Ei tipu pörssiromahduksessa, ja tuotto on aika sama kuin säästötileissä. n. 3,3% viimesen kolmen vuoden ajalta vuosituotto. Vai onko tämä jo turhake, jos säästötilissä samat tuotot ja voi nostaa käyttöön vaikka samana päivänä? Kun taas rahastoissa menee aina jokunen päivä myynnin ja rahan saannin välillä aikaa.
Kyllä lyhyen koron rahastotkin tippuvat, jos vaikka korot nousevat tai luottoriskispreadit levenevät nopeasti. Viimeiset pari vuotta antaa turhan ruusuisen kuvat korkorahastoista yleensäkin, ihan niin kuin niissä ei olisi mitään tai hyvin vähän riskiä.
Säästötilin korvikkeeksi? Toki, jos haluat ottaa enemmän riskiä. Suomessa on vain yksi korkorahasto, joka käytännössä vastaa riskiltään tilisijoituksia, eli Seligsonin rahamarkkinarahasto.
Ihan validi kysymys. Vaikka uuteen pankkiin uuden tilin avaamisessa ei mene montaa minuuttia niin ei siinä välttämättä tuntipalkoille pääse jos pientä summaa hypyttää pankista toiseen pienien korkoerojen takia. Jos raha ei siirry samana pankkipäivänä paikasta toiseen niin voidaan olla lähempänä ±0 tilannetta.
Yleensä parhaita korkoja maksavat pankit ovat itselle vähemmän tuttuja pienempiä kulutusluottoihin erikoistuneita pankkeja, minkä takia olen pyrkinyt olemaan tarkka ettei missään pankissa olisi yli talletussuojarajan verran rahaa. Minulla on ollut 2 kertaa talletuksia nurin menneissä pankeissa.
Antamastasi linkistä selviää, että S-korkorahaston viimeisen 3 kk aikana vuosikorko on ollut 2,16 % (4 × 0,54 %). Viimeisen 6 kk aikana vuosikorko on ollut 2,44 % (2 x 1,22 %).
Vaikka kolmelta viime vuodelta laskettuna vuosikorko olisikin 3,3 %, niin sillä ei ole isommin merkitystä, sillä uudelle rahalle ei ole luvassa historiallista tuottoa, vaan nykyisen korkoympäristön mukainen korko, jota kuvastaa paremmin viimeisen 3 kk:n vuosikorko 2,16 %. Tätä lyhemmissä ajanjaksoissa (kk, vk, pv) on liikaa satunnaisheiluntaa, jotta niistä voisi vuosikorkoa arvioida.
Hyviä pointteja. Lähinnä itse olin ajatellut korkorahastoa sellaiseksi sijoituskohteeksi johon sijoittaa silloin kun kurssit on korkealla, ja pörssin heilahtaminen alaspäin on ajankohtaista. Tässä yhteydessä on kätevyyden vuoksi hyvä tehdä tuo homma Nordnetissä jos siellä hoitaa sijoittamisensa, sieltä ei taida Seligsonin rahamarkkinarahastoa löytyä. Kun sijoittaa yhdessä paikassa niin siirtely ja muutokset sisältää vähemmän byrokratiaa. Siksi S-korkorahasto. Toisaalta, nyt jos on tarkoitus teoriassa suojata jotain osaa sijoituksistaan rajalisen ajan, niin melkeen se on turvallisinta tehdä niin, että siirtää euroiksi sen rahan siksi aikaa kun arvelee olevan vaaran paikka. Toisaalta on niinkin että ei sitä pörssiromahdusta kuitenkaan pysty ajoittamaan, niin parempi ettei tee mitään, niin välttyy turhalta säätämiseltä josta on monesti enemmän vahinkoa. Joo, säästötili sitten on varmaan hyvä ratkaisu tuollaiseen turvalliseen säästämiseen kaikenkaikkiaan. Ehkä jos on lyhyempi sijoitushorisontti? Että jos jättää säästötilille rahaa vuodeksi jonkun potin jonka tietää vuoden päästä käyttävänsä, niin on turvallinen vaihtoehto sellaiseen, rahan arvo kasvaa sitten varmasti, eikä mene miinukselle.
Tietääkö joku Brocc Financen tilin nimen? Nordean systeemi ei hyäväksy tilin nimeä. Broccin asiakaspalvelu väitti että tilin nimi on BROCC FINANCE AB FILIAL I FINLAND, mutta Nordean systeemi väittää että nimi on väärä. Olen kokeillut kaikilla eri vaihtoehdoilla. Broccin asiakaspalvelija pisti luurin korviin kun se suuttui siitä kun kerroin että tilin nimi ei ole Brocc Finance AB, filial i Finland. Hän oli sitä mieltä että vika on Nordeassa eikä heidän tilin nimessä. Soitin Nordeaan ja sanoivat että koska Nordean systeemi sanoo että tilin nimi ei ole yhteensopiva Broccin tilin kanssa niin Nordea on oikeassa. Eli vastuu on maksajassa jos rahat menevät väärään paikkaan vaikka maksajalla on mahdotonta tietää maksun vastaanottajan tilin oikeaa nimeä. Esimerkiksi kun tallensin sveaan rahaa niin Nordea hyväksyi Svean nimen SVEA BANK AB FILIAL I FINLAND.
Eipä tuolla taida olla väliä, kunhan tilinumero on oikein.
Minulle tuli Nordean luottokorttilasku postitse ja skannasin viivakoodista Nordean mobiilipankkiin. Valitti silti väärästä nimestä vaikka nimi tuli laskulta ja oli täysin samalla tavalla kirjoitettu.
Valitettavasti koko Euroopan pankkijärjestelmää muutettiin 9.10.2025 eikä enää riitä pelkkä tilinumero, vaan nimen tulee olla kirjoitettu oikein. Esim. ‘Aleksandria’ ei toimi, vaan pitää jatkossa kirjoittaa ‘Alexandria’.
Yllä mainittu Brock oppii antamaan asiakkaalle oikean nimensä, kun huomaavat marraskuun alkupuolella, että rahavirta sisään on lokakuussa romahtanut. Eikun Brocc vai mikä se oli.
Niin, mutta kuten tuossa linkkaamassasi jutussa nimenomaan selviää, maksun voi edelleen tehdä, kunhan tilinumero on oikein. Pankit eivät sitä suosittele, ja vetäytyvät vastuusta, kuten aina ennenkin, mutta maksun voi tehdä virheilmoituksesta välittämättä. En minäkään varsinasesti suosittele tätä, mutta näin se asia on, ellei tuon linkaamasi muutoksen jälkeen ole tullut vielä uutta isompaa muutosta.
Avattu nyt tuo saksalainen Raisin-palvelu, ja uusille asiakkaille luvataan 3,3 % korko kolmeksi kuukaudeksi. Tilin avaaminen oli kyllä aika työläs homma – monta vaihetta, tunnistautumista ja piti ladata vielä se heidän oma sovelluskin. Kun sai kaiken tehtyä, niin rahat siirtyivät sentään nopeasti ja muuten palvelu vaikutti toimivalta. Eli hyvä korko, mutta kärsivällisyyttä vaatii alkuun ja paljon.
OP-bonukset verotetaan jatkossa pääomatulona. Niistä tehdään 30 %:n ennakonpidätys, mutta kyse ei ole lähdeverosta. Ne huomioidaan veroilmoituksessa muiden pääomatulojen kanssa, eli esimerkiksi osakkeiden luovutustappiot voivat pienentää näistä kertyvää verotettavaa tuloa.
Tämä on ehkä vähän off-topic, mutta selkeästi parhaan tuoton lyhyellä aikavälillä saa käyttämällä kaikki jo olemassa olevat OP-bonukset tänä vuonna, koska ensi vuonna niiden ostovoima putoaa 30%. Tämä johtuu siitä, että kaikista vuoden vaihteen yli säilyvistä bonuksista pidätetään tuo 30% heti vuoden vaihtuessa. Sen jälkeen sen jäljelle jääneen 70% voi toki nostaa vaikka käteiseksi tai säästää ja käyttää kuten tähänkin asti (ja vanhimmat bonukset haihtuvat itsekseen). Vielä tänä vuonna niiden ostovoima on kuitenkin 100%, jos vaan löytyy jokin järkevä käyttökohde, esim. vakuutus tai vaikkapa lakipalvelut.
Oman kotitalouteni kohdalla kyse on jopa tuhansista euroista, koska mitään järkevää käyttökohdetta kaikille pitkän ajan kuluessa kertyneille bonuksille ei ole löytynyt. Onneksi sen 70% voi nostaa sieltä pois sitten tammikuussa ja se on sitten oikeaa rahaa.
OP tekisi kivasti, jos mahdollistaisi vaikkapa jo joulukuussa bonusten sijoittamisen myös OP:n rahastoihin. Näin ne voisi lyödä kiinni täysimääräisinä ilman, että menee ensin 30% veroa ja sitten vasta voi sijoittaa (tai ottaa käteisenä ulos, minkä varmasti monet tekevät, joten tuo myös lisäisi sitä rahamäärää, jonka ihmiset rahastoihin laittaisivat, eikä siitä koituisi OP:lle kulua enempää).
Jottei menisi ihan nolla arvo viestiksi, niin yllättävän rauhallista ollut säästötilien korkojen kanssa. Ihan hyvä niin. Ruotsalaisista korkeinta korkoa saa Bank Norwegianin säästötili 31 (2,40%)?
OP:llakin on 12kk ma tili 2,1% joka on vähemmän kuin vippipankeilla mutta riittää minulle. Semminkin kun ladderiin ei suuria omaisuuksia ole talletettavaksi ei muutaman kymmenyksen korkoero juuri tunnu kokonaisuudessa.