Nokia sijoituskohteena (Osa 3)

Osakkeet
, , , ,
11265

Tuli vastaan uusi Nokian työntekijän kirjoitus. Kuvan takana linkki kirjoituskeen.

image

Yhteenveto.

Yleiskuva: Datakeskusten kriisin ratkaiseminen

Kirjoitus käsittelee tekoälyn (AI) aiheuttamaa “datakeskuskriisiä”, jossa nykyinen infrastruktuuri törmää sähkönkulutuksen, lämmöntuoton ja tiedonsiirtonopeuden rajoihin. Butts käyttää analyysissään matemaattisia malleja (Bass Diffusion Modeling) ennustaakseen, milloin uudet teknologiat siirtyvät tutkimuksesta käytäntöön.

Analyysi jakautuu kahteen pääryhmään (klusteriin):

Klusteri 1: Valonnopeudella toimivat tekoälyverkot (AI Fabrics)

Tutkimus keskittyy verkkorakenteiden muuttamiseen staattisista sähköisistä verkoista dynaamisiksi ja optisiksi.

  • Optiset liitännät (Photonic Interconnects): Siirtyminen kuparista valoon (photonic rails) on välttämätöntä latenssin poistamiseksi ja kaistanleveyden kasvattamiseksi.
  • Älykkäät verkkokortit (SmartNICs): Tehtävien siirtäminen palvelimen pääprosessoreilta (CPU) älykkäille verkkokorteille vapauttaa tehoa itse tekoälylaskennalle.
  • Dynaamiset topologiat: Verkot, jotka osaavat muuttaa muotoaan reaaliajassa liikenteen mukaan.
  • Aikataulu: Tämä teknologia on kypsymässä (81 % tutkimusvaiheesta ohitettu). Hyperskaalaajien (kuten Google, Meta, Microsoft) odotetaan ottavan näitä käyttöön laajasti seuraavan 12–18 kuukauden aikana.

Klusteri 2: Energian ja laskennan koordinointi

Tämä osa-alue on vasta elinkaarensa alussa (vasta 9 % potentiaalista saavutettu), mutta se on kriittinen tekoälyn valtavan nälän tyydyttämiseksi.

  • Hiilitietoinen laskenta: Ohjelmistot ja arkkitehtuurit, jotka säätävät tekoälykuormia reaaliajassa sähköverkon tilan ja hiili-intensiteetin mukaan.
  • TCO-optimointi (Total Cost of Ownership): Päätöksentekoa ohjaa koko elinkaaren aikainen kustannustehokkuus, sisältäen FP8-tarkkuuden käytön, joka laskee inferenssin (päättelyn) kustannuksia.
  • Sosiaaliset vaikutukset: Tutkimus huomioi konesalien aiheuttaman rasituksen paikallisille sähköverkoille ja vesivaroille (“The Cloud Next Door” -ilmiö).

Sijoittajalle ja teknologiajohtajalle tärkeimmät havainnot:

  1. Pullonkaula on siirtynyt: Ongelma ei ole enää vain sirun nopeus, vaan se, miten sirut keskustelevat keskenään (interconnect).
  2. Optiikka on välttämättömyys: Tutkimus viestii vahvasti, että optiset ratkaisut (joita Nokia ja Infinera kehittävät) ovat siirtymässä tutkimusvaiheesta valtavirtaan erittäin nopeasti.
  3. Energiatehokkuus on uusi valuutta: Datakeskusten kasvu ei ole enää kiinni rahasta, vaan siitä, saavatko ne tarpeeksi sähköä ja pystyvätkö ne hallitsemaan sen ympäristövaikutukset.
10 tykkäystä
11266

En ole sitä mieltä (tietenkään).

Mutta oletko siis sitä mieltä, ettei investointikustannuksella ja investoinnin tarpeellisuudella ole merkitystä operaattoreille?

11267

Lumentumilla huomenna tulos ulos. Markkina-arvo 28 miljardia, P/E jotain 260 huiteilla, vuodessa noussut 350%. Heillä on siis tällä hetkellä CPO laser design-in. Mielenkiinnolla odotan mitä tapahtuu osakekursseille kun Nvidia tulee Nokian kanssa kaapista ulos ja ei ole pelkkä laaseri kyseessä.

9 tykkäystä
11268

No niin, eiköhän tämä riitä ko aiheesta. Omat motiviinsa on jokaisella täällä kirjoitella.

2 tykkäystä
11269

GS pysyttelee edelleen negatiivisena.

image
image1004×311 101 KB

Nyt uusin minimitarget on @ 3,50 €.

12 tykkäystä
11270

On se kyl koukku tuo GS Noksua kohtaan​:joy:. Kun ei pääse lukemaan sitä, niin onko jollakin referaattia ydin argumenteista? Se on oikein hyvä, että löytyy ennusteissa skaalaa reilusti, kuten GS ja Inde alalaidoissa pessimistisemmässä päässä.

5 tykkäystä
11271

niin ja tuohon vielä huomiona että liikevaihto pörrää alta kahdessa taalajaardissa :joy:

toivotaan Nokialle edes 50/PE kerrointa 2027

6 tykkäystä
11272

Laajasta skaalasta puheenollen.

Santander nostaa Nokian suosituksen tasolle outperform (neutral), tavoitehinta 6,40 euroa - BN

14 tykkäystä
11273

Ja vielä yksi osta -suositus.

image
image1004×251 137 KB

23 tykkäystä
11274

Mielenkiintoinen kirjoitus, ja liittyy läheisesti Nokiaan. Tämän mukaan arkkitehtuuri ei ole vielä kiveen hakattu. Toimittajan (kenties Nokia!?) valmius komponenttien valmistukseen tulee olla riittävä - eli kyse on toimitusketjun valmiudesta ja riittävistä yieldeistä. Nokia toisteli mm. CMD:ssä useaan otteeseen että “execuuttaaminen” on avainasemassa - ja se osuisi myös tähän.

Nvidian visio: Täysin optinen konesaliräkki (OIO)

Nvidian tavoitteena on “Optical Input/Output” (OIO) -arkkitehtuuri, jossa kaikki GPU- ja kytkinsirut on varustettu integroiduilla optisilla moottoreilla. Tämä poistaa sähköisen ja optisen signaalin väliset muunnosvaiheet. Toteutus tapahtuu vaiheittain:

  1. Scale-Out-verkko: CPO-kytkimet käyttöön (tapahtui viime vuonna).
  2. Scale-Up-verkko: CPO-kytkinten tuominen NVSwitch-yksiköihin.
  3. GPU-sirut: CPO-paketointi suoraan GPGPU-siruihin.

Rubin Ultra ja CPO-ratkaisu

Rubin Ultra -räkit käyttävät NVL72 x 2 -konfiguraatiota, jossa kaksi räkkiä yhdistetään 144 GPU:n kokonaisuudeksi.

  • Scale-Up-yhteys: Vierekkäiset räkit yhdistetään optisilla kuiduilla ja CPO-teknologialla.
  • NVSwitch-yksiköt: Käyttävät muokattua Quantum X800 -sirua. Jokainen siru on pakattu yhteen 4,5 kappaleen 3.2T-optisen moottorin kanssa (yhteensä 14,4T kapasiteetti per siru).
  • Laitteistomäärät: Yksi Rubin Ultra -kokonaisuus vaatii 144 CPO NVSwitch-sirua, 24 NVSwitch-alustaa ja 648 optista moottoria Scale-Up-verkkoon.

Scale-Out-verkko ja CX10

Myös räkin ulkoisessa verkossa siirrytään CPO-teknologiaan:

  • Jokainen CX10-verkkokortti (NIC) on varustettu integroidulla 3.2T-optisella moottorilla.
  • Räkin kokonaissuhteeksi muodostuu 5,5 optista moottoria per GPU.

Vaihtoehtoiset toteutustavat vuodelle 2027

Nvidialla on kaksi rinnakkaista ratkaisua vuoden 2027 Rubin Ultra -räkeille:

  1. Ortogonaalinen takalevy (Backplane): Vaikea koota, alhainen valmistussaanto.
  2. CPO-ratkaisu: Mekaanisesti helpompi, mutta haasteena on optisten moottoreiden valmistussaanto.

Lopullinen valinta näiden välillä riippuu toimitusketjun valmiudesta ja tuotantovarmuudesta lähempänä vuotta 2027.

Nokian optisten laitteiden ja komponenttien sopimusvalmistaja Fabrinet (Fabrinet on se tehdas, joka tekee Nokian piirustuksista fyysisiä, korkean suorituskyvyn moduuleja) julkisti eilen tuloksensa. Kovaa menee, mutta toki he valmistavat myös muillekin alan tekijöille kuten Lumentum, Coherent, Ciena ja Cisco. Nokia myös mainittiin puhelussa. Muutama nosto alla.

Fabrinetin toimitusjohtaja Seamus Grady mainitsi tulospuhelussa, että he ovat työskennelleet näiden uusien hyperskaalaaja-projektien ja CPO-ratkaisujen parissa “noin 18 kuukautta” - eli toisin sanoen noin elokuusta 2024 lähtien. Btw. Nokia ilmoitti Infineran ostosta kesällä 2024, ja myös Infinera oli jo entuudestaan Fabrinetin asiakas.

Analyytikko George Notter nosti esiin, että Nokia on kertonut kasvattavansa optisten verkkojen tuotantokapasiteettiaan. Hän kysyi suoraan Fabrinetin johdolta, onko Fabrinet osallisena tässä laajennuksessa.

Toimitusjohtaja Seamus Grady ei vahvistanut tai kieltänyt suoraan Nokia-yhteistyötä (asiakassuhteiden luottamuksellisuuden vuoksi), mutta totesi heillä olevan “erittäin hyvä pipeline” ja uusia mahdollisuuksia sekä nykyisten että uusien asiakkaiden kanssa.

CPO (Co-Packaged Optics): Fabrinet työskentelee kolmen eri asiakkaan kanssa CPO-projekteissa.
OCS (Optical Circuit Switching): Fabrinet näkee tässä täysin uuden tuotekategorian.

Edit: Ainiin.

George Notter kysyy aikataulusta koskien CPO -lähetinvastaanottimia (transceivers) hyperskaalaajille. Grady vastaa, että he ovat enää “neljänneksien, eivät vuosien päässä” merkittävästä liikevaihdosta.

Liittyen Nvidian Rubin -alustaan?

Ja toisena asiana.

Toimitusjohtaja Seamus Grady vahvisti, että Fabrinet on kärsinyt tarjontarajoitteista (supply constraints) erityisesti Datacom-lähetinvastaanottimissa (800 Gb ja 1.6 Tb). Syynä on ollut nimenomaan lasereiden (EML, Electro-absorption Modulated Laser) puute.

“We did get approval for a second source for the EML for the laser, which has been the main cause of the supply constraints.”

Fabrinetin pääasiakas on vihdoin hyväksynyt toisen laser-toimittajan. Tämä on kriittistä, koska se vapauttaa kapasiteettia, joka on tähän asti estänyt Fabrinetia vastaamasta kaikkeen kysyntään.

12 tykkäystä
11275
9 tykkäystä
11276

Yhteenveto tuosta niin kaikilla ei tarvitse erikseen suomennella.

Dagens industri (Di) -lehden uutinen kertoo historiallisesta mahdollisuudesta suomalaiselle Nokialle ja ruotsalaiselle Ericssonille osallistua Yhdysvaltain massiiviseen puolustushankkeeseen.

Kyseessä on Donald Trumpin ajama hanke, jonka tavoitteena on rakentaa koko Yhdysvaltojen kattava ohjuspuolustusjärjestelmä. Mallia on otettu Israelin “Iron Dome” -järjestelmästä. Hankkeen arvioitu arvo on: noin 1 300 miljardia kruunua (eli noin 115 miljardia euroa).

Ohjuspuolustus vaatii äärimmäisen nopeita, turvallisia ja viiveettömiä tietoliikenneverkkoja. Ohjusten havaitseminen ja torjunta reaaliajassa on mahdotonta ilman sitä 5G/6G-osaamista

19 tykkäystä