Herätellääs hieman ketjua ja keskustelua.
Olen ollut Orthexin kelkassa nyt kolmisen vuotta yhtäjaksoisesti, sitä ennen satunnaisia positioita. Syy sijoittaa oli 2022 dippi ja tein lokakuussa 2023 vielä lisäostoja, kerta tultiin asemalta vielä hakemaan 3.xx hinnoissa. Oma possa on plussalla nykykurssillakin + osingot.
Mikä tässä on mennyt vikaan on ollut oma liiallinen optimismi siitä, että Euroopassa ei sodita vuositolkulla ja että kuluttajat olisivat heränneet horroksesta, jolloin pohjoismaissa oltaisiin saatu operatiivista vipua sitä kautta, joka välittyisi sinne kuuluisalle alarivillekin.
Mutta matkan varrelle on tosiaan tullut eteen vaikka minkämoisia haasteita. Ukrainan sodasta aiheutunut Euroopan energiakriisi, syväjäätynyt asuntomarkkina Suomessa, lakkoja viime vuonna, vuosikymmenen surkein (ja erittäin pitkittynyt) kuluttajaluottamuksen alakulo pohjoismaissa, ja sitten kirsikkana kakun päälle, Iranin sota ja ovella uusi energiakriisi. Ajattelin, että tänä vuonna osake re-reittaa, mutta Trumpilla oli sittenkin erilaiset ajatukset. Tragikoomista jopa.
Nyt viikonloppuna pohdin, että myynkö rivin pois. Päädyin siihen johtopäätökseen, että katsotaan nyt vielä. Kuten mennyt 3-4 vuotta on osoittanut, niin mitä vaan (surkeaa) voi tosiaan tapahtua, mutta pohdin myös odotusarvoja sille, miltä tilanne voisi näyttää 1,5-2v kuluttua.
On merkkejä siitä, että Ukrainassa on rauha lähempänä kuin koskaan. Tämä tullee tarkoittamaan sitä, että jollain aikavälillä idän raaka-ainevirrat (tarjonta) vaikuttaa eurooppalaiseenkin markkinaan (positiivisesti).
Iranin sota tulee ratkeamaan lähikuukausina. Mid-termit lähestyy. On sitten asia erikseen, että kuinka monta kvartaalia otetaan ebitissä tämän takia turpaan. Q2 tulee olemaan brutaali raaka-aineen hinnan takia, mutta samaan aikaan pohjoismainen kuluttaja on heräämässä syväjäästä (todella bullish korttidataa kulutuksen suhteen 1-4/2026 Suomessa ja osin Ruotsissakin). Tässä keskeisimpänä mielestäni se, että huhtikuun datakin oli vahvaa, vaikka Iranin tilanne oli uutisissa taukoamatta. Tarjolla olisi siis liikevaihdon kasvua, lisävolyymeja ja sitä kipeästi kaivattua operatiivista vipua. Joka tapauksessa Q2 marginaali on todennäköisesti 0-5% välissä. En usko, että miinukselle kuitenkaan VIELÄ mentäisiin, kuten edellisessä energiakriisissä.
Kun sodat on sodittu, kuluttaja herää ja OPECin hajoamisen jälkeen on kova hinku tuottaa ja myydä öljyä, niin olemme kohta taas tilanteessa, jossa rakenteellisesti tarjonta ylittää kysynnän.
Pohjoismaissa on varmaan jonkun verran patoutunutta kysyntääkin. Eurooppa vetää jo nyt hyvin, erityisesti säilytyksessä, jota seuraan tarkkaan. Ollaanko silloin lv 100meur ja 15 meur ebitissä aika paikkoinkin (eli alle 24kk?).
Muita huomioita:
-säilytyskategoriaan on panostettu johdonmukaisesti, sieltä tulee Euroopassa ihan oleellista kasvua. Business casen toimivuus on siis todistettu. Euroopan osuus liikevaihdosta noin 23% vs listautuminen ~17%.
-Tasetta on vahvistettu heikossa markkinassa kiitettävästi. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää ja kertoo minulle omistajana, että Alex pelaa pitkää peliä.
-Uusiutuvien raaka-aineiden osuus ~20%. Luontainen hedge.
-osinkotuotto jo >5% ja taseen ollessa kunnossa ei muutaman pehmeän kvartterin jälkeen tarvitse leikata osinkoa kovin rajulla kädellä, jos ollenkaan.
-omistajalistalle tupsahtanut ihan fiksuja kavereita
-small cap rahastojen oksennukset alkaa olla oksennettu (mm. OP pienyhtiörahasto omisti suurimmillaan noin 650k osaketta, nyt enää ~80k. Mielenkiintoista nähdä toukokuun liikkeet).
Viitaten vielä aikaisempaan kirjoitukseeni ketjussa, näen tässä myös edelleen erittäin herkullisen setupin pääomasijoittajalle. Nyt olisi täydellinen hetki tehdä firmasta bidi ja ottaa case pääomasijoittajan huoteisiin jo kolmatta (!) kertaa, miksei jopa niin, että Alex jatkaa ruorissa, kun on playbook tuttu. Tämä olisi ehkä hänellekin keino saada omalle uralle kunniakas lopetus ja lopullinen ”exit” fiksumpaan hintaan vikan 3-5v rutistuksen lopuksi. Ikää nyt 55v.
Kun mietin mahdollisen bidin suuruutta, niin pohdin normalisoitua tuloksentekokykyä ilman sotia ja vuosikymmenen surkeinta kuluttajasentimenttiä ja mietin, että nykyisellä tuontantopaletilla >15% ebit on ihan realistinen. Näin ollen alle 2021 IPO hintaa (6,82€) tuskin Conficapkaan haluaisi omistuksestaan luopua. N. 7€/osake olisi kohtuullinen korvaus ja nykyinen pääomistaja pääsisi takavasemmalle nuolemaan haavojaan menettämättä pääomaa. Matkan varrella kerätyt osingot lieventää tuskaa myös.
Summaten. Pidän pääomasijoittajan bidiä jopa todennäköisenä seuraavan 24kk aikana. Jos sitä ei tule, niin sotien loppuessa ja kuluttajasentimentin edes jonkinmoisella palautumisella kolkuttelemme 100meur liikevaihtoa ja 15% ebittiä, jolloin nykyhinnalla tuotto-odotus (osinko + tuloskasvu + multippelin rerating) on varsin passeli. Jäädään siis odottamaan.. 
Mitä ajatuksia muilla?