Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Tästä esimerkit tämän vuoden yhtiökokouspäätöksistä CapManilta, Enentolta ja Inderesiltä. Näissä on tällainen hallitukselle annettu valtuutus jakaa harkinnan mukaan lisäosinkoa määriteltyyn rajaan asti:

Toisaalta esim. Kesko maksaa osingon neljässä erässä mutta ilman tuota hallituksen liikkumavaraa:

5 Likes

Markkina kuitenkin pettyi, enkä oikein edes ihmettele. Aina niin realistinen Nordea ottanut 15% roesta punaisen langan josta virallinen informaatio ei luovu. Ehkä markkina olisi halunnut nähdä vähän kevyemmän arvion tulevaisuudesta joka olisi helpompi nielaista.

Itse en usko että kuluja (henkilöstöä) voidaan tekoälyllä niin paljon vähentää että pienenevä korkotuotto voidaan kompensoida. Ehkä eivät itsekään usko nykyisen kurssin olevan kestävällä tasolla, tai ainakaan juuri nousevan, joten kurssin korjausliike korjaisi ongelman.

Itse en ole pankkialan minkäänlainen ammattilainen, vaan keskinkertainen yksityissijoittaja. Joten ajatukseni saattaa vanheta varsin huonosti. Kuitenkin kriittistäkin keskustelua hyvä pitää yllä näinkin mahtavasta yhtiöstä kuin Nordea.

7 Likes

Tässä on Kassun pätevät kommat Nordean pääomamarkkinapäivistä. :slight_smile:

Nordean pääomamarkkinapäivä ei tarjonnut suurta muutosta yhtiön suuntaan. Uudella vuoteen 2030 ylettyvällä strategiakaudella fokus on vahvasti kasvussa, sillä pankki on kannattavuuden osalta jo erinomaisessa kunnossa. Samalla yhtiö pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa ja pitämään kulujensa kasvun maltillisena erityisesti digitaalisia kyvykkyyksiään kehittämällä. Näiden tekijöiden summana Nordea tavoittelee kannattavuutensa ja tuloksensa selvää kasvua vuoden 2025 tasoon nähden, ja pankin julkilausuttuna tavoitteena on yli 2 euron osakekohtainen tulos vuonna 2030 (2025e: 1,40€). Pidämme tavoitetta hyvin kunnianhimoisena tuloskasvun ollessa vahvasti tuottojen kasvun varassa.

10 Likes

Onko tähän tullut Nordealta jotain “virallista” kannanottoa tai onko asiaa esimerkiksi kysytty pääomamarkkinapäivässä? Eli onko tosiaan odotettavissa että “siirtymävuonna” 2026 maksettaisiin ns. 1,5-kertainen osinko?

En osta tuota tulkintaa. Eiköhän sieltä vielä kerrota asiasta selkokielellä.

5 Likes

@Kasper_Mellas ruodintoihin Nordean pääomamarkkinapäivän viesteistä voi pitkälti yhtyä. Yhtiön tavoitteet esim. EPS:n kokoluokasta 2030 (yli 2 €) vedetty sen verran ylös, että töitä tehtävä hihat heiluen sen saavuttamiseksi. Toki toivon, mutta suhtaudun hieman epäilevästi, että ihan tuohon asti päästään.

Kulutehostusta esim. AI:n avulla tehdään harkitusti, kuten pääomamarkkinapäivillä ilmoitettiin, ja ihan pikamarssilla suuria tuottavuuden nostoja tuskin saadaan aikaan. Toiseksi ei henkilöstöä voida sumeilematta vähentää, jos tuottoja halutaan. Tuoreeltaanhan mm. Norjassa palkattu Nordeaan kymmeniä uusia - käytännössä kovapalkkaisia - ammattilaisia pullistamaan AUM:ia.

Kasper sekä myös USA:n Citibank arvioivat, että Nordean kovat näytöt aikaisempien tavoiteasetteluiden toteuttamisesta puhuvat silti puolestaan. Eivät nämä uudet tavoitteet ole kuitenkaan välttämättä epärealistisia. Mutta jos yli 2 € EPS:ää ei saavuteta vuonna 2030, niin mikä katastrofi se olisi? Esimerkiksi yli 15 % pääoman tuotto ja vaikkapa 1,90 € EPS 2030 sekä muuten vakaa meno tarkoittaisivat vallan mukavia päiviä omistajille.

Mielenkiinnolla pistin merkille, että mahdollista vakavaraisuussääntöjen löyhentämistä ei arvioida. Se vaikuttaisi aika lailla pankkien bisnekseen ja myös voitonjakoon. USA:ssa on tällainen hanke meneillään (FED:in ehdotukset jopa satojen miljardien alennuksista pääomapuskureihin). Ensi vuonna EU:ssa julkaistaan pankkien kilpailukykyraportti, jossa asia tarkastelussa. EU puolella tuskin suuriin säätelypurkuihin ryhdytään (finanssikriisin virheitä ei haluta toistaa). Mutta silti voi veikata jotain sinne viimeisellekin riville vaikuttavia muutoksia.

Onkohan Nordean yritysostoaikeet Tanskassa jo haudattu, vaikka siellä pankkikonsolidaatiojuna nytkähti liikkeelle? Nyt kasvupainopisteiksi nostettiin enemmän Ruotsia ja Norjaa, vaikkakin orgaanisen kasvun painolla. Ostettavaa voi olla tarjolla, mutta pankkialan arvostuksen kohottua hintalappu saattaa olla liian suolainen.

Joka tapauksessa Nordealla on tiedossa mainio ja varma yritysostokohde: ostaa itseänsä omien osakkeiden muodossa. Kunhan osakkeen hinta ei nykyasetelmilla nouse yli 15 € (noin käyvä arvo), niin hommassa järkeä. Pääomamarkkinapäivää seurannut kurssilasku olikin tervetullut omien ostojen näkökulmasta ja satoi omistajien taskuun.

Summa summarum: 2 kertaa vuodessa vuolaat osingot, täydentäviä omien ostoja ja vakaasti liiketoimintaansa kehittävä yhtiö, jonka tuotto omistajalle on selvästi indeksisijoittamista korkeampi. Osakepoimijan unelma? :grin:

35 Likes

Ei kai siirtymä kahden osingon per vuosi -malliin muuten onnistu kuin normaalin edellisen vuoden tuloksen johdosta jaettavan osingon jälkeen sitten vaan H1:n jälkeen taas osinko. Itselläni kokemusta Danske Bankista, joka jakoi H1-osingon viime (vai oliko se toissa…) vuonna. Danske Bank on sittemmin tosin linjannut, että jatkossa vain kerran vuodessa.

2 Likes

Tietysti sen voi toteuttaa myös siten, että keväällä jaetaan vain “puolen vuoden” osinko 2025 tuloksen perusteella ja H1/2026 jälkeen sitten puolen vuoden osinko H1 toteutuneen tuloksen perusteella. Siksi tuota halusin kysyä, koska asiaa ei ole avattu missään (edit: tai siis en ole huomannut että olisi avattu) ja kumpikin malli on mahdollinen.

Tai en minä ainakaan näe mitään estettä kummallekaan.

5 Likes

Juuri näin! Osingonmaksupäivien lukumäärää voidaan säätää juuri niinkuin parhaaksi katsotaan.

NOKkelimmat ovat jopa siirtyneet kvartaaliosinkoihin maksaen siirtymävuonna vain kolmen kvartaalin osingot ja siirtäen viimeisen neljänneksen seuraavalle vuodelle.

10 Likes

Ja tarkoittaa samalla että jos / kun osakkeen arvo on 20 euroa, niin osinkoprosentti on vielä 7 prosentissa. Eli osaketta saa edelleen hyvään hintaan.

Mikäli Nordean tavoitteet realisoituvat, on omien osakkeiden osto tälläkin hetkellä järkevää. Ei niitä osakkeita saa nykyhinnalla enää jos eos on 2 euron tuntumassa.

Nordean CMD-kalvossa kuvattiin sitä miten tuo EPS kasvaisi 1,4 eurosta noin 2 euroon. Siinä silmiin osui se, että suurin painoarvo oli markkinan kasvulla. Säästötoimien tai C/I-suhteen petrausta ei oltu eritelty siihen

16 Likes

2 € EPS vuonna 2030 ei ole mielestäni erityisen kunnianhimoinen. Jos vuoden 2025 EPS on 1,40 € niin nousua vaaditaan 7,4 % p.a. jotta EPS on 2,00 € vuonna 2030. Tietty jokin kriisintapainen saattaisi sotkea suunnitelmaa. :upside_down_face:

Norjassa laajenemista pidän vaistomaisesti hyvänä ideana, koska norjalaiset ovat upporikkaita esim. suomalaisiin verrattuna.

8 Likes

Kauppalehdelle kiitos selkeistä käppyröistä. Nordean EPS:n tulevaa kehitystä kannattaa arvioida myös suhteessa aiempaan kehitykseen.

28 Likes

Norden pääomamarkkinapäivän ohjeistus oli harvinaisen selväsanainen ja konkreettinen. Olin siihen hyvin tyytyväinen ja osakkeiden pitäminen jatkuu omalla kohdallani ainakin tulevat viisi vuotta. Sävelet tuntuivat sen verran selviltä. Pääomamarkkinapäivän myötä itselleni muodostui sellainen odotus, että tulevien vuosien aikana on oikeutettua odottaa suurin piirtein euron arvonnousua ja euron osinkoa per vuosi (lähtötasoksi oletukseeni otin 15€, joka hetki sitten korkattiin). Vuonna 2026 osinkovirta on jaksotuksen vuoksi hieman vuolaampaa, sillä vuoden 2025 osingon lisäksi kesän lopulla maksetaan puolet alkuvuosipuoliskon tuloksesta, eli noin 35-40 senttiä.

En pidä kahden euron eps-tavoitetta mitenkään mahdottomana vuodelle 2030. Osa tuosta tulee omien osakkeiden ostamisen kautta. Tarkkoja lukuja ei materiaaleissa ilmaistu, mutta mikäli oletetaan, että palkkien pituudet heijastelevat yhtiön oletuksia, niin kalvoilta on laskettavissa helposti taustaoletukset.

Tuon kuvaajan perusteella voisi helpohkosti laskea, että eps-kasvusta noin 30% tulee osakemäärän vähentymisen kautta. Ilman omien osakkeiden ostoa eps olisi 1,80-1,85€. Nordea olettaa ostavansa vuosikymmenen loppuun mennessä noin 300 miljoonaa osaketta, jonka kustannus lienee haarukassa 5-6 miljardia euroa (oletuksena euron kurssinousu per vuosi). Tämä tarkoittaisi siis sitä, että kvartaalissa omia osakkeita ostellaan 250 miljoonalla eurolla. Tämä luku noussee 300 miljoonaan vuosikymmenen loppupuolella. Osinkoihin käytetään se 60-70% tuloksesta ja olettaisin euron rajan rikkoutuvan tilivuoden 2026 myötä.

Strategiapuolen suhteen olin myös hyvin tyytyväinen Nordean maltillisenoloiseen etenemiseen. Mitään yritysostoja ei nostettu keskiöön ja liiketoiminnan kasvattaminenkin tehtäneen riskitasoa valtavasti kasvattamatta. En kenttää seuraile kuin täällä kotimaassa ja näkisin, että vakaasti omaa toimintaa jatkamalla kilpailijoiden kompurointi sataa Nordean laariin.

38 Likes

“Kovin käsin kiinni katteisiin pankeissa” uhkaa Ruotsin pääoppositiopuolue ja todennäköinen seuraava pääministeripuolue (lähes 40 % kannatuksellaan). Nordean suurimmalla markkinalla.

Lupaavat poliittisin päätöksin tarttua pankkien voittoihin kohdistetulla verolla ja ilmeisesti tuottoja kanavoitaisiin päivähoitoon yms.

Taustalla varmaankin se, että Ruotsissa kansa ostanut lähelle 100 % lainoituksella asuntoja ja takaisinmaksuaika ollut ikuisuus. Sittemmin korot ja lainalyhennykset ovat tulleet kiristämään medelSvenssonien elämää ja syyllisiä haetaan.

Tällaisessa ilmapiirissähän Nalle W päätti siirrättää Nordean pääkonttorin Suomeen.

9 Likes

Kontrattuani jo jonkin aikaa omien ostojen ja omien osinkojen tekemistä myymällä kaikkiin tilanteisiin sopivana yleistyksenä “osingoilla vai ilman” keskustelussa ilmoittaudun Nordean voitonjakopolitiikan kannattajaksi merkittävine omien ostoineen. Opportunistinen omien ostaminen todennäköisesti tulevaisuudessa edulliselta näyttävällä hinnalla on kasvavan EPSin kautta ehdottomasti myös osinkoja nauttivalle pysyvä etu.

Kannattaisiko PörssiPatruunan viestin nojalla myös SEB:n HB:n ja Swedbankinkin pääkonttori siirtää Suomeen? :thinking:

(voisi kannattaakin, mutta ei tule tapahtumaan mielikuvasyistä)

6 Likes