Ihan hyvää pohdintaa. Ihan mahdollinen skenaario tuo eläkepäiville varautuminen. Itselle tuli mieleen se että Norrhydron tase on hyvin heikko ja ei mielestäni ole kaukaa haettu skenaario jossa joudutaan turvautumaan merkintäoikeusantiin ensi vuonna tai vuonna 2027. Tällöin olisi hyvä että suurimmalla omistajalla on rahaa millä osallistua.
Tämä skenaario tuskin on kovin hyvä nykyisille omistajille. Ainakaan se ei ollut Exelin tai Duellin omistajille. Eezyn kurssia omasta mielestä painoi alas jo pelkkä pelko annista vaikka sitä ei näillä näkymin tule.
Listasin muutamia mieleen tulevia vaihtoehtoja ja miten itse näen ne vähemmistöomistajan kannalta.
++Tosi hyvä, +=hyvä, *=neutraali, -=huono, - - = hyvin huono
Aikaiseen eläkeikään varautuminen *
Antiin varautuminen - -
Uusi kesämökki tai muu vastaava elintasoa nostattava tai velkojen maksu. + +
Jos on ihan posketon kasa pienen vaihdon lappuja, niin onko mahdollista että niitä väkisin joutuu laskemaan markkinoille huonompaankin hintaan. Tämä ei toki poista naarmua “yllätysposarissa”.
Yhtiö lienee havainnut mahdollisuuden antaa tiedot Q3:n vahvasta kehityksestä vertailukauteen nähden. Tiedotteen julkaisemiselle on eittämättä ollut perusteet, koska onhan myynti kuitenkin kasvanut kiitettävästi ottaen vielä huomioon sen, mitä markkina on kasvulta odottanut. Kuitenkin kyynikko minussa sanoo, että tätä tiedottamista on voitu käyttää hyväksi vähintäänkin Trögin suunnittelemien osakemyyntien mahdollistamiseksi ja ehkä jopa kurssin nostamiseksi, koska normaalilla päivävaihdolla Trög ei olisi saanut millään myytyä osakkeitaan ilman kurssin reilua dyykkaanista.
Trög on myynyt osakkeitaan jopa pohjakursseihin, joten selvästi hänellä on ollut suunnitelma myydä osakkeitaan pois. Vaikka Trögin iän puolesta tälle voi olla hyväksyttävä syy, ei tämä kuitenkaan herätä erityistä luottamusta johtoon, jos tästä olisi kysymys. En väitä näin olevan, vaan siltä tämä minusta vaan näyttää.
Outoja on nuo pääomistajan myynnit juuri nyt. Kaikki merkithän viittaa siihen, että osake on juuri lähdössä nousu-uralle. Riippumatta siitä minkä ikäinen ihminen on ei yleensä tällaisessa tilanteessa kannattaisi myydä. Itselläni on mielessä kaksi teoriaa. 1) Riski merkintäoikeusannin tarpeesta kasvun rahoittamiseksi on kasvanut ja pääomistaja haluaa myydä hieman osakkeita rahoittaakseen oman osallistumisensa antiin.
Pääomistajan holding-yhtiöllä tai pääomistajalla itsellään on jotakin henkilökohtaisia rahoitustarpeita, jotka eivät millään tavalla liity yhtiön liiketoiminnan kehitykseen. Katselin asiakastiedosta ettei pääomistajan yhtiön rahoitustilanne ole mitenkään älyttömän vahva, joten olisihan se ihan mahdollista että nyt kun yhtiö ei saa osinkoja pörssiyhtiöstä se rahoittaa esim. omia rahoituskulujaan myymällä osakkeita. Näitä pieniä myyntejähän on tapahtunut silloin tällöin, mikä sopisi tähän tarinaan.
Mitä mieltä porukka on tuosta Norrhydron rahoitustarpeesta? Markkinahan näyttää kääntyvän, mutta pystyykö Norrhydro rahoittamaan kasvua enää tulorahoituksella tuollaisella taseella? Onko se anti jopa välttämätön kasvun rahoittamiseksi? Hidas kasvu kai onnistuisi, mutta jos haluaa kasvaa nopeasti likviditeetti loppuu?
Ihan vain muistutuksena että tätä yhtiö toimitusjohtajan ja pääomistajan myyntejä on käsitelty aiemminkin tässä ketjussa.
Tuolloin saatiin melko selkeä vastaus itse toimitusjohtajalta:
Itse en näe että tilanteessa olisi tapahtunut mitää merkittävää muutosta, eli hän omistaa edelleen hyvin merkittävän siivun yhtiöstä kaikista myyynneistä huolimatta.
Ei kukaan varmasti ole väittänytkään etteikö sitoutuneisuus olisi kunnossa. Varmasti kaikki tehdään firman eteen. Sama päti varmasti myös Pekka Perään ja moneen muuhunkin yrittäjään. Osa onnistuu ja osa ei. Osa rikastuu vaikka yritys epäonnistuu.
Tämä “selkeä vastaus” ei mielestäni poista oikeastaan mitään näistä mahdollisista skenaarioista.
Pitää muistaa että ei yrityksien toimitusjohtajat käytännössä koskaan sano ääneen, että yrityksen osake on liian kallis (vaihtoehto 4), yllätysanti olisi tulossa lähivuosina (vaihtoehto 2) tai näyttää että läpimurtoa ei olisi tulossa ollenkaan (vaihtoehto 6). Näistä ei edes saisi sanoa foorumilla. Tuon riskin jakamisen muille voisi jopa joku tulkita niin, että tulevat ajat ovat epävarmat ja riskipitoiset.
Voihan tuon tulkita että myynnit johtuisi eläkesuunnitelmista, hajautuksesta tai muusta, mutta en itse tuosta pysty tulkitsemaan sitä. Tuosta pystyy tulkitsemaan helposti sen että myyty on ja vielä on paljon jäljellä. Näistä on lisää myyty viestin jälkeen aina vaan alemmalla hinnalla. Tuskin suurimpana syynä myyntiin on free floatin lisääminen.
Vuoden 2021 lopussa oli 4 260 970 osaketta ja nyt lokakuun lopussa 3 864 694. Luultavasti tuosta lokakuun lopun luvusta pitäisi viimeisimmät myynnit poistaa, sillä ilmoitus tuli vasta 3.11. Varmaan voisi sanoa että myyty on reilu 400k (n.10%) osakkeista noin neljässä vuodessa. Kovinkaan likvidi osake ei ole, joten ihan nopeasti suuresta määrästä ei pääse eroon eikä luultavimmin ole tarkoitus muutenkaan montaa miljoonaa osaketta myydä.
Kiitos tästä, hyvä nosto. Itse en taida olla tätä nähnyt. Melkein vähän hävettää oma spekulointi tämän uuden tiedon valossa. Toisaalta meidän sijoittajien kuuluu spekuloida asioilla, se on meidän työtä.
Jotta tasapaino säilyisi, niin olin kuulevani, että kolmannen kvartaalin tilaukset kasvoivat 10 % verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.(teknologiateollisuus)
Googletin, että tässä hankkeessa Stora Ensolla on käytössä Volvo L120 Electric -pyöräkuormaaja. Löysin myös esitteen kuormaajan teknisistä tiedoista, eikä siellä ole mainintaa NorrDigistä.
Joku viisaampi voi kommentoida, onko NorrDigi edes potentiaalinen systeemi tämän tyylisiin kuormaajiin. Ainakaan energiansäästö ei olisi kovin suuri, koska pyöräkuormaajilla kuormaajan liikkuminen paikasta toiseen vie kai suurimman osan energista? Eikä NorrDigi säästäisi tässä aikaa (=lisäisi tehokkuutta), koska kauhan liike on yksinkertainen ja nopea aivan tavallisillakin sylintereillä?
Näin myös itse ymmärrän NorrDigin hyödyt. Jos suurin energiankulutus tulee vaakasuuntaan (pyöräkuormaajalla, metsätraktorilla, yms. ajaminen). Ei NorrDigilla saada riittävää säästöä suhteessa investointiin. Jos taas liike on kaivamista tai kuormausta ylös, alas ja sivuille (kaivinkone, materiaalinkäsittely, laivanlastaus, yms.), niin hyöty on ilmeisen selvä.
Näihin Yrjön myynteihin haluaisin todeta, että antaa nyt miehen nauttia työnsä tuloksista.
Hyvä on, että käteistä rahaa riittää.
Sijoittajille noilla myynneillä ei ole tuon taivaallista merkitystä. Yrjöllä (pääomistajana) on ihan riittävästi pääomia kiinni yrityksessä ja sen kehittämisessä.
Riippuu sijoittajan sijoitushorisontista. Mikäli nykyomistaja aikoo pitää osakkeita seuraavat 10+ vuotta tai ei vaikka koskaan myydä niin ei ole oikeastaan merkitystä. Jos meinaa pitää 0-2v niin alkaa jo olla merkitystä jos tulee jatkuvaa myyntipainetta. Sitä voi spekuloida mikä olisi kurssi jos myyntejä ei olisi tehty. En väitä tietäväni tähän tarkkaa vastausta, mutta arvioin että kurssi olisi nykyistä korkeammalla.
Lisäksi jos suunnittelee ostavansa osaketta niin eikö ole todennäköisyyksien valossa järkevämpää ostaa sitten kun pääomistajan myyntipaine alkaa hellittämään?
No itse asiassa nuo myyntimäärät ovat se juttu, jota itse ajattelen ja toisaalta Yrjön omistama osakemäärä. Lisäksi vielä hänen lausumansa historiasta…”osakkeiden tekemisestä enemmän likviideiksi”.
No kukin miettii omien ajatustensa mukaan. Minun ajatukseni aiheesta edellisessä viestissäni.
Liikevaihto (ja muut tuotot) kasvoi 3 376 k€ (3Q 2025 vs 3Q 2024)
Kulut (materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut) kasvoi 3 306 k€
Kulu / myyntisuhde siis 98% eli jokaista uutta myytyä euroa kohtaan luotiin 98 senttiä kuluja. Tämä siis ilman 4,1% rahoituskuluja (vrt liikevaihto)!
Yhtiö laskee tuloslaskelmaansa valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksen. Lisää varastoa tarkoittaa siis lisää tulosta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varasto on kasvanut 909 k€ vuodessa. Vertailun vuoksi: liikevoitto kasvoi samalla ajalla 1008 k€.
Eli tilanne on tällä hetkellä seuraava:
myynti kasvoi julkistettujen lukujen perusteella mutta ei juurikaan kannattavasti
yhtiön johto / pääomistaja myy omistustaan
yhtiön suurin asiakas Ponsse (ainakin analyytikon mukaan) käy yt-neuvotteluita heikon markkinan takia, koskee Suomessa 1086 henkilöä
Sulta jäi tässä huomiotta valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (0,9 MEUR erotus vertailukauteen), joka luonnollisesti näkyy myös liiketulosrivillä (kasvua 1 MEUR). Eli kasvu on ollut kannattavaa ja noin 30 % liikevaihdon kasvusta on tipahtanut liiketulosriville positiivisena muutoksena.
Eikö siis ole niin, että varaston lisääminen näkyi lisääntyneessä liikevaihdossa ja parempana liikevoittona? Ts. jos varaston muutos olisi ollut samalla tasolla kuin vuosi sitten, niin liikevaihto ja erityisesti liikevoitto olisi ollut heikompi? Iso osa paremmasta liikevoitosta tuli siitä, että varastotasot nousi?
Niimpäs mainitsitkin, se meni minulta jotenkin ohi. Mutta tulkintani tilanteesta on kyllä eri.
Ts. jos varaston muutos olisi ollut samalla tasolla kuin vuosi sitten, niin liikevaihto ja erityisesti liikevoitto olisi ollut heikompi?
Varastojen muutos on yhteydessä erityisesti tehtyihin ostoihin (materiaalit ja palvelut). Jos varaston muutos olisi ollut pienempi, niin todennäköisesti myös ostot olisivat olleet pienemmät. Ja tulos olisi kasvanut niin kuin nytkin. Kasvanut varastosaldo kertoo todennäköisimmin positiivisesta kasvunäkymästä, sillä yhtiö varautuu tuleviin toimituksiin ostamalla sisään enemmän materiaaleja.
Nythän puhutaan vain valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastosta, ei materiaaleista yhtiön mukaan.
Joka tapauksessa, jos (teoreettisessa tilanteessa) varastoarvon muutokseksi vaihdettaisiin sama arvo kuin vuosi sitten, niin liikevoitto painuisi rumasti pakkaselle.
Eikö varaston muutos ole ylipäänsä vähän arveluttavaa huomioida tuloslaskelmassa?
