edit 5 pv myöhemmin, pari uutta muutosta tullut (ei ole tyhjentävää listausta nämä, on saattanut muitakin tulla, seuraan lähinnä Nordnetin ruotsin-/tanskankielisiä uutisia ja Kauppalehden pikauutispalstaa):
Mediobanca 104,5 → 112 DKK (n. 14,99 EUR), toistaa pidä-suosituksen
JP Morgan 150 → 156 SEK (n. 14,27 EUR), toistaa vähennä-suosituksen
Lisäksi voidaan todeta, että Nordean uusi omien osakkeiden osto-ohjelma on alkanut suunnitellusti 20.10.
No joo, tuli tuolloin oltua turhan varoivainen näkemyksessä. Oltiin toki kuitenkin positiivisella puolella vaikka suurimman aliarvostuksen nähtiin olevan purkaantunut. Keskeinen muutos arvonmäärityksessä on tämän jälkeen tullut tuottovaatimukseen, jonka lasku nostaa yhtiön arvoa. Tulikin jo aiemmin foorumilla spekuloitua, että matalampikin tuottovaatimus olisi Nordealle perusteltavissa, ja nyt tuo muutos tehtiin kun vaikuttaa siltä että koko sektorin tuottovaatimukset ovat laskeneet. Tavoitehintoja asetettaessa on siis myös arvioitava markkinahinnoittelua, joka lyhyellä aikavälillä elää muun muassa sijoittajien sentimentin mukana. Täysin ei toki voi joukkojen vaihtelevia mielenlaatuja seurailla joka mutkassa jos haluaa menestyksekästä osakepoimintaa harrastaa, mutta tässä kohdassa tuottovaatimuksen lasku fundamenttienkin kantilta oli perusteltua. Lisäksi merkit viittaavat nyt vahvasti siihen, ettei Nordean kannattavuuden laskua kannata liikaa pelätä korkokatteen supistumisesta huolimatta.
Varmasti Nordea tavoittelee kulu-tuottosuhteen parantamista, mutta toistaiseksi olen ennustanut tuottojen kasvavan vain maltillisesti kuluja nopeammin. Tuottoja on Nordean kokoluokassa haastava kasvattaa pidemmällä aikavälillä (>3v) olennaisesti alueellista talouskasvua nopeammin (toki BKT:ta nopeammin kasvavassa varainhoidossa hyvä suoriutuminen auttaa), joten alle 44 %:n kulu-tuottosuhteeseen vaaditaan jo onnistunutta kulukuria tai jopa kulutason laskua. Tätä voidaan saada mm. nykyistä toimintaa tehostamalla (AI + muut digihankkeet), täydentävillä yritysostoilla esimerkiksi Tanskassa (synergiaedut) tai ostettujen Dansken Norjan henkilöasiakastoimintojen päällekkäisi kuluja edelleen karsimalla. En siis pidä missään nimessä mahdottomana, että kulu-tuottosuhde saataisiin lähivuosina taas selvään laskuun. Tästä saadaan yhtiöltä tarkempaa linjanvetoa marraskuun pääomamarkkinapäivässä, mutta tätä ennen pidän kulutason laskun ennakointia turhan rohkeana varsinkin, kun toimialalla kiinteät kustannukset tuppaavat vuodesta toiseen kasvamaan muun muassa regulaatiovaatimusten kiristyessä. Toki positiivisella puolella henkilöstömäärä on kääntynyt hienoiseen laskuun viime kvartaaleina, mutta tämän yhtiö kommentoi johtuneen pienestä hienosäädöstä sen kummemman tehostamisohjelman sijaan. Tämänkin aiheen osalta huomauttaisin, että suositus Nordean osakkeelle on yhä positiivinen, joten positiiviset yllätykset kulunäkymän osalta otetaan ilolla vastaan.
Ja siis vielä täsmennyksenä, en ole “valinnut” mitään tiettyä kulu-tuottosuhdetta vaan pyrkinyt arvioimaan miten pankin tuotot ja kulut lähivuosina kehittyvät.
Pieni offtopic, joka ei liity suoraan sijoittamiseen.
Nordea tuonut henkilöasiakkaille (ei pelkästään Private Banking) saataville Nordea Platinum -kortin. Sisältää mm. jatkuvan matkavakuutuksen (ei vaadi matkan maksamista kortilla), 6 lounge käyntiä vuodessa ja 0,5% cashbackin. Hinta Premium Bankingin asiakkaille 5,99e/kk ja muille 16,99e/kk.
Varsinkin tuo Premium Bankingin asiakkaille tarjottava 5,99e/kk vaikuttaa melko hyvältä diililtä, jos yhtään matkustaa.
Ps. ja näköjään kortin saa ilman kuukausimaksua 30.4.2026 asti.
Jatkan off topiccia. Olisin heti ottanut, mutta näköjään 10k minimiluottoraja. Nämä näkyvät nykyään luottorekisterissä ja lainaneuvotteluissa katsotaan nostetuksi luotoksi. Jätin toistaiseksi hyllyyn. Saa siirtää, jos ei sovi ketjuun.
Maksumuurin takana, tiivistetysti isot pankit, mm. Nordea paketoivat lainapapereita uudelleen ja myyvät osan riskistä institutionaalisille sijoittajille parantaen omaa OPO:aan. Aktia ja pienemmät eivät tätä tee, koska todella byrokraattista ja vaatii lakiosastolta resursseja. Jutussa muistutetaan myös mahdollisista systeemisistä riskeistä, kun riskiä siirretään eteenpäin. Itselläni kyllä heräsi heti ensimmäisenä muistoja subprime-kriisistä 2008 vuodelta, mutta ei tässä taida onneksi sellaisesta mittakaavasta olla kyse.
Nordea Norjassa AUM-hyökkäyksessä. Palkattu tuoreeltaan kymmeniä uusia työntekijöitä imuroimaan paksulompakkoisimpia asiakkaita sijoitustoiveillaan.
Norjassa rahaa on niin, että ranteita pakottaa, kansa sijoitusinnostunut ja Nordea onnistuu napsimaan markkinaosuuksia vuonojen maan markkinajohtaja DNB-pankilta (Den norske bank).
Nordean hallinnoitava sijoitusvarallisuus kasvoi siis 11 % ja on matkalla kohti puolta biljoonaa €.
Ihan hyvä artikkeli, mutta tuossa nyt yhdistellään aika suloisesti ison maailman kuvioita ja Suomessa toimivien pankkien toimintaa. Juttua lainaten Nordea “on harkitsemassa 1,7 miljardin euron yrityslainasalkkuun linkittyviä riskinsiirtoja”. Viimeisintä Q3 osaria lainaten se yrityslainakanta on 106 miljardia euroa eli onhan 1,7 miljardia iso summa, mutta se on 1,6 % lainakannasta ja “harkitsemassa”. Ei tuolla nyt ihan kuuhun mennä eikä siinä määrin, että oikeasti voitisiin puhua “Nordean salaisesta aseesta” joka ei ole edes käytössä eikä salainen.
Isosti suomalaiset pankit paketoivat asuntolainakantaa, ja lainaavat sitä vastaan rahaa markkinoilta. Tältä osin esimerkkinä voidaan todeta OP:n OP Asuntoluottopankki Oyj, joka on toiminut vuodesta 2020. Mm. varainhankinnan välineenä hankkii rahoitusta markkinasta laskemalla liikkeelle joukkolainoja, joissa on Matin ja Maijan asunto-osake/kiinteistövakuudelliset asuntolainat vakuutena. Eli tässäkin tapauksessa se on varainhankinnan väline, ei siten että ne Matin ja Maijan lainat myytäisiin ulos.
Eli kyllä - Suomalaiset pankit hankkivat nytkin aika isosti rahoitusta markkinasta käyttäen vakuutena omaa lainakantaansa ja sen vakuusmassaa, mutta se on isossa mittakaavassa (edullisemman) varainhankinnan väline, ei riskinsiirtoa. Niitä Matin ja Maijan asuntolainoja hoidetaan ihan normaalisti eli peritään, jossa Matti ja Maija jättävät hoitamatta lyhennykset tai muut maksut.
”Talouselämän analyytikko Erkka Felt huomauttaa, että Nordean p/b-luku on ollut yli yhden vuodesta 2021 alkaen. Tulos- ja kurssikehityksen perusteella hän väittäisi, että omistajat ovat hyötyneet Nordean omien osakkeiden ostoista. Ainakin tähän asti. P/b-luku alkaa ehkä olla jo liian iso eli osake voi olla kallis osakeostoihin. Ostojen hyöty katoaa, jos kurssi ei enää kehity positiivisesti ja/tai yhtiön tulos ei paranekaan.”
Omien ostot kannattaa ajatella varallisuuden siirtona. Jos osakkeita ostetaan ylihintaan, myyjät hyötyvät. Jos alihintaan, jäljelle jäävät omistajat hyötyvät. Nordean filosofia, jos olen ymmärtänyt oikein, on jakaa omistajille extra pääomat omien ostoina kun niitä on, eikä katsoa osakekurssia. Ajoittaminen on vaikeaa, ja harva firma siihen lähteekään omien ostoissa.
Onko nykyhinta sitten jo liian tyyris, aika näyttää. Nordeahan tekee myös kovinta kannattavuutta johonkin >15 vuoteen.
Omien ostojen hyöty ei kuitenkaan katoa. Jos osake olisi ylihintainen, niistä hyötyjät olisivat kylläkin myyjiä.
Nordean tapauksessa on noloa se, että yritys, jonka liiketoimintaa on sijoittamisessa neuvominen, epäsuorasti antaa ymmärtää, että ei osaa määrittää edes oman liiketoimintansa arvoa.
Tai jos osaa ja ostaa ylihintaan, niin ei ole omistajalähtöinen.
Aamusta julkaistussa jutussa lisää vettä omien osakkeiden osto- ja pankkien arvostuskiukaalle. DI:n on käynyt läpi Ruotsissa toimivat isot pankit tulevien näkymien, tuottojen ja arvostuksen näkökulmasta asettaen ne paremmuusjärjestykseen.
Yksi pankki nousee ylitse muiden ja sen omistuksesta syytä pitää kiinni tiukasti. Kyseinen pankki on yhä aliarvostettu, osinkojen ja omien ostojen yhtälö houkutteleva ja kyllä se talouskasvukin palaa.
Tämä ykköspankkivalinta on Nordea. Kakkosena Handelsbanken erityisesti kulukurin myötä.
DI:n analyysitiimi pitää näin käytännössä Nordean omien osakkeiden ostoja kannattavina.
Muistutuksena, että huomenna on Nordean odotettu pääomamarkkinapäivä. Erityisesti yhtiön kommentit kulurakenteen kehityksestä ja tehostamisinvestoinneista ovat itselle isossa roolissa. Lisäksi arvioin, että yhtiö toistaa kunnianhimoisen yli 15 %:n oman pääoman tuoton tavoitteensa, joten luonnollisesti keinot tämän saavuttamiseksi kiinnostavat. Lähetys alkaa klo 14.00 Suomen aikaa ja sitä voi seurata täältä:
Laitetaan tähän talouselliset tavoitteet, kirsikkana kakun päällä EPS 2€ (2030). Keinoista linkin takana
Taloudelliset tavoitteet
Nordean taloudelliset tavoitteet uudella strategiakaudella ovat
yli 15 prosentin oman pääoman tuotto koko kauden ajan ja merkittävästi tätä enemmän vuonna 2030
40–42 prosentin kulu/tuotto-suhde vuonna 2030, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon.
Tavoitteita tukevat
noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso
osinko, jota maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta
kahdesti vuodessa maksettava osinko sisältäen puolivuosikatsauksen jälkeen heinäkuun lopussa tai elokuun alussa maksettavan osinkoerän, joka perustuu 50 prosentin osuuteen tilikauden alkupuoliskon tuloksesta, sekä toisen erän, joka maksetaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen
osakkeenomistajille vuosina 2026–2030 jaettavat yhteensä yli 20 miljardia euroa
ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva viranomaisten vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50 prosenttiyksikön pääomapuskurilla – ydinvakavaraisuussuhteen odotetaan olevan noin 15,5 prosenttia koko kauden ajan.
Näiden tavoitteiden perusteella Nordea tavoittelee noin 2 euron osakekohtaista tulosta vuonna 2030.
ja huomaa että tavoite on “noin 2 euron osakekohtaista tulosta vuonna 2030”. Osinko 60-70% tuloksesta.
EDIT: Mutta erityisen positiivisena pidän mainintaa puolivuosittaiseen osingonjakoon siirtymisestä: “Nordea odottaa, että pääoman vahva kasvu jatkuu ja mahdollistaa liiketoiminnan kasvun, mahdolliset yritysostot ja pääoman merkittävän jakamisen osakkeenomistajille muun muassa kahdesti vuodessa maksettavien osinkojen kautta.”
Jätin toistaiseksi hyllyyn. Saa siirtää, jos ei sovi ketjuun.