Pieniä säätöjä salkussa.
Ostin Paradoxia lusikallisen 183 kruunun kieppeillä. Mietin osaketta jo 150-160 kruunun välissä, mutta en saanut aikaiseksi tarttua siihen. Tuorein pelijulkaisu on jälleen näyttö yhtiön ydinportfolion kehitysvahvuuksista. Vielä yksi legacy rönsy putkautetaan ulos varmaan ensi vuonna ja sitten valjetkoon kansalle yhtiön ydinpelien kannattavuus ja lähes jatkuvaluontoiset kassavirrat.
Koska pidän niin käteisestä, vastaavasti kevensin pikkuvoitoin lusikallisen verran q.beyondia.
Näiden saksalaisten tuhnukäänneyhtiöiden kanssa minulla on tiukat säännöt:
Myyntiin, jos
a) Ne osuvat VEHI-mentelmällä määrittelemääni käypään arvoon
b) Ne harhautuvat yhdenkin askeleen määrittelemästäni kehityspolusta. Moni sijoittaja keksii käänneyhtiölle uuden tarinan, jos hommat ei mene kuten suunniteltu ja tätä sudenkuoppaa pyrin välttämään kuin ruttoa
tai
c) Löydän korkean pääoman tuoton ja syvien vallihautojen bisneksiä sopuhintaan tilalle.
Tässä kevennyksessä siis päti kohta C, nimittäin a tai b johtaisi koko position tyhjäämiseen.
Jostain syystä q.byeond on silti suurimpia positioitani. Viimeksi eilen puhuin siitä eräälle sijoittajakaverille ja huomasin, että minua alkoi itseänikin hävettämään tunnelman muuttuessa vaivaantuneeksi, vaikka kohteliaasti ei hän minua siitä suoraan tuominnutkaan.
Nuo saksalaisfirmat ovat vähän kuin alkaisi valittelemaan ääneen omaa kihtiä, ruusuvyötä, kynsisilsaa tai ilmavaivoja. Sosiaalisesti yhtä mautonta ja kiusallista yhtä kaikki.