Näissähän puhutaan eri asioista. Ensimmäinen graafi ennustaa suomalaisperäisten ja heidän jälkeläistensä määrää, vuonna 2075 n. 2,75 miljoonaa, mikäli syntyvyys ei käänny nousuun.
Toinen graafi taas laskee mukaan koko väkiluvun eli muita kuin suomalaisperäisiä ja heidän jälkeläisiin olisi arvion mukaan n. 2,85 miljoonaa vuonna 2075, josta tulee 6,6 miljoonaa.
Jaa minä linkitin kyllä vastauksen tähän pohdintaan ja molemmat linkkaamani kuvat ovat ennusteita suomen väestömäärästä tulevaisuudessa… Ja siitä ekakin puhuu eikä mistään muusta… Jos nyt ensiksi vaikka luet sen P1 koko kirjoituksen.
Onneksi me ollaan sillä tavalla siunatussa asemassa, että lääniä ja tyhjiä taloja löytyy kyllä isollekin liudalle tulijoita. Eiköhän se että meillä maa autioituu kiihtyvää tahtia ole isompi ongelma kuin se asukkaiden ihon väri.
Se ei mielestäni ole koskaan ollut ongelma, vaan tulijoiden arvot ja kiinnostus työntekoon. Meillä on liian avokätinen sosiaaliturva joka mahdollistaa työnteon jättämisen muiden huoleksi varsinkin jos on tottunut maailmalla huomattavan yksinkertaiseen elintasoon. Ja tämä systeemi ei kestä jos sen käyttäjämäärä räjähtää.
Mutta joo tämä taitaa mennä jo politikoinniksi, takaisin kahvijuttuihin.
Ihmeen hiljaista on ollut suomalaisissa tiedotusvälineissä Argentiinan tilanteen kommentointi. Milein valtakausi on merkitty kuvaan harmaalla. Missä Suomen Milei? Kuka olisi sopiva?
Eipä se systeemi kestä kakkosella alkavaa väkilukuakaan. Eiköhän sosiaaliturva muutu joka tapauksessa nyt kun alkaa väestö harvenemaan. Sikäli kun joku ei keksi ihmelääkkeitä syntyvyyteen niin maahanmuuttoon nyt vain on kaikkien parempi totutella.
Joka on ihan OK, jos maahan muuttaa väkeä joilla on intresssiä työntekoon ja halua integroitua. Aiemmin meillä vaan on ollut enemmän tätä “pelastetaan kaikki maailman hädänalaiset”-maahanmuuttoa joka lähinnä heikentää tilannetta. Maailmasta ei pelastettavat lopu vaikka ottaisimme tänne huomenna kymmenen miljoonaa, joten sen yrittäminen on typerää ja sen sijaan pitää ajatella vain yhteiskunnan etua ja valikoida.
Erinomainen kysymys. Tulokset päivittyy toki hieman viiveellä ja sanoisin, että on aivan liian aikaista vetää vielä lopullisia johtopäätöksiä, vaikka näyttääkin erinomaiselta. Tämä on varmaan se tärkein juttu:
Kun laittaa 3 vuoden ajalle, niin näkee aika nätisti, että missä kohtaa Milei aloitti, tl;dr: inflaatio laski annualisoidusti n. 300 %:sta n. 30 %:iin vuodessa ja on nyt matalimmillaan vuosikausiin).
Tästä mä en ole löytänyt vielä lukuja oikein muualta, mutta absoluuttinen köyhyys otti kovan leikkauspolitiikan shokkivaikutuksesta hyppäyksen ylöspäin, mutta on jo nyt laskenut alle sen tason, millä Milei aloitti:
BKT/capitasta ennuste on tälle vuodelle tosi kova, eli 4,8 %:ia, mutta katsotaan toteuma. Viime vuodelta ymmärsin, että olisi laskenut pari prosenttia, mutta tän mukaan olisi kyllä noussut reaalisesti (dollareissa): Argentina GDP per capita
Niin, maahanmuuttopolitiikka on yhtä paljon “kyllä tai ei” -kysymys kuin veropolitiikkakin. Verotus, hyvä vai huono asia? Tuloverot sataan vaiko nollaan prosenttiin? (Olemassa on toki muutama outlier, kuten Monaco verotuksessa tai Pohjois-Korea maahanmuutossa)
Käytännössä kyse on kuitekin yksityiskohdista; kuinka paljon ja minkälaista? Miten valittu linja sopii yhteen muiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden kanssa, ja missä määrin niitä voi / on syytä viilata?
Suomi todellakin tarvitsee maahanmuuttoa, ja tulijoista on potentiaalisesti valtavaa hyötyä maallemme. Ei kuitenkin aivan kaikista tulijoista, eikä varsinkaan jos heitä on enemmän kuin työmarkkinat ja yhteiskunta pystyy kerralla sulattamaan.
Maahanmuuttajien osuus kaikista työllisistä on tämä parin vuoden takaisen raportin mukaan lähes kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Kehitys on tuskin tuosta hidastunut.
Noin silmämääräisesti ihmisten ulkonäön perusteella arvioituna mm. bussit ja Wolt-lähetykset kulkevat enimmäkseen tulijoiden kuljettamina. Nuo eivät varmastikaan ole niitä kaikkein helpoimpia tapoja tienata elantonsa, joten uskaltaisin väittää työhaluja löytyvän.
"Argentiinan talous on kokenut merkittäviä muutoksia viime aikoina, erityisesti presidentti Javier Milein astuttua virkaan vuonna 2023. Hänen hallintonsa on toteuttanut laajoja talousuudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet sekä talouden indikaattoreihin että kansalaisten elämään.
Inflaatio ja valuuttakurssi: Vuonna 2024 inflaatio laski merkittävästi, ja Argentiinan peso vahvistui 44,2 % suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tämä kehitys lähes kaksinkertaisti argentiinalaisten keskimääräiset palkat dollarimääräisesti, mutta herätti myös huolta valuutan vahvuuden kestävyydestä pitkällä aikavälillä. citeturn0news19
Köyhyys ja työllisyys: Aluksi köyhyysaste nousi 52,9 %:iin vuoden 2024 alussa, mutta laski myöhemmin 38,9 %:iin kolmannella neljänneksellä. Hallitus arvioi köyhyyden vähenevän edelleen talouden vakautuessa. citeturn0search14
Bruttokansantuote ja investoinnit: Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla BKT supistui, mutta kolmannella neljänneksellä se kasvoi 3,9 %. Maataloussektori elpyi merkittävästi, ja ulkomaiset sijoittajat osoittivat lisääntynyttä luottamusta Argentiinan talouteen. citeturn0search14
Sijoittajien luottamus: Presidentti Milein talousuudistukset ovat houkutelleet merkittäviä sijoituksia, mikä on tehnyt Argentiinan osakkeista ja joukkovelkakirjoista maailman parhaiten tuottavia vuonna 2024. Tämä kehitys heijastaa sijoittajien kasvavaa luottamusta maan talouteen. citeturn0news22
Yhteenvetona voidaan todeta, että Argentiinan talous on kokenut sekä haasteita että merkittäviä parannuksia viime aikoina. Vaikka inflaatio ja valuuttakurssi ovat vakautuneet, köyhyysasteen vaihtelut ja talouskasvun haasteet osoittavat, että maa on edelleen taloudellisen muutoksen keskellä.
Tätähän voisi korjata esim. luomalla indeksin jossa seurattaisiin työperäisen maahanmuuton määrää ja lisättäisiin päälle humanitäärinen maahanmutto siltä osin kuin se on työllistynyt - ja sidottaisiin uuden humanitäärisen maahanmuuton määrä siihen.
Sen myötä keskustelu maahanmuutosta varmaan selkeytyisi, kun nykyään osa ihmisistä kokee maahanmuuton tarkoittavan vain humanitääristä, ja osa taas työperäistä. Samaan aikaan kaikkien olisi helppo lisätä maahanmuuttoa esim. keksimällä tapoja lisätä humanitäärisin perustein muuttaneiden työllistymistä.
Kyllähän tämän maahanmuuttokeskustelun olisi aika edetä jo johonkin suuntaan. Euroopan pakolaiskriisistä on nyt 10 vuotta. Pakolaisten määrä on sen jälkeen ennustetusti laskenut normaalille tasolleen. Huolimatta siitä, että hallituskin tiedostaa maahanmuuton välttämättömyyden siitä ei siltikään voi puhua ilman että keskustelu kääntyy sekunnissa siihen miten kaikki maahanmuuttajat tulevat Syyrian maaseudulta ja ovat kaikki työkyvyttömiä miehiä. Sehän ei varsinaisesti pidä paikkaansa vaikka kätevä poliittinen lyömäase onkin.
Ne kuuluisat “Ruotsin ongelmat” johtuvat pitkälti työperäisestä maahanmuutosta matalapalkka-aloille. Kehitys meni siten, että matalapalkkainen työpaikka otettiin vastaan koska se takasi oleskeluluvan/kansalaisuuden sekä perheenyhdistämisen, ja se perhe saattoi sitten olla laajempi miten biologit asian ymmärsivät.
Kun kansalaisuus on saatu, on myös sosiaaliturva taattu. Vaikka kehittyvistä maista tuleville oli lottovoitto päästä edes köyhälistön asemaan pohjoismaahan, eivät he sentään niin tyhmiä ole etteivätkö ymmärtäisi että pienen palkan ja sosiaaliturvan ero ei ole niin kovin kummoinen, varsinkin kun huomioidaan vapaa-aika sekä huumekaupan/rikollisuuden/lapsilisien tuomat lisätulot.
Työperäisten maahanmuuttajien maassa syntyneistä lapsista ei enää pääse eroon. He saavat kansalaisuuden suoraan. Ongelman voit lukea alla olevasta linkistä. Nämä ihmiset eivät tule korjaamaan Suomen talouden ongelmia. Päinvastoin.
Maahanmutto Eurooppaan on kokonaisuudessaan ollut sekä taloudellisesti että inhimmillisesti hyvin negatiivista kokonaisvaikutukseltaan jo viimeiset 20 vuotta. Työperäinen maahanmuutto esimerkiksi Suomeen tarkoittaa käytännössä matalapalkka aloille haalittavaa työvoimaa joka ei veroillaan maksa edes omaa saatikka perheensä kuluja ilman veronmaksajien avustusta koska juuri kukaan korkeasti koulutettu ns osaaja ei himoverottavaan vasemmistolandiaan yllätys yllätys halua tulla jos ja kun vaihtoehtoja on.
Niinpä kyllä, tämän olisi aika mennä siihen suuntaan että lopettettaisiin valehtelu työperäisestä maahanmuutosta jonain pelastavana voimana koska faktuaalisesti se ei sitä ole vaan päinvastoin se on heikentänyt huoltosuhdetta entisestään. Jotta maahan saataisiin nettovaikutukseltaan positiivista maahanmuuttoa pitäisi a: saada aikaan korkean osaamisen talouskasvua ja b: tehdä verotuksesta ja palkkatasosta houkuttelevampaa kuin muualla. Jos A voisi vielä uuden Nokian ihmeen toteutuessa toteutuakin, B ei tule onnistumaan koska niin syvään on nykyinen sosialistinen aatemaailma jossa valtio jakaa nallekarkit tasan kansaan iskostettu.
Suomessa maahanmuutosta, sen kuluista, vaikutuksista huoltosuhteeseen, integraatioon jne ei edelleenkään puhu rehellisesti kuin yksi puolue eikä yksikään suurempi media joten kyllä olisi aika keskustelun edetä vihdoin ja myöntää nyt edes tosiasiat liittyen maagiseen työperäiseen maahanmuuttoon.
Suomen väestöstä n. 10% on ulkomaalaistaustaisia. Ilman heitä oltaisiin tultu takapakkia väestön kehityksessä koko 2000-luku. 2050 oltaisiin jo 50-luvun lukemissa, olettaen että joku ei keksi tapaa raijata nuoret miehet näyttöpäätteiltä yökerhoihin. Kela-kustannuksia noista 500000:sta ihmisestä varmasti on ollut, mutta ei se talous kyllä tätä tahtia taantuvassa maassa olisi kasvanut ilman heitäkään.
Mistäs arvoista sinä oikein puhut? Sieltähän voi tulla oikeistokonservatiivista muslimia joka sopisi arvojensa puolesta suoraan persuihin tai kristillisiin, tai vaikkapa kristittyä punavihreää fillarikommunistia.
Maahanmuuttajia tulee suomeen vuodessa keskimäärin 30-40 tuhatta kappaletta, parina viime vuonna Ukrainan tilanteen vuoksi enemmän.
2023 suomessa jätettiin 5372 turvapaikkahakemusta ja se ei kyllä kuulosta kovin suurelta numerolta jos totta puhutaan.
Onko kukaan koskaan missään oikeasti ajanut tätä “pelastetaan kaikki maailman hädänalaiset"-maahanmuuttoa? Ei varmasti ainakaan suomessa. Tsekkasin näitä vanhempia numeroita eivätkä ne päätä huimaa.
Uusien turvapaikanhakijoiden määrä jäi pieneksi
Turvapaikkahakemusten määrä oli vuonna 2020 alhainen. Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 3 209 (2019: 4 550, 2018: 4 548, 2017: 5 047, 2016: 5 647, 2015: 32 477, 2014: 3 649).
Eli milloin meillä on ollut tätä pelastetaan kaikki hädänalaiset maahanmuuttoa? Itse en tässä reilun neljänkymmenen vuoden elon ajalta moista jaksoa muista.
Äkkiseltään vaikuttaisi siltä ettei suomen sosiaaliturva kovinkaan kiinnostavalta vaikuta kun ei enempää tulijoita ole. Varmasti ahkerien tuloa hankaloittaa sekin ettei täältä ulkomaalaisilla nimillä saa töitä kovin helpolla. On kylmää ja pimeää ja syrjässä.
Suomessa on reilu prosentti EU:n väestöstä, mutta turvapaikkahakemuksista tänne ei tule puolta prosenttia.
Että aika puuduttavana horinana pidän maahanmuuttokauhisteluja, näin niinkuin yleisesti ottaen.
Toiset arvostavat rehellistä työntekoa ja perhe-elämä toimii omien resurssien rajoissa.
Toiset arvostavat avokätistä sosiaaliturvaa jonka varassa voi tehdä suurperheen muiden rahoilla kunhan vähän tinkii elintasosta.
En yleistä mitään, totean vain että maahanmuuttajia on monenlaisia ja toiset näkevät yhteiskunnan sellaisena jota pitää maksimaalisesti hyötykäyttää omaksi edukseen ja toiset eivät.