Karhutervehdys foorumille. Optomedin asema näyttää ahtaammalle, kun kilpailijoita paremmalla kameralla plus AI algoritmilla tulee markkinoille. Viimeisimpänä iCaren DRSplus.
Vaikka numeroiden päälle ymmärränkin, en ole numeromies, teen ensisijaisesti kvalitatiivista analyysia. Numerot katsoo taaksepäin, joten sivuutetaan nyt laskeva liikevaihto ja muut raportin kohdat tulkintoineen.
Optomedin Lumo kameran value proposition on ollut kannettavuus. Ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä että olisi kannattavampaa, että kuvaaja kiertää maakuntaa tai osavaltiota kameran kanssa paikasta toiseen kuin että keskitettäisiin kuvaukset yhteen korkean volyymin pisteeseen.
Kannettavuudessa on väistämättä on trade-off: kameran on oltava pienempi pöytämalliin verrattuna. Pienempi koko tarkoittaa pienempää optiikkaa joka tarkoittaa heikompaa kuvanlaatua. Tästä ei voi neuvotella.
Palstalle on linkattu ja Optomedin sivuilla luoteltu useita julkaisuja kameran käytettävyydestä joissa kuvanlaatu on kuitenkin ollut riittävä, verrannollinen kilpailijoihin. Valitettavasti näistä julkaisuista puuttuu tarkka statistiikka siitä kuinka suuri osa soveltui kuvattavaksi eli oliko aineisto jo jotenkin etukäteisvalikoitunut. Epäilen ihan puhtaasti kameran rakennetta katsomalla, että sen soveltuvuus haastavampien potilaiden kuvaamiseen on heikko. Ja näitä haastavampia potilaita voi olla merkittävä määrä.
esim tässä: Exclusion criteria were as follows: patients showed poor collaboration or, the presence of disabilities that made the procedures difficult to perform or prevented adequate patient’s collaboration for the execution of the photos; allergy to mydriatics.
Suomeksi sanottuna tutkimuksesta on poissuljettu potilaat joiden kuvaus ei onnistu. Jäljempänä results-osiossa mainitaan vain em. rajoitteen jälkeen tutkimukseen sisään otetut potilaat, ja tulos onkin hyvä. Kertomatta jätettiin moneltako alunperin kuvaus ei onnistunut.
Mitä tarkoitan tällä: Kiinnitän Optomedin tärkeimmässä tuotteessa eli Lumo kamerassa huomiota tähän kuvaan:
Huomatkaa että kamera viedään siis tutkittavan silmän eteen ihoon kiinni ja siinä on tuollainen kuminen tuttiosa estämässä valon pääsyä silmään. Tämä toimii jos: 1) tutkittavan luomet ovat normaaliasentoiset eikä niissä ole ihoylimäärää. 2) ihminen osaa pitää silmät auki siristelemättä (moni ei osaa, kun silmien lähistöä kosketaan) 3) silmän muut ominaisuudet on sellaiset, että valo pääsee hyvin silmään ilman silmän pupillia laajentavien tippojen käyttöä.
Tyypillinen kuvattava potilas ei tuskin ole markkinointikuvan kaltainen terve nuori nainen vaan voi näyttää esim. tältä
Mitä luulette, kuinka hyvin kuminen/muovinen tötterö istuu kuvassa vasemmanpuoleiseen silmään. Pupillit eli mustuaiset ovat myös sangen pienet. Hänestä ei todennäköisesti saa tulkittavaksi kelpaavaa kuvaa vaan tulos on se,että ihminen täytyy lähettää centeriin, jossa hänestä otetaan pöytäkameralla tarvittava kuva kuvaajan nostaessa luomea ylöspäin ja mahdollisesti laitetaan kuvaamisen helpottamiseksi tipat.
Kun kannattavuus muodostuu kilpailuedun sijasta rasitteeksi, löytää Optomed itsensä kilpaillulta AI-seulontamarkkinalta heikommalla laitteistolla. Näyttää luvut nyt mitä tahansa, niin oma analyysini on, että kamera ja siten alusta jolle bisnes rakentuu on heikkolaatuista. Nyt näyttää myös selvältä, että Optomedin strategiamuutos laitemyyjästä palveluperustaiseksi johtuu juuri siitä, että laite ei käy kaupaksi koekäyttöjen jälkeen.