802 "2022-02-22T19:29:46Z")
Verneri jätti Applen, joka on se viimeinen mohikaani omasta mielestä nykyarvostuksella pois.
Jo aiemmin meinasin jonkun postaamaan Berkshire ympyrään kommentoida.
Nyt kommentoin. Arvostustaso reaalisesti verrattuna mihin tahansa kiinteään on niin taivaissa kuin olla ja voi. Ei kestä yhtään mitään säröä kasvuun, tai kannattavuuteen nykyinen kurssitaso. Ja aika helppoa on veikata molempiin osumaa jo lähitulevaisuudessa.
Nasdaqin suosituimpien tappiollisten kasvurakettien -80% pinnan laskuista, joista nyt postaillaan voi helposti samalla muuttua vähemmän dramaattisiin -95% lukemiin:kissing\_heart:😘
---
### Author:  [@Verneri\_Pulkkinen](https://forum.inderes.com/u/Verneri_Pulkkinen)
#### Post date: [Helmikuu 22, 2022, 8.08pm UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4803 "2022-02-22T20:08:28Z")
> [@TervanKypsyttelija](#):
>
> Verneri jätti Applen, joka on se viimeinen mohikaani omasta mielestä nykyarvostuksella pois.
Se taisi olla tuossa ekana postauksessa? 😃
* * *
Macrocharts uumoilee lisää pohjien tuntumaa… Huom., nämä on näitä teknisiä vinkkeleitä perustuen menneisyyteen miten yleensä on mennyt…
[https://twitter.com/MacroCharts/status/1492045744613691394?s=20&t=rHWM0fcyujUX-mGS4qihNg](https://twitter.com/MacroCharts/status/1492045744613691394?s=20&t=rHWM0fcyujUX-mGS4qihNg)
[https://twitter.com/MacroCharts/status/1496205181024940037?s=20&t=rHWM0fcyujUX-mGS4qihNg](https://twitter.com/MacroCharts/status/1496205181024940037?s=20&t=rHWM0fcyujUX-mGS4qihNg)
---
### Author:  [@Oxymoron\_007](https://forum.inderes.com/u/Oxymoron_007)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 6.54am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4805 "2022-02-23T06:54:31Z")
[https://www.wsj.com/articles/global-stocks-markets-dow-update-02-22-2022-11645496248](https://www.wsj.com/articles/global-stocks-markets-dow-update-02-22-2022-11645496248)
Osakkeet laskivat epävakaassa kaupankäyntisessiossa tiistaina, joka **työnsi S&P 500 -indeksin korjausliikkeen alueelle Itä-Euroopan jännitteiden kärjistyessä.**
Huomautuksissa, joissa Venäjän tunkeutumista Ukrainaan kutsuttiin “hyökkäykseksi”, presidentti Biden sanoi hallintonsa suunnittelevan pakotteiden asettamista kahdelle venäläiselle rahoituslaitokselle, sen valtionvelalle ja maan eliittiin kuuluville henkilöille. **Osakkeet, jotka olivat puheen aikana lähellä päivän alhaisimpia tasojaan, kuittasivat osan laskustaan.**
“Sijoittajat ovat siirtyneet ajatuksesta, että kyseessä on poseeraus ja sapelinkalistelu, ajatukseen, että todellinen konfliktin uhka on syntynyt”, sanoi Altaf Kassam, State Street Global Advisorsin sijoitusstrategian ja tutkimuksen johtaja Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. “ **Asiat ovat edenneet pisteeseen, josta tuntuu vaikealta perääntyä.** ”
---
### Author:  [@musa\_2](https://forum.inderes.com/u/musa_2)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 9.12am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4806 "2022-02-23T09:12:02Z")
> [@Verneri\_Pulkkinen](#):
>
> .
>
> 
Ensinnäkin täytyy aina välillä laittaa disclaimer:
Ikinä ei saa liian vankkumattomasti olettaa että menneisyyden ilmiö toistuisi riittävän samankaltaisena niin että historiantuntemus juuri sen asian tiimoilta välttämättä olisi hyödyksi.
Paradigmamuutoksia silloin tällöin tapahtuu, ja niiden myötä historiasta kiinnostuneille tulee kamalan petollisia ansoja.
Mutta uskon että vuosista 2000–03 voi varovaisesti napata mukaan jotain miettimisen aihetta.
Kiitos siis graafista @Verneri_Pulkkinen !
On ehdottoman hyvä idea jättää ylätason pohdinnat omaan arvoonsa. Voi tehdä loistavan osakepoimintauran niin että jättää ottamatta näihin mitään kantaa.
Käytännössä kuitenkin hyvin yleistä on se että:
- positiivisen ja optimistisen tunnelman vallitessa vakuutetaan että ollaan maailman tappiin puhtaasti osakepoimijoita
ja
- sitten kun ylätason aspektit kääntyvät ikävään asentoon ja narratiivit muuttuvat myöskin laajasti negatiivisiksi, silloin ei ollakaan enää puhtaasti osakepoimijoita vaan säädetään salkun riskitasoa alaspäin tilanteessa jossa riskin ottamisesta vaihteeksi palkittaisiin
* * *
S&P 500 liikevaihdon kasvu oli siis nimellisesti tasan 3 % p.a. vuosina 2001–20. Graafissa tarkastelu alkaa taantumavuodesta ja loppuu taantumavuoteen. Järkevä linjanveto tuo.
Jos otetaan lähtökohdaksi taantumavuosi 2001 ja tarkastelu – hieman kyseenalaisesti – jatketaan elvytysdoupattuun vuoteen 2021, saadaan nimellinen 3,5 % p.a. liikevaihdon kasvu. (@Sauli_Vilen ei siis puolet 15 %:sta niin kuin muuten niin ansiokkaassa viestissäsi mainitsit, vaan huomattavasti vähemmän.)
Viime vuonna kun ihmeteltiin mega cap -firmojen käsittämättömiä y-o-y-kasvulukuja, iso kuva oli altis hämärtymään. Tuo 3,5 % p.a. on tosi vaisu luku verrattuna 1900-luvun trendiin.
S&P 500 -firmojen liikevaihdon kehitys on 2000-luvulla noudattanut varsin kiltisti USA:n nimellisen bkt:n (vaisua) kehitystä. USA:n pörssiyhtiöiden maailmanvalloitus on siis enemmän mielikuvissa kuin indeksitason numeroissa.
Vaikka pitkällä aikavälillä pörssiyhtiöiden liikevaihdot kehittyvät kansantalouksien kasvun mukana, lyhyellä aikavälillä korrelaatio saattaa särkyä ihan kunnolla.
Yleisesti ottaen pörsseissä ovat aliedustettuina bisnekset jotka liittyvät suoraan ihmisten viikottaisiin tai päivittäisiin tarpeisiin ja tottumuksiin.
Tästä johtuu se että vaikka saisi arvattua bkt:n kehityksen oikein seuraaville 12 kuukaudelle vaikkapa, se ei auttaisi kovin luotettavasti ennustamaan sitä miten pörssiyhtiöt kokevat kysyntätilanteen.
Mielestäni 2001–03 on mielenkiintoinen periodi esimerkkinä näistä teemoista.
Vuoden 2000 loppupuolella USA:ssa vallitsi varsin voimakas talousoptimismi.
Vuonna 2001 U.S. bkt:n volyymikehitys putosi parina kvartaalina ihan hitusen miinuksen puolelle. 2001 koettiin siis lievä taantuma.
Pörssiyhtiöt olivat, yleisen talousoptimismin vallitessa, vuoden 2000 lopulla aggressiivisesti asemoituneet vastaamaan pirteään kysyntään.
Kannattavuuksien kannalta vähemmän olennaista on kysynnän taso ja olennaisempaa se, ylittääkö vai alittaako kysyntä odotukset.
Vuonna 2001 kysyntä alitti odotukset roimasti, ja sen seurauksena U.S. pörssiyhtiöiden kannattavuus romahti.
Vuonna 2002 U.S. bkt kehittyi paremmin kuin 2001. Sen sijaan pörssiyhtiöiden tuottamille tavaroille ja palveluille kysyntä oli heikompaa kuin 2001. Pörssiyhtiöiden kannattavuus kuitenkin parani reilusti sillä ne olivat sopeuttaneet kulujaan vaisua kysyntää ennakoiden.
Sitten mietintään olisiko vuoden 2000 loppupuolen asetelmilla joitakin yhtäläisyyksiä nykyhetkeen.
Pörssissä oli ollut aika kova meno, mutta vuoden 2000 loppua kohti Mr. Market oli jo selvästi kirjannut alas kasvuosakesijoittajien salkuista. Epävarmuus sen suhteen voiko kaiken varallisuuden aina kirjata mark-to-market oli kotitalouksissa kasvussa.
Klassinen varoitusmerkki eli yield curve inversion välkytti hälytysmerkkiä, mutta optimistit olivat silloin kuten muulloinkin eteviä keksimään miksi signaalista ei tarvinnut välittää.
Silloin roskalainamarkkinat toimivat markkinaehtoisesti – varmaankin hyvin harva ajatteli että Fed millään tavalla ikinä suojelisi roskalainasijoittajia. (Toki pieni varaus pitää jättää sille josko LTCM bail-out 1998 hieman olisi vaikuttanut roskalainasijoittajien psyykeeseen.) Spreadit hiipivät ylöspäin kuukausi kuukaudelta.
Bondimarkkinat olivat siis suhdanteen osalta pessimistisiä. Pörssiyhtiöt kuitenkin asemoituivat optimistisesti.
Energian hinnannousu vuonna 2000 osui hetkeen jossa suhdanne oli haavoittuvainen. Jos alla oleva suhdanne olisi ollut vahvempi, energian hinnan nousu ei olisi osunut niin pahaan paikkaan.
Vuosi 2001 toi siis pörssiyhtiöille kovat pettymykset nimenomaan kannattavuuden suhteen.
Erittäin mielenkiintoista on tarkastella pörssivuotta 2002. Sinä vuonna S&P 500 laski 23 %. Indeksi käyttäytyi “väärin” sikäli että kun alkaen vuoden X alun epävarmoista tunnelmista alkaen pörssiyhtiöt saavat aikaan komean korjausliikkeen kannattavuuteen, yleensä Mr. Market haistelee sitä hyvissä ajoin.
Suurin ongelma taisivat olla valuaatiot. Forward-p/e (joka sopii tunnelmamittariksi paremmin kuin jämäkäksi arvostusmittariksi) oli 22x. Korkea valuaatio ei jättänyt tilaa riskiaversion lisääntymiselle.
Minusta tuntuu että tänään 23. helmikuuta 2022 pörssikeskusteluissa helposti menevät sekaisin:
- yhtäältä sijoittajien subjektiiviset kokemukset epävarmasta tilanteesta; viime vuoden momentumisijoittajien salkkujen sulamiset; anekdootit tuttavan panikoimisesta; ja erilaisten (isolta osin pilipali)mittarien antamat signaalit sijoittajien pelkotilasta
ja
- toisaalta se että parhailla arvostusmittareilla katsoen (esim. total market cap / gdp, ev/s tai p/s) kursseissa on tosi paljon optimismia sisällä; ja piensijoittajat ovat selvästi edelleen btd-moodissa; ja osakesijoittaminen on enemmän valtavirtaa nyt kuin mikä tulee olemaan pitkän aikavälin keskivertotaso
> [@Verneri\_Pulkkinen](#):
>
> Vaikka sentimenttikyselyt ja tunnelma happanee, virtaa esim. jenkeissä ETF:iin edelleen innokkaasti rahaa mikä viestii siitä, ettei mtn kapitulaatiota ole näkyvissä.
>
> 
---
### Author:  [@Porssi-Petteri](https://forum.inderes.com/u/Porssi-Petteri)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 9.44am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4807 "2022-02-23T09:44:47Z")
> [@musa\_2](#):
>
> S&P 500 liikevaihdon kasvu oli siis nimellisesti tasan 3 % p.a. vuosina 2001–20. Graafissa tarkastelu alkaa taantumavuodesta ja loppuu taantumavuoteen. Järkevä linjanveto tuo.
Jaan löydöksiä, ku tätä aihetta liipaten viikko sitten tutkin USAn nominaalinen BKT kehityksen (sininen) ja SP500 liikevaihtokehityksen (oranssi)suhdetta.
Luonnollisesti melko samassa hengessä liikkuvat. SP500 liikevaihto reagoi vähän voimakkaammin muutoksiin.
huom. Jatkoin tuota BKT ennusteen ja SP liikevaihdon kasvuennusteen mukaan vuoteen 23.(8,6% ja 5,4% kasvu)
Molemmat tuntuvat kasvavan pitkässä juoksussa n. saman verran.
Taulukoissa molempien annualisoitu muutos eri aikaväleillä:
SP500 liikevaihtomuutos pa.
| | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| 2000 | 3.4 % | 3.8 % | 4.0 % | 4.1 % |
| 2001 | 3.5 % | 3.9 % | 4.1 % | 4.1 % |
| 2002 | 4.2 % | 4.6 % | 4.8 % | 4.8 % |
| 2003 | 4.3 % | 4.7 % | 4.9 % | 5.0 % |
Nominaalinen BKT muutos pa.
| | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| 2000 | 3.7 % | 4.1 % | 4.1 % | 4.1 % |
| 2001 | 3.7 % | 4.0 % | 4.1 % | 4.1 % |
| 2002 | 3.7 % | 4.1 % | 4.1 % | 4.1 % |
| 2003 | 3.7 % | 4.1 % | 4.1 % | 4.2 % |
* * *
Sain tästä hivenen eri tuloksen mutta aika linjassa. Tässä myös sharecount huomioituna.
Jotenkin voisi jopa kuvitella että SP500 liikevaihto kasvaisi hivenen enemmän, kuin BKT, sillä
a) globaali BKT kasvaa nopeammin kuin USAn B) share count lisää myös liikevaihtoa C) SP500 yritykset ovat laadukkaampia kuin keskimääräiset yritykset.
Jos inflaatio jatkaa laukkaansa on minusta 2022 8.6% ja 2023 5,4% liikevaihdon nousussa updsidea, sillä jo reaalinen BKT kasvu ennustetaan olevan 3-4% → Nominaalinen inflaatio huomioiden\* 5 - 9 % ?
→ Graafista myös huomaa että kasvun aikana SP500 liikevaihto kasvaa BKT:tä enemmän. → SP liikevaihdossa voisi olla upsidea.
\*tämän hetken nominaalinen BKT ennuste huomioi melko maltillista inflaatiota 7,6% & 4,9% (OECD data)
---
### Author:  [@Porssi-Petteri](https://forum.inderes.com/u/Porssi-Petteri)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 10.04am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4808 "2022-02-23T10:04:28Z")
Päivän yardeni visiiti:
US value vs MSCI world ex-US ovat erkaantuneet toisistaan.
Tämä on minusta mielenkiintoinen, sillä korrelaatio on ennen ollut vahva ja Sp500 valuen “yliarvostusta” ei ehkä voi samalla lailla perustella kuin vaikka Faangien.
US Growth vs value - Aika iso lasku arvostuserossa. Vielä on toki matkaa “vanhoille tasoille”
Tuosta näkee vielä kuinka suuren osuuden Mega-8 firmat jo muodostavat SP500:Sta sekä etenkin kasvubasketista.
Mielenkiintoisia graafejä. Enpä tosin keksi mitään fiksua loppukanteettia - muuta kuin että jenkeissä on edelleen osakkeet melko arvossaan, mutta vaikea sanoa onko se kasvu vai arvo jonka siellä tulisi korjata. Historiaan peilaten molemmissa lienee varaa.
---
### Author:  [@musa\_2](https://forum.inderes.com/u/musa_2)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 10.16am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4809 "2022-02-23T10:16:48Z")
> [@Porssi-Petteri](#):
>
> Luonnollisesti melko samassa hengessä liikkuvat. SP500 liikevaihto reagoi vähän voimakkaammin muutoksiin.
>
> 
>
> Molemmat tuntuvat kasvavan pitkässä juoksussa n. saman verran.
Kiitos! Tää on helmi!
Taantuma 2020 oli ainutlaatuinen. Samankaltaista ei ole ikinä ollut eikä tule ikinä. Graafistasi näkyy hienosti miten S&P 500 liikevaihto meni käsi kädessä nimellisen bkt:n kanssa vuonna 2020.
2001 oli normaali taantuma jossa S&P 500 kärsi siitä että siinä ovat aliedustettuina bisnekset jotka liittyvät suoraan ihmisten viikottaisiin tai päivittäisiin tarpeisiin ja tottumuksiin.
(Twistinä toki oli tuolloin se että kysyntä pörssiyhtiöiden tuotteille ja palveluille jatkui heikkona vielä 2002 – keskivertotaantumasta kysyntä elpyy nopeammin.)
Monet sijoittajat juhlivat sitä miten he selviytyivät voittajina globaalista kriisistä ja syvästä taantumasta. Mutta 2020 ei toimi miltään osin ennakkotapauksena normaalille taantumalle jossa
- yleinen pessimismi tihenee huomattavasti hivuttavammin kuin helmi–maaliskuussa 2020
ja jossa
- pörssiyhtiöiden bisnekset ottavat enemmän osumaa kuin naapurikorttelin perheomisteinen ravintola ja epävarmuus pahenee hitaammin kuin 2020 äärimmäisen lyhyt äkkipysäys.
> [@Porssi-Petteri](#):
>
> Jos inflaatio jatkaa laukkaansa
Tuota pohdiskelin taannoin. Kun pitkän maltillisen inflaation kauden jälkeen ilmaantuu yhdistelmä kova kysyntä ja kova hintojen nousu, on aivan normaalia että lyhyellä aikavälillä osakesijoittajien sentimentin kannalta se on **bullish**.
Mutta se ei ole koskaan kestänyt kovin kauaa että osakesijoittajat näkevät lasin puolitäytenä (“jee liikevaihdot kasvavat pirteästi”) kun inflaatio on totuttua nopeampaa.
En yritä sen kummemmin ennustella tulevaa inflaatiota – mielettömän vaikea aihe.
> [@musa\_2](#):
>
> 1. Joskus voi olla niin että suhdannenousun reaalisten vaikutusten lisäksi myös hintojen nousuun liittyvät kangastukset otetaan täysillä mukaan yhä optimistisimmiksi käyviin narratiiveihin.
> 2. Joskus voidaan olla ihan toisessa ääripäässä: kukaan ei oikein kunnolla osaa innostua niistä oikeista suhdannenousun hyvistä reaalisista vaikutuksista. Nimittäin huomio on fiksoitunut kiihtyvään inflaatioon ja kaikkeen ikävään mitä siitä saattaa seurata.
>
> Voidaan vertailla vaikkapa sijoittajien tunnelmia USA:ssa vuonna 1968 ja 1984. Näistä 1968 on erinomainen esimerkki tilanteesta 1 ja kesä 1984 tilanteesta 2. Inflaatiovauhti oli molempina hetkinä täysin sama, 4 % pintaan.
> [@Pörssien suunta (Osa 2)](https://keskustelut.inderes.fi/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4630):
>
> Kovan suhdannenousun vaikutuksia yrityksiin ja sijoittajien tunnelmiin ja yleiseen ilmapiiriin voisi ehkä eritellä näin: ensinnäkin yritetään hahmottaa vaikutukset niin että yritetään puhdistaa hintojen nousun vaikutusta mahdollisimman tarkasti pois toiseksi tutkitaan se elementti että ihan vaan hintojen nousu saa monen yhtiöihin ja pörssiin liittyvän ilmiön näyttämään erilaiselta kuin se muuten näyttäisi Joskus voi olla niin että suhdannenousun reaalisten vaikutusten lisäksi myös hintojen …
EDIT:
@Porssi-Petteri
USA:ssa kotitaloudet ovat aika lailla all-in ja sen lisäksi USA:n osakemarkkinat ovat olleet muodikkaat ympäri maailmaa.
Tulos:
Vertailukohtaa Helsingistä – large capit eilisen päätöskursseilla ja ttm-liikevaihdoilla. Toimialajako on toki aivan erilainen kuin S&P 500.
| | | p/s | | | p/s | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| | | | | | | |
| ylin | Qt | 20 | | Sanoma | 1,6 | |
| desiili | Kojamo | 13 | | Metsä B | 1,6 | |
| | Orion | 5,8 | | Fiskars | 1,4 | |
| | | | | | | |
| | Nordea | 4,2 | | Stora E | 1,4 | |
| | Elisa | 4 | | Nokia | 1,2 | |
| | Vaisala | 3,5 | | Wärtsilä | 1,2 | |
| | | | | | | |
| | Fortum | 3 | | Valmet | 1,2 | |
| | Neles | 2,9 | | Uponor | 1,1 | |
| | Kone | 2,5 | | TietoE | 1,1 | |
| | | | | | | |
| | Nokian R | 2 | | Huhtamäki | 1 | |
| | Sampo | 1,8 | | Kesko | 0,9 | |
| | Neste | 1,7 | | Konecranes | 0,8 | |
| | | | | | | |
| | UPM | 1,7 | | Cargotec | 0,7 | alin |
| | Metso O | 1,6 | | Kemira | 0,7 | desiili |
| | Telia | 1,6 | | Outokumpu | 0,3 | |
OMXH25 on noussut helmikuun 2020 aivan ylimmästä piikistä nimellisesti 10 %, mikä vastannee aika hyvin intrinsic business valuen muutosta.
Tämä yksi irrallinen huomio sinänsä mutta osa isoa kuvaa että OMXH25-kurseissa on paljon optimismia sisällä mutta ei enää anomalisen paljon.
Rapakon takana eri meininki:
> [@musa\_2](#):
>
> Helmikuun alussa 2020 USA:ssa vallitsi goldilocks 2010-luvun malliin.
>
> - täystyöllisyys
> - erinomaiset tulokset
> - hidas ja vakaa inflaatio
> - rauhallinen ja vakaa työmarkkina ilman pahoja palkankorotuspaineita
> - historiallisen suotuisa ja vakaanoloinen korkoympäristö
> - totuttu vaisuhko talouskasvunäkymä, kuitenkin niin että taantumapelot mukavasti väistymässä, siis kivaa vakaata näkymää siinäkin
>
> Miksiköhän kurssit ovat niin monta kymmentä prosenttia yli tuon parin vuoden takaisen goldilocks-tilanteen?
---
### Author:  [@Musta\_leijona](https://forum.inderes.com/u/Musta_leijona)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 11.02am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4810 "2022-02-23T11:02:36Z")
Sepe on noussut alle 1000 pistettä koronaa edeltävistä huipuista. Onhan tuo nousu prosentiaallisesti suuri, mutta ei mikään ennenkuulumaton. Ja kun ottaa huomion printterin voiman, jolla toi reilut 900 pojoa on noustu.
Superyhtiöt tota indeksiä nykyisin kannattelee, kaiken roskan hinnoittelu alkaa olla jo nyt järkevämmällä tasolla kuin vuosina 2019-2020.
Miksi indeksin pitäisi palautua koronaa edeltäville tasoille, kun rahaa on kaadettu järjestelmään aivan uskomattomia määriä?
---
### Author:  [@musa\_2](https://forum.inderes.com/u/musa_2)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 11.27am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4811 "2022-02-23T11:27:51Z")
Tuo oli hieman epätarkasti ilmaistu minulta. Kysyntä ja tarjonta määrää kurssit pörssissä, ja kunnioitan sitä erittäin paljon. Ei ole mitään tasoa mille pörssin pitäisi lyhyellä tähtäimellä asettua.
Suhtaudun äärimmäisen skeptisesti siihen että S&P 500 pitkän aikavälin EPS-trendi olisi siirtynyt enempää kuin pikkuisen ylöspäin siitä mikä olisi ollut paras arvaus kaksi vuotta sitten.
Maailma on paljon vähemmän selkeä paikka kuin kaksi vuotta sitten (inflaatio ja muut pandemian jälkivaikutukset, geopolitiikka) joten en ihmettelisi jos riskipreemiot hakeutuvat korkeammalle tasolle kuin kaksi vuotta sitten.
Tulipa mieleen taas monipolvinen keskustelu Jeremy Granthamin viimeisimmän tiimoilta ja oma arvaukseni että 2500 pistettä on S&P 500:lle erittäin hyvin mahdollinen, paljon todennäköisempi kuin sijoitusmaailman konsensus näkee.
---
### Author:  [@Musta\_leijona](https://forum.inderes.com/u/Musta_leijona)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 11.32am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4812 "2022-02-23T11:32:41Z")
2500 sepe vaikuttaa hyvin haastavalta. Ihan vain jo siksi, että Apple ja Microsoft kavereineen on 20% koko indeksistä.
Minustakin Grantham on myös kyllä pääpiirteittäin oikeassa, mutta nykyisen kaltainen tilanne on poikkeuksellinen jo sepen koostumuksen kannalta. Minä en ainakaan tiedä aikakautta, jolloin muutama yhtiö olisi noi suuressa arvossa tässä.
Millä ihmeellä Applen ja Microsoftien arvostuksesta saataisiin leijonan osa pois?
---
### Author:  [@Verneri\_Pulkkinen](https://forum.inderes.com/u/Verneri_Pulkkinen)
#### Post date: [Helmikuu 23, 2022, 11.34am UTC](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591/4813 "2022-02-23T11:34:22Z")
> [@Musta\_leijona](#):
>
> Millä ihmeellä Applen ja Microsoftien arvostuksestä saataisiin leijonan osa pois?
“Jonnet ei muista” kun Apple oli forward P/E 15x.
😉
> [@musa\_2](#):
>
> Maailma on paljon vähemmän selkeä paikka kuin kaksi vuotta sitten (inflaatio ja muut pandemian jälkivaikutukset, geopolitiikka) joten en ihmettelisi jos riskipreemiot hakeutuvat korkeammalle tasolle kuin kaksi vuotta sitten.
Tämähän tilanne tavallaan vallitsi 2009-2015, mikä oli jälkikäteen katsottuna naurettavan halpaa aikaa pörssissä. Ei siis kaikissa firmoissa tai sektoreissa, mutta laajasti silti.
Finanssikriisin traumat korjaantuivat hitaasti…
[Edellinen sivu](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591.md?page=214)
[Seuraava sivu](https://forum.inderes.com/t/porssien-suunta-osa-2/12591.md?page=216)