Nordean asetama tavoitehinta (7.00 €) on hyvin korkea ainakin tässä tilanteessa. Terästullien keventäminen voi lisätä Outokumun tuotteiden kysyntää USA:ssa. Vaikutus tulee siis volyymien kautta, ei myyntihinnasta, koska tuoja maksaa tullit.
3 tykkäystä
En jaksa uskoa, että US keventää terästulleja isommin. Kuvittelisin, että jotain pieniä poikkeuksia/kevennyksiä voi tulla alumiinissa ja teräksessäkin esim. tietyissä erikoislajeissa joita USAssa ei ilmeisesti valmisteta sekä ehkä jotain alueellisia kevennyksiä/poikkeamisia esim. Usan ja mexicon välillä. Huomioiden ter Horstin aiemmat kommentit (mexicon tuotteille poikkeama olisi tärkeä sekä sen että Outokumpu vie usaan vain erikoistuotteita) ja omat oletukset yllä, voi mahdollinen muutos olla parhaassa tapauksessa tosi positiivinen yhtiön kannalta.
3 tykkäystä
Numeroiden valossa koko ajan voimakkaammin alkaa näyttämään siltä, että Donald Trumpin tullistrategian pääarkkitehdin ja ideologin Robert Lighthizer:in agenda ei kuitenkaan toimi, ainakaan niin kuin on yhdysvaltalaisille äänestäjille kaiken aikaa mainostettu, ja naama oranssina toitotettu…
6 tykkäystä
Pressi kuunneltu. Oli kokonaisuutena sävyltään varsin positiivissävytteinen. Muutamia mieleen jääneitä asioita:
-
Q1 EBITDA parannus tulee nimenomaisesti volyymien nousun kautta eli hintatason nousua ei vielä oikein toteudu, joskin amerikassa myös myyntihinnat nousussa
-
Volyymikasvu molemmilla mantereilla 20-30% haarukkaan
-
Amerikan myynti on täysin perushinta+seosainelisät. Euroopassa noin kolmannes myynnissä spothintaan ja loput sopimusperusteista(?)
-
Euroopan toteutuneet myyntihinnat alkavat nousta Q1 jälkeen
-
Fecr kysyntä on vakaata ja vahvaa. Tuotevalikoima on laajentumassa. Tuontantokapasiteettia on kasvattaa myyntimääriä, ei vaadi investointeja
-
ERP ylösajo tuo jotain pientä neg. vaikutusta vielä Q1, mutta vaikutus huomioitu volyymiohjeistuksessa
-
Amerikassa loppukysynnässä on ensimmäisiä kasvun merkkejä, euroopassa vielä ei. Molemmilla mantereilla tullit ja CBAM kuitenkin kasvattavat paikallisten toimijoiden osuutta kakusta
-
Tilauskirjat venyneet, nyt eli helmikuun puolivälissä myydään huhti-toukokuuta
-
Ilmaisia päästöoikeuksia eu:ssa 2030 asti
-
Maltillinen kasvu käyttöpääomassa Q1. Rahavirta tärkeä fokus tänäkin vuonna
-
Markkinatilanne kaikenkaikkiaan menossa hyvään suuntaan joka puolella
28 tykkäystä
Puhuttiin Outokummun ja Euroopan terässektorin nousun taustoista Petrin kanssa videolla.
15 tykkäystä
Hahaa!! Eli ette tiedä miten Julkinen hankinta toimii metallialalla. Olen seurannut pikkuisen metallialan yrityksen taaperrusta koko ikäni(54v) niin muistan vieläkin kun tämä yritys rupesi tekemään julkista hankintaa 80-luvulla. Oli niin hauskan kuulosta settii että jäi mieleen. Tästä olisi pieni knoppitieto ja päätuotteesta ja jurnutuksen aiheesta olisi myös hauska juttu. Voisin joskus kokeilla osaako tämmöistä selittää kirjallisesti. Hoksasin vielä että juttu liittyy löyhästi myös tähän yritykseen 
Antaisi vähän perspektiiviä tekemiseen…
Ja itse Julkiseen hankintaan niin digihärveli on vähän myöhässä. Tulee 2027 mutta tähän digitaaliseen transformaatiooon hillotaan niin paljon että eiköhän siitä hyvä tule (kuva). Tuotepassissa on sama idea kun kryptovaluutoissa. Tuotteen tiedot lohkoketjuun josta jokainen voi helposti käydä katsomassa ne. Tästä on pari videota YouTubessa ja hinnan bongasin digi ja väestötietoviraston tarjonnasta.
https://youtu.be/JQxi5o5w2aQ?t=794
https://dreambroker.com/channel/m06sxbf0/qzn2wy9k
Jos kiinnostusta löytyy niin Europarlamentaarikko Niinistön haastattelu kannattaa katsoa. Mainitsi asiasta pariin kertaan 
Hyvä artikkeli. Vaatinee kauppalehden tilauksen että voi lukea.
Tiivistetysti: Outokumpu kehittää Bostonin laboratoriossaan “Project Moon” -teknologiaa, joka pyrkii mullistamaan Kemin kaivoksen kromimalmin jalostusarvon ja tuottamaan lähes puhdasta kromimetallia perinteisten ferrokromiuunien sijaan. Tämä uusi menetelmä perustuu MIT:ssä kehitettyyn teknologiaan, joka vähentää päästöjä ja voi nostaa EU:n ainoan kromikaivoksen merkitystä. Samaa teknologiaa voidaan mahdollisesti myös käyttää muiden metallien jalostuksessa.
22 tykkäystä
Outokumpu perusti vuonna 2024 huippuluokan laboratorion Bostonin läheisyyteen. Tämä sijainti ei ole sattumaa: Boston ja erityisesti Cambridgen alue (missä MIT sijaitsee) on maailman johtava materiaaliteknologian ja sähkökemiallisen metallurgian keskus. Outokumpu on kehittänyt ja testannut tätä koksitonta prosessia siellä viimeisen neljän vuoden ajan.
Syyskuussa 2025 Outokumpu ilmoitti virallisesta yhteistyöstä (MoU) Boston Metal -yhtiön kanssa. Boston Metal on suora spin-off-yritys MIT:sta (Massachusetts Institute of Technology). Sen perustajat, kuten professori Donald Sadoway, kehittivät MIT:ssa niin kutsutun Molten Oxide Electrolysis (MOE) -teknologian.
MOE-teknologia mahdollistaa metallien (kuten raudan ja kromin) erottamisen oksideista sähkön avulla ilman hiiltä tai koksia. Tämä on juuri se “vallankumouksellinen ja koksiton” menetelmä, jota Outokumpu hyödyntää.
Vaikka perusteet (kuten sähkökemiallinen pelkistys) pohjautuvat pitkälti MIT-lähtöiseen tutkimukseen, Outokumpu on räätälöinyt teknologian nimenomaan kromin ja ferrokromin tuotantoon. Yhtiö on onnistunut skaalaamaan prosessin laboratoriomittakaavasta (1 g) esipilottiin (1 kg) ja nyt New Hampshireen rakennettavaan pilottilaitokseen (1 000 kg/päivä). Outokummun mukaan heidän prosessinsa on “ainutlaatuisesti suunniteltu”, mikä viittaa siihen, että he ovat kehittäneet omia patentteja ja teknisiä ratkaisuja alkuperäisen akateemisen keksinnön ympärille.
19 tykkäystä
TL;DR
Uutta teknologiaa jolla ferrokromimalmi saadaan rikastettua 53% pitoisuudesta → 65%. Ja jatkokehitys jolla mahdollisesti saataisiin jopa puhdasta kromia jota nykyään tuotetaan lähinnä ryssissä ja Kazakstanissa (kromoksidista).
Nykyinen ferrokromi about 1200 per tonni, 65%pitoisuudella olisi about 1600 per tonni ja puhdas kromi 9000 per tonni. Kaikki euroissa siis.
Aikataulu pilotille 2027, tuotantolaitos sitten 2029-2030 (tämä siis 65% pitoisuudelle). Puhdas kromi “sitten joskus”
20 tykkäystä
Olisihan se todella hienoa, kerrassaan…
Noh, Outokummun tulevaisuus lienee lopulta juurikin enemmän fertsassa(=kromikaivoksessa) kuin itse kiinalaisten pilaamassa rosterissa..?
-
Suuri muutossuunta on se, että aiemmin Outokumpu on itse käyttänyt kaksi kolmannesta omasta ferrokromistaan, mutta nyt ulosmyynnin osuus on noussut lähelle puolta. Jatkossa suhde voisi kääntyä niin, että selvä valtaosa ferrokromista suuntaisi myyntiin. Kapasiteettia siihen pitäisi löytyä jo nykyisellään…
-
Ferrokromin kilpaileva tuotanto on yskähdellyt esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa korkeiden energiakustannusten vuoksi. Kysyntää suuntautuu Outokummulle aiempaa enemmän myös siksi, että yhtiö tuottaa ferrokromia huomattavan pienillä hiilipäästöillä. Yhtiö on tuonut uusina valikoimaansa keskihiilisen eli aiempaa vähäpäästöisemmän ferrokromin sekä matalan titaanipitoisuuden ferrokromin…
6 tykkäystä
Outokummun tavoitteena on tuottaa erittäin puhdasta kromimetallia (High Purity Chromium), jonka puhtausaste on tyypillisesti 99,9 % (3N). 3N-kromimetallin markkinahinta liikkuu välillä $5,00–$6,50 per pauna ($11 000–$14 000 per tonni).
10 tykkäystä
Outokumpu on tällä hetkellä hinnoiteltu kuin vanhan maailman teräsyhtiö, mutta Project Moon antaa sille aidon option muuttua korkeamarginaaliseksi materiaaliteknologiataloksi – ja tämä optio on markkinalla vielä lähes ilmainen.
Realismi: hype vai oikea läpimurto? Miksi tämä olisi uskottavampi kuin 90 % “läpimurtohankkeista”
Ei PowerPoint-startup
Oma kaivos + oma jalostus + oma markkina
MIT-tausta, oma Bostonin labra
Selkeä, vaiheistettu aikataulu
Investoinnit 150–200 M€, ei miljardihulluutta
CEO puhuu yllättävän varovaisesti.
inderes Olisi mukava kuulla jonkun fiksumman ajatuksia tästä prospektista.
13 tykkäystä
Aika monella osakkeella on ns. hypelisää eli hinnoitellaan tulevia tuloja. Onnistuessaan kehityksessä nämä hypelisät arviodaan usein vielä alakanttiin.
Erittäin hienoa, että Outokumpu siirtynyt, tai siis siirtymässä samaan sarjaan. Ei olisi uskonut tältä toimialalta, keksitään perustuotantoon konkreettista uutta. Samaa mieltä myös hinnoittelusta, option voi lunastaa käytännössä ilmaiseksi ja pöydällä oleva panos on pieni. Tuottopotentiaali sen sijaan on todella merkittävä.
12 tykkäystä
Mielestäni tätä noususuhdannetta ei ole vielä hinnoiteltu loppuun, ja Outokumpu jatkaa nousuaan. Nousu toki tulee olemaan kuoppainen.
Ennusteiden mukaan Euroopan rosterimarkkina kasvaa CAGR ~4,4–7 %:lla (riippuen lähteestä), ja arvo nousee ~19–22 miljardista dollarista (2024/2025) kohti 30–93 miljardia dollaria 2030–2033 mennessä. Kasvuun vaikuttavat CBAM, uudet suojatoimet (safeguards) heinäkuuhun 2026 mennessä: pienemmät kiintiöt + korkeampi tullimaksu sekä vihreän siirtymän investoinnit (vetyteknologia, uusiutuva energia sekä nollapäästörakentaminen.)
Yhdysvalloissa näkymät ovat vahvemmat ja kasvavat nopeammin: Ruostumattoman teräksen tuotanto kasvoi +7,6 % vuonna 2025. USA:n markkina kasvaa CAGR ~6,1–6,6 %:lla 2025–2034, arvo nousee ~43 miljardista dollarista (2025) yli 73 miljardiin dollariin 2034 mennessä. Korkeat tullit tuontiin ohjaavat kysyntää kotimaisille tuottajille ja tukevat volyymikasvua. Liittovaltion investoinnit siltoihin, veteen, liikenteeseen sekä paluu tuotantoon USA:han lisäävät kysyntää. Autoteollisuus (kevyt rakenne), elektroniikka, insinööritieteet, duplex-laadut sekä hygienia- ja prosessiteollisuus.
Nähtäväksi jää miten kromituotannon kehittäminen hinnoitellaan tässä noususuhdanteessa.
16 tykkäystä
Tässä on SalkunRakentajan muutamissa minuuteissa luettava juttu Outokummusta. 
Trumpin hallinnon 50 prosentin terästullit EU-tuonnille ovat edelleen voimassa, joskin Outokummun Amerikan tuotanto on pääosin paikallista.
Suurempi riski piilee siinä, että CBAM:n ja suojatullien täysimääräiset vaikutukset realisoituvat vasta kuukausien viiveellä. Jos Euroopan teollisuuskysyntä ei elvy vuoden 2026 aikana, sijoittajat saattavat huomata ostaneensa lupausta, jonka lunastamista joutuu odottamaan arvioitua pidempään.
Alaotsikot:
- Hiilirajamekanismi iskee tuontiin
- Puolustusbudjettien kasvu konkretisoituu
- Pohja näyttää olevan ohitettu
- Analyytikot varovaisempia kuin markkina
8 tykkäystä
Jos Outokumpu siirtyisi ferrokromin tuottajasta puhtaan kromin tuottajaksi, vaikutukset Outokummun tuloksentekokykyyn olisivat dramaattiset. Outokumpu muuttuisi pääomaa syövästä syklisestä bulkkiyhtiöstä pääomaa tuottavaksi sykliseksi yhtiöksi. Tällöin Outokumpu hinnoiteltaisiin selvästi korkeammalle tasolle. Arvio on tekoälyn tuottama.
Nykytilanne (2025)
Tuotantokapasiteetti: 530 000 t ferrokromia vuodessa.
Toteutunut tuotanto/toimitukset: 395 000 t, sisältää 53 % kromia → 210 000 t Cr/vuosi.
Liikevaihto ferrokromi-segmentillä: 462 M€.
Oikaistu EBITDA: 138 M€
Puhtaan kromimetallin hypoteettinen tulevaisuus
210 000 t puhdasta kromimetallia vuodessa
Markkinahinta puhtaalle kromille (99 % Cr):
• Kiina (SMM): 9 130 USD/t
• USA/Eurooppa: 12 300–13 200 USD/t
Mahdollinen liikevaihto (konservatiivinen keskiarvo): noin 1,9 miljardia € (vs. nykyinen 462 M€ ferrokromista).
Lisäliikevaihto 1,4 miljardia €/vuosi lisää pelkästään myynnistä.
Kannattavuusvaikutus:
Nykyinen EBITDA-marginaali ferrokromissa ~30 % (138 M€ / 462 M€).
Puhdas kromi on erikoismetalli (käyttö: ilmailu, puolustus, superseokset), jonka hinta per kromitonni on 2,5–4-kertainen ferrokromiin verrattuna. Outokummun oma kaivos + matalat raaka-ainekustannukset + mahdollinen oma matalahiilinen teknologia (he kehittävät juuri tätä) mahdollistaisivat korkean marginaalin.
Arvioitu EBITDA-vaikutus: Jos tuotantokustannukset nousevat (lisäkäsittely: hapetus/pelkistys/elektrolyysi), mutta eivät suhteessa hintaan, segmentin EBITDA voisi nousta 500–800 M€:oon vuodessa (vs. nykyinen 138 M€). Konsernin kokonaistulos (nykyinen oikaistu EBITDA ~167 M€ 2025) paranisi dramaattisesti.
19 tykkäystä
EU:n komissio on hyväksynyt lainsäädäntöehdotuksen, ‘Industrial Accelerator Act’, liittyen julkisiin hankintoihin ja julkisiin tukijärjestelmiin.
Hyvä lisä tammikuun CBAM-direktiivin ja kesällä voimaantulevan tariffiuudistuksen (nollatullituontikiintiö puoliksi, ylittävälle 50% tariffi, melted & poured -säännön luominen) kaveriksi
- tuetaan EU:ssa valmistettujen ja vähähiilisten tuotteiden edelläkävijämarkkinoita.
Säädöksellä otetaan käyttöön EU:ssa valmistamiseen ja vähähiilisyyteen liittyvät etuuskohtelut julkisissa hankinnoissa ja julkisissa tukijärjestelmissä eurooppalaisten teollisuustuotteiden kysynnän lisäämiseksi. Tällaisia tuotteita ovat sementti, alumiini ja nettonollateknologiat, kuten akut sekä aurinko-, tuuli-, lämpöpumppu- ja ydinvoimateknologia. Teräksen osalta säädöksessä ehdotetaan erityisiä vähähiilisyyttä koskevia etuuksia markkinakysynnän luomiseksi. Näin pyritään lisäämään luottamusta ja ennustettavuutta sijoittajien keskuudessa, edistämään innovointia ja tekemään puhtaasta teräksestä keskeinen osa EU:n teollista tulevaisuutta.
19 tykkäystä
Outokumpu toki hankkeen kannalla, seuraavien kehitysehdotuksien kera.
Ilmeisesti tuo kolmas ehdotus viittaa siihen että EU-vaateiden pitäisi komponenttien osalta koskea myös niiden sisältämää terästä.
Outokumpu kannustaa komissiota vielä
- ottamaan käyttöön EU:n vähähiilisen teräksen merkinnän, joka mahdollistaisi sen, että teräksen valmistajat voisivat osoittaa tuotteensa hiilidioksidipäästöt ja auttaa ostajia valitsemaan puhtaampia materiaaleja,
- ottamaan käyttöön vähähiiliset kriteerit myös ruostumattomalle teräkselle niin, että kriteerit ottavat huomioon valmistusprosessien erot, ja otetaan huomioon myös toimitusketjun suuret päästöt, ja
- laajentamaan Made in EU -vaatimuksia koskemaan myös terästä, sillä terästä sisältävien tuotteiden poissulkeminen suosittavien eurooppalaisten tuotteiden listalta voi johtaa siihen, että Eurooppaan tuodaan suuripäästöistä terästä ja täällä valmistetaan siten lopputuotteita, joiden hiilijalanjälki on iso.
Outokumpu tukee EU:n ehdotusta teollisuuden vauhdittamiseksi | Outokumpu Outokumpu tukee EU:n ehdotusta teollisuuden vauhdittamiseksi | Outokumpu
14 tykkäystä
Tuolla vielä teräsalan EU-lobbarin Euroferin kommentteja Industrial Accelerator Actin teräshommiin.
Toiveissa tiukempi kehikko EU-firmojen osallisuuden varmistamiseksi, varmaankin jos/kun CBAM ja tariffiuudistus vuotaa. EU:lla on taipumus olla vähän sinisilmäinen, joten voisi kai sitä olla enemmän fool proof -tsydeemit kun tämän päivän kauppapolitiikka ja geopolitiikka maailmassa on mitä on, ts eri suunta kuin aiemmin.
Edit: hyvä huomata että tämän mukaan IAA vaatisi vain 25% low carbon -osuutta julkisista hankinnoista, mikä vastaisi n 5% kokonaiskulutuksesta. Voisi olla myös non-EU kauppasopimustennpohjalta.
The proposal offers some welcome foundations that could stimulate demand for low-carbon steel.
But the demand signal remains limited.
The proposal requires 25% of steel in public procurement and public support schemes to be low-carbon - yet it does not require that this steel be produced in Europe.
This matters.
25% of public procurement represents less than 5% of the total steel market, and public support schemes vary widely across Member States.
Without stronger and clearer demand signals, these measures may not provide the long-term certainty needed for major industrial investments.
To make lead markets work, the EU must ensure it supports low-carbon steel made in Europe, not made in third-countries.
The Industrial Accelerator Act is a welcome start - but it must go further to increase demand for green steel made in Europe.
EUROFER therefore calls for:
a clear definition of “Made in Europe” for steel, based on steel melted and poured in the EU and EEA
10 tykkäystä
Vuosien CBAM säätämisen jälkeen EU:ssa on herätty että hiilivuotoa ei tapahdu vain raaka-aine -tasolla, vaan myös tuote-tasolla.
Päivän selvä asia, jonka olisi voinut hoitaa kuntoon samalla kun CBAM suunniteltiin ja pistettiin pystyyn.
Jonkinlaista suunnitelmaa kuitenkin pukkaa, ja aikatauluna puhutaan 1.1.2028, ts rapiat 1,5 vuoden päähän.
Lohdullista kuitenkin, että nyt kun tiedetään fiksausta tehtävän niin periaatteessa EU-tuottajan ei kannata enää karata EU-kysynnän osalta, ja toisaalta tuoja ehtii tehdä halutessaan sijoituspäätöksiä tuotantonsa suhteen.
Se on vielä itselle henkilökohtaisesti epäselvää, että kun EU-tuottaja vie EU:n ulkopuolelle niin rasittaako vientiä EU:n hiilisäädöksetset maksuineen.
Ne ovat tyypillisesti korkeammat kuin muualla maailmassa, ja samalla EU-tuottajien kilpailijat elävät hiilimaailman suhteen sangen leppoisasti paitsi raaka-aineiden myös koko muunkin ekosysteemin osalta ..
According to the draft, a broad group of products particularly those with high steel and aluminum content will be included in the mechanism as of January 1, 2028. Within this scope, many items will fall under CBAM obligations, including fasteners such as screws, bolts, and nuts, as well as pipes, tanks, construction components, and railway materials. In addition, more complex products such as engines, pumps, white goods, industrial machinery, electrical equipment, and certain commercial vehicles will also be covered.
8 tykkäystä