Outokumpu toki hankkeen kannalla, seuraavien kehitysehdotuksien kera.
Ilmeisesti tuo kolmas ehdotus viittaa siihen että EU-vaateiden pitäisi komponenttien osalta koskea myös niiden sisältämää terästä.
Outokumpu kannustaa komissiota vielä
ottamaan käyttöön EU:n vähähiilisen teräksen merkinnän, joka mahdollistaisi sen, että teräksen valmistajat voisivat osoittaa tuotteensa hiilidioksidipäästöt ja auttaa ostajia valitsemaan puhtaampia materiaaleja,
ottamaan käyttöön vähähiiliset kriteerit myös ruostumattomalle teräkselle niin, että kriteerit ottavat huomioon valmistusprosessien erot, ja otetaan huomioon myös toimitusketjun suuret päästöt, ja
laajentamaan Made in EU -vaatimuksia koskemaan myös terästä, sillä terästä sisältävien tuotteiden poissulkeminen suosittavien eurooppalaisten tuotteiden listalta voi johtaa siihen, että Eurooppaan tuodaan suuripäästöistä terästä ja täällä valmistetaan siten lopputuotteita, joiden hiilijalanjälki on iso.
Tuolla vielä teräsalan EU-lobbarin Euroferin kommentteja Industrial Accelerator Actin teräshommiin.
Toiveissa tiukempi kehikko EU-firmojen osallisuuden varmistamiseksi, varmaankin jos/kun CBAM ja tariffiuudistus vuotaa. EU:lla on taipumus olla vähän sinisilmäinen, joten voisi kai sitä olla enemmän fool proof -tsydeemit kun tämän päivän kauppapolitiikka ja geopolitiikka maailmassa on mitä on, ts eri suunta kuin aiemmin.
Edit: hyvä huomata että tämän mukaan IAA vaatisi vain 25% low carbon -osuutta julkisista hankinnoista, mikä vastaisi n 5% kokonaiskulutuksesta. Voisi olla myös non-EU kauppasopimustennpohjalta.
The proposal offers some welcome foundations that could stimulate demand for low-carbon steel.
But the demand signal remains limited.
The proposal requires 25% of steel in public procurement and public support schemes to be low-carbon - yet it does not require that this steel be produced in Europe.
This matters.
25% of public procurement represents less than 5% of the total steel market, and public support schemes vary widely across Member States.
Without stronger and clearer demand signals, these measures may not provide the long-term certainty needed for major industrial investments.
To make lead markets work, the EU must ensure it supports low-carbon steel made in Europe, not made in third-countries.
The Industrial Accelerator Act is a welcome start - but it must go further to increase demand for green steel made in Europe.
EUROFER therefore calls for:
a clear definition of “Made in Europe” for steel, based on steel melted and poured in the EU and EEA the application of both low-carbon and European origin criteria in the Industrial Accelerator Act a robust labelling framework to support lead markets affordable electricity prices to further enable steel decarbonisation.
Vuosien CBAM säätämisen jälkeen EU:ssa on herätty että hiilivuotoa ei tapahdu vain raaka-aine -tasolla, vaan myös tuote-tasolla.
Päivän selvä asia, jonka olisi voinut hoitaa kuntoon samalla kun CBAM suunniteltiin ja pistettiin pystyyn.
Jonkinlaista suunnitelmaa kuitenkin pukkaa, ja aikatauluna puhutaan 1.1.2028, ts rapiat 1,5 vuoden päähän.
Lohdullista kuitenkin, että nyt kun tiedetään fiksausta tehtävän niin periaatteessa EU-tuottajan ei kannata enää karata EU-kysynnän osalta, ja toisaalta tuoja ehtii tehdä halutessaan sijoituspäätöksiä tuotantonsa suhteen.
Se on vielä itselle henkilökohtaisesti epäselvää, että kun EU-tuottaja vie EU:n ulkopuolelle niin rasittaako vientiä EU:n hiilisäädöksetset maksuineen.
Ne ovat tyypillisesti korkeammat kuin muualla maailmassa, ja samalla EU-tuottajien kilpailijat elävät hiilimaailman suhteen sangen leppoisasti paitsi raaka-aineiden myös koko muunkin ekosysteemin osalta ..
According to the draft, a broad group of products particularly those with high steel and aluminum content will be included in the mechanism as of January 1, 2028. Within this scope, many items will fall under CBAM obligations, including fasteners such as screws, bolts, and nuts, as well as pipes, tanks, construction components, and railway materials. In addition, more complex products such as engines, pumps, white goods, industrial machinery, electrical equipment, and certain commercial vehicles will also be covered.
Puhutaan, että teräksen 232:sia säädetään.
JOS nyt oikein ymmärrän Fast Marketsin tulkinnan niin Calvertissa melted & poured rosteri voi tulla Meksikosta matalammilla tariffeilla. Ja jos lopputuotteissa on riittävän vähän metalleja, metallien osuutta ei enää sanktioida 232:n tariffeilla.
Ja metalli-intensiiviset tuotteet eivät nauti 50% tulleista metalliosuudestaan, vaan 25% tulleista koko tuotteen arvosta.
Vaikea kylläkin sanoa mitä tämä kaikki Outsan Americas/ MX osalta tarkoittaisi, vai tarkoittaako käytännössä mitään…
Mutta eiköhän tämä viimeistään osarin yhteydessä, tulee kylläkin vasta 12.5.
Also, “products made abroad but entirely with American steel, aluminium and copper will be subject to lower tariffs of 10%,” according to the proclamation, and products made of 15% or less steel, aluminium or copper will no longer be subject to Section 232 metals tariffs.
Derivative articles substantially made of steel, aluminium or copper will pay a flat 25% duty on their full value, according to the presidential proclamation on Thursday, a departure from the previous method of collecting 50% tariffs on just the metals component of a product imported into the US.
EU:n uudet rajoitteet nytkähtelee eteenpäin. Neuvoston ja parlamentin neuvottelijat päässeet yhteisymmärrykseen ja tulossa äänestyksiin toukokuussa. Uudet tiukemmat rajoitteet tulevat voimaan nykyisten päättymisen jälkeen eli 1.7.2026.
Jefferies arvioi Aperamin yhteydessä, että CBAM ja uudet EU-suojat tuovat n 200 meur käyttökatenousun (hinnoittelu, kapasiteetin käyttöaste).
Aperamin Ebitda (2025: 340 meur) arvioidaan nousevan 2026: 484 meur ja 2027: 650 meur
Huomattavia nousuja siis, ja Outokumpu Europe tulee loogisesti ajatellen nauttimaan vastaavista eduista.
The steelmaker is projected to see up to €200 million in EBITDA gains from European Union policies, including the Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) and new trade defense measures.
These policies are expected to support pricing and utilization starting in the second half of 2026, with a potential utilization uplift of 7% to 10%.
For the full year 2026, Jefferies estimated EBITDA at €484 million, rising to €650 million in 2027. First-quarter 2026 EBITDA is expected to reach €86 million, up from €67 million in the previous quarter, driven by seasonal volume recovery in Europe.
This improvement comes despite mid-single-digit million-euro headwinds from higher energy costs.
Merkittävät vaikutukset arviossa Aperamin kannattavuuteen. Saman suuntainen vaikutus on myös Outokumpuun, tulostaso tulee nyt harppaamaan. Tulosennusteet ja tavoitehinnat tulevat jatkamaan noususuunnassa. Myös Outokumpu kommentoi tänään EU suojatoimien kehitystä.
Ei kuitenkaan jaksa olla hämmästelemättä, että EU - joka on osannut puhua hiilivuodosta forever - silti on jättänyt näinkin perustuotteita kuten putkia, teräslankoja tai terästankoja uuden säädännön ulkopuolelle…
Jos asia on noin kuten Outokumpu tiedotteessaan mainitsee.
Selvä muutos vanhaan:
-melted & poured -sääntö
-tariffivapaan määrän n puolittaminen
-tariffivapaan ylittävän tuonnin tariffin noin tuplaaminen
Vaikka vapaakauppa on hyvä periaate, on järjetöntä olla ainoa soihdunkantaja.
Sen on nyt viimeistään 2020-luvun geopolitiikka osoittanut arvaamattomuudellaan.
Kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta komissio arvioi, tulisiko soveltamisalaa laajentaa kattamaan lisäterästuotteita, kuten putkia, tiettyjä teräslankoja tai taottuja terästankoja, ja voi tarvittaessa ehdottaa lainsäädännöllisiä muutoksia.
Long Products toki myyty, lähinnä ajattelin siltä kantilta että suojeltavaa rosteria ei Euroopassa tarvita jos Eurooppaan tuodaan rosterista tehtäviä jalosteita.
Putket yms sangen perustuotteet olisivat mielestäni aika helppo ollut ottaa mukaan.
Sitten oma kompleksisempi tarina on tuotteet, jotka sisältävät rosteria ja terästä kuten pesukoneet.
Jenkit kyllä osasivat huomioida, eikä asia ole sen kummoisempi kuin vaatia tuojilta osaluettelon mukaista erittelyä halutuista raaka-aineista, ja tariffoida. Ainakin näin jäi mieleen Harvian kiuashommista. Teräksen tariffi Jenkkeihin on korkeampi kuin kiukaan.
Osakkeissa analyytikot ovat tällä hetkellä varsin optimistisia tulevaisuuden suhteen, mikä heijastuu myös Outokummun kurssikehitykseen. Ennustelaitokset eivät kuitenkaan jaa samaa näkemystä – esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto on väläyttänyt jopa taantumariskiä. Geopoliittiset riskit ovat yhä olemassa, vaikka Iranin tilanteen eskalaatio onkin toistaiseksi rauhoittunut.
Outokummun osaketta tukevat kyllä useat tekijät: EU:n suojatoimet, Saksan elvytyspaketti sekä odotukset kasvavista puolustusinvestoinneista. Myös shorttipositioiden merkittävä väheneminen saattaa osaltaan tukea hinnanmuodostusta.
Herää kysymys, hinnoitellaanko kromikaivos jo nykyiseen kurssiin mukaan? Mikäli suunnitelmat kromin jalostuksesta etenevät, voisiko kaivostoiminnan yhtiöittäminen ja listaaminen omaksi pörssiyhtiökseen tuoda lisää omistaja-arvoa? Kromin tuotanto ja jalostus poikkeavat liiketoimintana selvästi ruostumattoman teräksen valmistuksesta, joten eriyttäminen voisi tehdä kaivoksen arvon näkyvämmäksi.
Shorttaajien rooli on joka tapauksessa selvästi pienentynyt Outokumpu ei enää kuulu eniten shortattujen yhtiöiden joukkoon, ja Finanssivalvonnan listalla shorttaajia on jäljellä enää yksi. Shortattujen osakkeiden osuus on pudonnut noin 0,51 prosenttiin kaikista osakkeista.
Outokumpu saa tänään nostetta (+5 %) Aperamin tuloksesta, minkä lisäksi näytti SEB:n kollega nostaneen targaria ja taisi toistaa aiemman osta suosituksen.
Aperamilta tuli paras Q1 kolmeen vuoteen. Yhtiöllä on jonkin verran erilainen bisnesrakenne kuin Outokummulla, mutta erityisesti Euroopan markkinoiden osalta kommentit on tietysti aina kiinnostavia. Positiivista on se, että Aperamin mukaan tuonti tippui Q1’26:lla 12 %:iin Euroopassa eli tuontikiintiöiden tasolle. Vaikka alla oleva kysyntä ei ole Euroopassa piristynyt, yhtiö hyötyy siitä että tuontitarjonta on vähentynyt ja sanoo näin: “In Europe, we are not just waiting for a market recovery - we are benefiting from a structural shift.” Eli komission toiminta näyttää purevan ja tämä hyödyttää myös Outokumpua.
Yhtiö myös ohjeistaa parempaa tulosta Q2:lle korkeamman tuotannon käyttöasteen ja hintojen nousun turvin. Kaiken kaikkiaan markkinatilanne vaikuttaa kehittyvän hyvään suuntaan Outokummun kannalta, mutta tärkeää olisi saada Euroopan talous ja sitä kautta rosterin kysyntä kasvamaan. Silloin hinnat lähtisi todenteolla nousuun ja sitä kautta myös Outokummun tulos.
Tässä on Petrin ennakkokommentit, kun Outokumpu julkistaa Q1-tuloksensa tiistaina
Ennustamme tuloksen parantuneen vertailukaudesta molemmissa ruostumattoman teräksen liiketoiminta-alueissa, mutta absoluuttisesti ennustettu tulostaso on vielä vaisuhko etenkin matalien ruostumattoman teräksen toimitusten vuoksi. Odotuksissa on, että lyhyen tähtäimen ohjeistuksessaan yhtiö ohjeistaa kasvavia ruostumattoman teräksen toimituksia ja kasvavaa käyttökatetta Q2:lle. Käymme Outokummun tulosta läpi tiistaiaamuna livelähetyksessä klo 8.50 alkaen inderesTV:ssä.
By division, the Stainless Steel division reported an EBITDA of 82 million euros (compared to 1 million in Q4 2025), driven by a gradual recovery of prices in key markets. Nevertheless, the rising cost of raw materials and energy has slowed the recovery of margins in Europe.
Outlook for Q2
Acerinox faces the rest of the year with caution due to geopolitical uncertainty. However, the company is optimistic thanks to its geographic diversification and the normalization of production in Europe.
“We expect Q2 EBITDA to be higher than in Q1. The improvement in order books in Europe and the United States, added to the decrease in imports, will allow us to improve sales volumes in the coming months”, the Group has stated.
Oikaistu käyttökate kasvoi edellisestä neljänneksestä 65 milj. euroon. Kasvua tukivat parantunut kannattavuus Europe-liiketoiminta-alueella, mikä johtui toimitusmäärien kasvusta, sekä Americas-liiketoiminta-alueella, pääosin korkeamman ruostumattoman teräksen keskimääräisen myyntihinnan vuoksi.
Ruostumattoman teräksen markkinoiden aktiivisuus parani kausivaihtelun ja hiilirajamekanismin vuoksi. Toimitukset kasvoivat 27 % edellisestä neljänneksestä 465 tuhanteen tonniin.
Ferrokromin markkinat pysyivät tasapainossa tukien hintojen nousua ja suosien Outokummun vähäpäästöistä eurooppalaista tarjontaa. Toimitukset nousivat 17 % edellisestä neljänneksestä 110 tuhanteen tonniin.
Liiketoiminnan rahavirta vahvistui 85 milj. euroon pääosin vahvemman tuloksen myötä, jota tuki myös käyttöpääoman vapautuminen. Nettovelka laski 241 milj. euroon.
Uudelleenjärjestelyohjelma etenee suunnitellusti tavoitteena vuoden 2027 loppuun mennessä vuosittaiset 100 milj. euron kustannussäästöt, joista noin puolet odotetaan toteutuvan vuonna 2026.
EVOLVE-kasvustrategia etenee:
Yhdysvalloissa pilottilaitoksen rakentaminen etenee. Laitoksessa pilotoidaan kehitetyn teknologian laajentamista vähäpäästöisen rikastetun ferrokromin ja kromimetallin valmistamiseen. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoden 2027 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Paremman katteen erikoistuotteiden kehitys ferrokromiliiketoiminnassa etenee.
Kemin kaivoksella on käynnistetty laaja kiertotalousekosysteemi sivuvirtojen hyödyntämiseen.
Investointia Tornion hehkutus- ja peittauslinjaan tarkastellaan yhä.
Selvitys investoinnista Avestan sulattoon jatkuu, jotta yhtiö voisi entisestään laajentaa runsaasti nikkeliä sisältäviin seoksiin.
Hiukan vaimeaa Europen takia, muuten vahvaa menoa. Viime vuotinen tilauskanta tai sen suuri osuu ilmeisesti sulatti tulosta euroopassa ja lisäksi toim.ohjausjärjestelmän kanssa edelleen ollut haasteita. Toivottavasti alkaa olla takana, tähän kaipaisi pressissä selkoa. Nyt nimittäin pitäisi saada kone toiminaan tehokkaasti kun markkina ja hintataso paranee euroopassakin.
Ensimmäinen neljännes 2026 verrattuna neljänteen neljännekseen 2025
Liikevaihto nousi 955 milj. euroon (Q4/2025: 675 milj. euroa) pääasiassa
merkittävästi nousseiden ruostumattoman teräksen toimitusten myötä. Toimitukset
kasvoivat 46 % pääosin kausivaihtelun ja hiilirajamekanismin myötä, ja lisäksi
toiminnanohjausjärjestelmän toimitusketjun suunnitteluratkaisun käyttöönoton
haasteet olivat vähäisempiä kuin edellisellä neljänneksellä.
Oikaistu käyttökate oli -13 milj. euroa (Q4/2025: -56 milj. euroa) pääosin toimitusten
kasvun ja edellisellä neljänneksellä varmistetun raaka-ainekustannusten laskun myötä.
Tämän positiivisen kehityksen kumosi osittain edellisen neljänneksen tilauskantojen
suuri osuus, mikä heijasti toiminnanohjausjärjestelmän toimitusketjun
suunnitteluratkaisun käyttöönoton väliaikaisia haasteita. Näiden toimitusten katteet
olivat matalammat kuin vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tilausten. Raakaaineisiin liittyvä varasto- ja metallijohdannaistulos oli -11 milj. euroa (Q4/2025: 1 milj.
euroa).
haasteet
sietää käsitellä haastattelussa kunnolla!
4Q2025 osarissa asia oli vähän sivulauseessa ynnämuuta, mutta 1Q2026 selvä muutos siinä mielessä että toimitukset nousivat selvästi, ja vanhojen tilausten huonompi kate tuli lävitse tulokseen koko firman tason heikkouteen vaikuttaen
Eli:
-onko Outsan johto saanut nyt homman hanskaan?
-vieläkö on rästitoimituksia?
-onko asiakkaita ja kauppoja paljonkin menetetty muille kun ei ole pysytytty toimittamaan?
Mielestäni Outsan johto jättää asian turhan avoimeksi koska ei selvästi sano että homma on nyt OK. Onko excuse päällä?
Kun katsoo toimitusmääriä Europessa tosiaan 4Q2025 on huikeassa kuopassa, eli -60 ttons vs 3Q2025.
Ja 1Q2026 vs 4Q2025 huikea nousu ikäänkuin kuittaa 4Q2025 jättämän kuopan
MUTTA, siltikään 1Q2026 ei ole yhtään isompi kuin 1Q2025
Eli ikäänkuin kuoppa olisi ainoastaan siirtynyt
Ellei kuoppavolyymi ole sitten pysyvästi kadonnut parempiin suihin…
Neljäs neljännes 2025 verrattuna kolmanteen neljännekseen 2025
Oikaistu käyttökate oli -56 milj. euroa (Q3/2025: -12 milj. euroa). > • Ruostumattoman teräksen toimitukset laskivat 22 % johtuen heikommasta > markkinasta ja tilapäisistä haasteista toiminnanohjausjärjestelmän toimitusketjun > suunnitteluratkaisun käyttöönotossa.
• Ruostumattoman teräksen keskimääräisten myyntihintojen laskun kumosi
parantunut tuotevalikoima.
• Liikevaihto laski 675 milj. euroon (Q3/2025: 859 milj. euroa).
• Kannattavuutta tuki kiinteiden kustannusten suhteellisesti pienempi osuus, samalla
kun muuttuvat kustannukset nousivat. Raaka-aineisiin liittyvät varasto- ja
metallijohdannaisvoitot olivat 1 milj. euroa (Q3/2025: 4 milj. euron tappiot).
• Sidotun pääoman tuotto oli -8,5 % (Q3/2025: -7,1 %), pääosin heikomman
kannattavuuden myötä.
1Q2026 osarista:
Ensimmäinen neljännes 2026 verrattuna neljänteen neljännekseen 2025
Liikevaihto nousi 955 milj. euroon (Q4/2025: 675 milj. euroa) pääasiassa
merkittävästi nousseiden ruostumattoman teräksen toimitusten myötä. Toimitukset
kasvoivat 46 % pääosin kausivaihtelun ja hiilirajamekanismin myötä, ja lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän toimitusketjun suunnitteluratkaisun käyttöönoton haasteet olivat vähäisempiä kuin edellisellä neljänneksellä.
Oikaistu käyttökate oli -13 milj. euroa (Q4/2025: -56 milj. euroa) pääosin toimitusten
kasvun ja edellisellä neljänneksellä varmistetun raaka-ainekustannusten laskun myötä. Tämän positiivisen kehityksen kumosi osittain edellisen neljänneksen tilauskantojen suuri osuus, mikä heijasti toiminnanohjausjärjestelmän toimitusketjun suunnitteluratkaisun käyttöönoton väliaikaisia haasteita. Näiden toimitusten katteet olivat matalammat kuin vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tilausten. Raakaaineisiin liittyvä varasto- ja metallijohdannaistulos oli -11 milj. euroa (Q4/2025: 1 milj.
euroa).
a clear definition of “Made in Europe” for steel, based on steel melted and poured in the EU and EEA
Outokumpu ei enää kuulu eniten shortattujen yhtiöiden joukkoon, ja Finanssivalvonnan listalla shorttaajia on jäljellä enää yksi. Shortattujen osakkeiden osuus on pudonnut noin 0,51 prosenttiin kaikista osakkeista.
