Suomen sosiaaliturva on yksittäisen henkilön osalta ajettu sen verran alas että kyllä monet on pakotettuja tekemään näitä duuneja, ja nimenomaan ne joilla ei ole koulutusta, kielitaitoa eikä suhteita työllistymiseen muualle. Eli ovat orjatyön asemassa.
Kymmenet tuhannet Suomessa ei saa kuin Työmarkkinatuen 595€/kk eikä mitään muita tukia, lapsiperheillä tuet on yleensä merkittävästi korkeammat.
Kela: Paljonko työmarkkinatukea saa?
Työmarkkinatuki on 37,21 euroa päivässä, ja saat sitä 5 päivältä viikossa. Työmarkkinatuki on siis yhtä suuri kuin peruspäiväraha ja myös siitä menee veroa.
Voi aivan hyvin olla nettopositiivinen. Suurin osa yksittäisen henkilön elinkaarikustannuksista kohdistuu elämän alkuun ja elämän loppuun.
Täysi-ikäisenä Suomeen saapuva maahanmuuttaja, jonka lapsuuden ja koulutuksen kustannukset ovat kohdistuneet johonkin muuhun maahan, mutta joka muuten vastaisi keskivertoa suomalaista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi, kuin jos tämä olisi syntynytkin Suomessa.
Samoin on ihmisten elinkaarikustannusten osalta harhaanjohtavaa käyttää valtion budjettialijäämää vertailukohtana. Asukasmäärän lisääntyessä esimerkiksi noiden hävittäjien hintalappu ei nouse, joten niiden laskeminen mukaan keskivertoasukkaan elinkaarikustannuksiin tai nettopositiivisuuteen ei ole järkevää.
Kuinka monta prosenttia maahanmuuttajista on tällaisia?
Riippuu tietenkin myös työurasta ja sen nettohyödystä yhteiskunnalle. Ryhmissä joissa työttömyys on moninkertainen keskimääräiseen verrattuna, tai palkkataso paljon alle keskimääräisen, ei nettohyötyä saavuteta koko työiän aikana vaikka lapsuuden miinuskuluja ei olisi. Toki tuollaisia nettonegatiivisia ryhmiä on isoja myös kantasuomalaistenkin populaatiossa, mutta silti sellaisten lisääminen ei paranna kokonaistilannetta vaan heikentää sitä.
Eiköhän prosenttiosuus ole täysin eri jos kyseessä on humanitäärinen vs työperäinen maahanmuutto, ja näin pitäisikin olla. Ongelma on myös, että toimenpiteet joilla turvapaikanhakija muuttuu tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi lienevät täysin eri kuin esim työperäisen maahanmuuttajan kohdalla.
Valitettavasti näitä ei erotella riittävästi tilastoissa, mikä helposti luo tilanteen jossa kaikesta maahanmuutosta puhutaan yleistäen. Tämän myötä turvapaikanhakijoiden ongelmat saattavat hävitä ”keskiarvoihin”, ja tietysti samoin työperäisen maahanmuuton ongelmat / onnistumiset. Se voi myös vaikeuttaa vaikkapa turvapaikanhakijoiden elinkaarikustannusten laskemisen jonka kautta voisi syntyä hyvää keskustelua siitä, mikä olisi tehokkain tapa käyttää rahaa globaalin hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Kuten tuosta ylempänä olevasta Perustan kolumnista huomaa niin kyllä tuo käsitteiden sekoittaminen on persujen puolella jo täysin tietoista toimintaa. Isolla rahalla he ovat saaneet tehtyä tutkimuksen joka nostaa turvapaikanhakijat ja heidän ongelmansa tikun nokkaan ja käyttävät niitä ongelmia sitten perusteluna sille miten kaikkea maahanmuuttoa pitää vähentää. Varsinaisia perusteluja tälle vähennystarpeelle ei anneta missään kohtaa. Todellisuudessa kun turvapaikan hakeminen on määrältään yksi pieru saharassa eikä se johda automaattisesti kansalaisuuteen mutta onhan sitä helppo käyttää lyömäaseena kaiken maahanmuuton leimaamiseen.
En epäile etteikö tahallaan väärinymmärtämistä tapahtuisi. Töissä yllätyn kuitenkin jatkuvasti siitä miten väärin yksinkertaista tilastollista dataa voi ymmärtää, erityisesti kun päästään syy - seuraussuhteisiin tai kun pitää suhteuttaa kahden erillisen tilaston datoja toisiinsa.
Käytännössä ainoa tapa vähentää tämmöistä väärinymmärrystä työpaikalla (jossa ihmiset pääsääntöisesti tosi fiksuja eikä väärinymmärrykset aja agendaa) on varmistaa yhtenäinen terminologia ja luoda sen pohjalta erillisiä raportteja. Siis jos vaikka asiakkaat segmentoituu kahteen hyvin erilaiseen ryhmään niin tuottaa datat segmenteittäin eikä luota siihen että ihmiset ymmärtäisivät itse keskiarvoista.
Suomessa luodaan paljon tilastoja joissa kaikki maahanmuuttajat käsitellään yhtenä ryhmänä, ja aika vähän semmoisia joissa ne olisi eritelty. Tämä luo otollisen pohjan väärinymmärryksille, erityisesti kun me kaikki kuitenkin kärsitään vahvistushäiriöistä ja ensisijaisesti tykätään kaikesta joka vahvistaa olemassaolevia käsityksiä.
Jaksoin aihetta sen verran vilkaista että ruotsissa laajennettiin vuonna 2018 raiskaussäädökset koskemaan väkivallan/sen uhkan lisäksi myös tapauksia jossa uhrin suostumusta yhdyntään ei ole, tanskassa vuonna 2021 ja suomessa 2023. Puolassakin 2025.
Että joo, raiskaustilastot ovat kyllä hyviä shokkiarvon hakemiseen, mutta olisi hyvä avata kuvan tilastojen vertailukelpoisuutta. Miten paljon raiskauksen määritelmissä on eroja maiden välillä, ja millä tavalla listan maiden lainsäädäntö on muuttunut tuon viidentoista vuoden aikana?
Tarkentavia kysymyksiä vertailukelpoisuudesta olisi enemmänkin, mutta on tässä muutakin tekemistä.
Mielenkiintoinen tilasto. Tästä voi varmasti vetää jotain johtopäätöksiä siihen että kuten kerrottua Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria ovat Suomen tilastoissa melko korkealla. Yleisesti vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka ei taas näytä juuri vaikuttavan. Unkari esimerkiksi onnistunut prosentuaalisesti kasvamaan enemmän kuin Suomi tahi Tanska. Monet maat jotka ovat pullollaan Afrikasta maahanmuuttaneita loistavat aika pienillä numeroilla, toki kasvuakin on.
Portugal ja Espanja ovat kasvattaneet maahan otettavien määrää. Itse asiassa Espanjassa tämä on edesauttanut talouden kasvua siinä määrin, että muut Eu maat ovat kaukana perässä. Maahanmuuttajat työllistyvät nopeasti ja integroituvat yhteiskuntaan. Espanjaan on tullut seitsemän vuoden aikana kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa ja samaan aikaan työttömyys on pudonnut 40%. Melkein hymyilyttää kun maa on investoinut samaan aikaan uusiutuvaan energiaan vastoin Trumpin ohjeistusta. Trump maalasi karmean kohtalon YK:n kokouksessa maille jotka eivät lopeta maahanmuuttoa ja uusiutuvaan energiaan keskittymistä.
Jotain Espanja tekee oikein kun maahanmuuttajat integroituvat osaksi yhteiskuntaa eivätkä jää sen laitamille aiheuttamaan lieveilmiöitä, kuten monessa muussa maassa.
Espanja on hyvä esimerkki maasta, jossa siirtolaisuus hyödyttää kaikkia, sekä siirtolaisia itseään, että espanjalaisia. Espanjaan tullaan nimenomaan töihin, ei velttoilemaan. Espanjassa maahanmuuttajien sosiaalituet ovat olemattomat. Ylivoimainen enemmistö tulijoista puhuu äidinkielenään espanjaa ja jakaa ainakin osin espanjalaisen kulttuurin. Tämä lienee tärkein syy hyvän kotoutumisen takana. Kun työvoiman tarjonta kasvaa niin se johtaa talouskasvuun, mot.
Espanja on myös esimerkki maasta johon Suomea ei oikein kannata verrata kun maahanmuuttajien kotoutumista miettii. Maa on käynyt läpi about kaikki uskonnot ja hallintomuodot jossain kohtaa historiansa aikana ja maa on aina ollut hyvin monikulttuurinen. Siellä ollaan tuon kotoutumisen kanssa aika monta valovuotta Suomea edellä ja tulokset ovat sen mukaisia.
Totta turiset. On aivan eri asia suhtautua ulkomaaneläviin kun historiaa erilaisista milloin vapaaehtoisesti ja milloin pakolla tuoduista muukalaisista on se muutama sata vuotta, versus että Suomen perähikiälle alkoi “eriväristä porukkaa” tulla ehkä 90-luvulla, kaikkialle ei vielä silloinkaan.
Saksa ja Britit ovat myös tätä samaa jo 60-luvulla maahanmuutto-oppinsa läpikäynyttä osastoa, ongelmia on niissäkin ollut ja on edelleen, osin nyttemmin alkaneen ilmeisen masinoidun riehumisen muodossa. Huonosti koulutetun ja turhautuneen joukon villitsemiseen ei kummoisia eväitä tarvitse, jos yhteiskuntarauhan järkyttäminen sattuisi kiinnostelemaan…
