Vähä nyt haiskahtaa kirje pumppausyritykseltä, vaikka ihan valideja pointteja sinänsä
Sille on syynsä miksi Kronans Apotek arvostetaan paljon pienemmäksi mitä kirjeessä. Kronans Apotek on edellisinä vuosina hävinnyt markkinaosuutta ja verkkokauppa ei vedä yhtään. Yhdistymisen aikoihin markkinaosuus oli 25% ja siitä se on tippunut lähemmäs 20%. Verkkokaupan merkityksen lisääntyessä voidaan melkee todeta, että viiminen sammuttaa valot ja nykyne inderesin antama 100milj euron arvo tälle on optimistinen.
Kaikkihan riippuu siitä, mikä Kronansin liikevoiitto tulisi olemaan tulevaisuudessa. Kirjeessä arvioidaan Kronansin arvoksi korkea Ev/sales =0,75. Juva arvioi luokkaa 0,2, oletuksella siinä 2%:n saavutettavissa olevasta liikevoitosta . Keskolla luku on 0,86. SInänsä on vähän yllättävää, että ruokakauppa on kannattavampaa bisnestä kuin apteekkiala, tosin Keskohan on alallaan maailman kannattavin Suomalaiset ruokakaupat ovat maailman kannattavimpia, sanoo asiaa tutkinut työelämäprofessori | Talous | Yle. Reilu 20 vuotta sitten Keskon P/B oli 0,5 ja kannatti huonosti. Näin ne tilanteet eri aloilla voi muuttua..
“Verkkokaupan osuus Suomen apteekkien myynnistä ei ole vielä kovin suuri, mutta se kasvaa jatkuvasti. Yksi esimerkki on Yliopiston Apteekki, jonka verkkoapteekin myyntiosuus oli 9 % kuluttajamyynnistä vuonna 2024”.
Asiakaskunta koostuu etupäässä yli 60v., jos lähiapteekki löytyy, niin tilataanko 10 euron purnukka netistä ja eikös ne apteekkarit toimi samalla vähän lääkäreinä, voi heille valitella vaivoja ja mikäköhän auttaisi..
Samaa mieltä kuin @kimsku eli erittäin aiheellisia pointteja, mutta tuo arvo näyttää kyllä poskettoman korkealta. Kronansin IPO ei ole millään lailla ajankohtainen nykyisellä ruputuloksella ja kuihtuvasta kivijalka-apteekista tuskin sijoittajat kovin innoissaan olisivat. Sen suhteen järkevin ja todennäköisin vaihtoehto on Oriolan puolikkaan myynti kumppanille Euroapothecalle, jota olemme pitäneet todennäköisenä muutaman vuoden horisontilla.
Parempi kommunikaatio ja firman pilkkominen/myyminen arvon luomiseksi ovat aiheellisia nostoja, joista olen samaa mieltä. Ja uskon/toivon, että näitä on myös hallituksessa jo mietitty - jos ei, niin olisi korkea aika.
Joskushan tätä on tullut ostettua 2 eurollakin, mutta ei oikein nyt houkuttele, vaikka kurssikäyräkin näyttää piristymisen merkkejä.
Kuten Inderesin raportistakin voi lukea: Oriolan omavaraisuusasteen jo varsin matalalle 12 %:n tasolle, ja näemmekin mahdollisena, että yhtiön pitää vahvistaa tasettaan esim. hybridilainalla tai osakeannilla. Oriola on myös tekemässä vuosikymmenen loppuun mennessä konserninlaajuisen tietojärjestelmäinvestoinnin ja todennäköisesti uusimassa Suomen logistiikkakeskuksensa. Nämä voivat aiheuttaa investointikulujen lisäksi lyhyellä aikavälillä häiriöitä ja tehottomuutta toimintaan.
Jos yhteisyritys myytäisiin Inderesin 80 millin (arvio) hinnalla pois (sekin voi olla liikaa ? ennen 2% liikevoiton saavuttamista) ja taseessa arvoksi on merkattu 216m, niin se pyyhkisi koko oman pääoman pois (nyt 115m) Ja vielä maksellaan korkeita osinkoja. Hallitus pihalla ?
Pitkälti samoilla linjoilla. Mutta ton joku vois selittää että miten siitä jos joku antais oriolalle 80 milliä riihikuivaa voisi seurata se että oma po menee miinukselle ja pitäis tehdä anti tai hybridilainan? Siis tiedän kyllä että negatiivisella omalla pääomalla ei saa operoida mut toi ei vaan käy järkeen että rahan saaminen laukaisis tarpeen sille et lisärahaa tarvitaan
Ei se konsernin negatiivinen opo vaikuta erillisyhtiöiden toimintaan. Hybridiä/osakeantia tarvitaan vain jos vpo-rahoittajat lopettaisivat yhtiön rahoittamisen ilman omistajien lisärahoitusta.
2024 tilinpäätöksessä konsernin emoyhtiön opo oli 301meur ja koko tase 649meur. Nämä luvut kestävät alaskirjauksia. Emoyhtiöllä oli 30meur pankkilainaa: Tämän rahoituksen kovenantit ja uusiminen on se kysymysmerkki mikä voi triggeroida osakeannin.
Likviditeetinhallintaan Oriola on myynyt myyntisaatavia, mikä on verrattavissa velanottoon. Jos näissä ei ole suoraan kovenanttiehtoa, niin ainakin muiden vpo-rahoittajien luulisi huomioivan tämän toimintamallin rahoitusehdoissaan.
Terve!
Oriolassa olisi tuttuun tapaan toimarihaastattelua tulossa tuloksen yhteydessä. Yhtiöstä ei ole viime aikoina paljon kuulunut, mutta olisiko täällä jotain kysymyksiä Katarinalle?
Tässä on Raulin ennakkokommentit, kun Oriola julkaisee torstaina Q3-tuloksensa torstaina.
Odotamme oik. käyttökatteen parantuvan hieman vertailukaudesta, nostaen siten myös vuoden kumulatiivisen tuloksen vertailukauden yläpuolelle. Uskomme yhtiön toistavan ohjeistuksen koko vuoden oik. käyttökatteen parantumisesta. Ennusteissamme parantuminen jää kuitenkin varsin rajalliseksi.
Tällai osittain kieli keskellä suuta voisi kysyä seuraavasta aihealueesta. Miten digitalisaatio ja tekoäly näkyvät Oriolan palveluissa ja prosesseissa ja miten tuleva / käynnissä oleva ERP projekti huomioi sitä nyt ja miten sen tuomaa potentiaalia tullaan projektissa huomioimaan.
Jaa-a on sitä jokusen kerran jätkien kanssa pähkäilty. Ostajina esim herlinit ja joku pääomasijoittaja. Mallia Ahlström-munksjö.
Mutta niin kauan kuin liiketoiminta supistuu kuin pyy maailmanlopun edellä niin onko asia realistinen? Näkisin että apteekit ruotsissa pitäis saada ensin pois ja sitten tukkuliiketoiminta saattais mennä kaupaksi sen jälkeen. Nykyinen Hpj:kin oli mielestäni sen suuntainen osaamisprofiililtaan että varmasti hyvä mies kauppaamaan koko oriolaa mutta jos ei kiinnostuneita löydy?
Ja tätäkin on spekuloitu ainakin se 10 vuotta. Oli se joku hehku vai ihku ketjukin. Mutta mitään ei tapahtunut. Tai oikeastaan yhteistyö ajettiin alas.
Kesko saattaa odotella myös apteekkisäätelyn vapautumista tosin sitten hintalappu varmaan kasvaa. Sitten on vaan se että jos ei tämä hallitus saanut säätelyä purettua niin saako / haluaako seuraavakaan?
Ja mitä sellaista logistiikka/jakeluosaamista Oriolalla on mitä ei Keskolla olisi parempaa? (En aidosti tiedä eli ihan vilpitön kysymys. Voihan se olla että lääkkeitten jakelu on ihan oma lajinsa.)
Kaksi osakesarjaa on ollut yksi este yrityskaupalle. Nyt se on poistunut. Oriolan surkea suorittaminen on ollut toinen este. Suunta on nyt kääntymässä. Apteekkikuvio on ratkennut, tosin yhteisyrityksen menestys on toistaiseksi surkeaa. Kohta aika on kypsä.
Lääkejakelu on oma eläimensä, mutta aina logistiikkajutuista joitakin synergioita löytyy. Keskolla on myös pääomia järkeviin investointeihin Oriolan kehittämiseksi.
Eiköhän ihan pikapuolin saada hallitukselta päätös apteekkisäätelyn poistamisesta. Se, onko Kesko ykkösenä ostajaehdokkaista, niin jokainen miettiköön tahollansa. Ei varmasti huonoin veikkaus.
