Nokia sijoituskohteena (Osa 3)

Noiden linkkaamieni esitysten perusteella Arista ja Cisco panostavat Linear Pluggable Optics (LPO) ratkaisuihin CPO:n sijasta. Nokia ei tiettävästi ole kehittämässä omia LPO-tuotteita ja rationale voi olla seuraava (GTP5.2):

”Linear pluggable optics on todellinen ja rationaalinen kilpailija CPO:lle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, ja se on jo rajatusti tuotantokäytössä hyperskaalaajilla. Se tarjoaa suuren osan CPO:n energiatehokkuushyödyistä ilman co-packagingin riskejä. Kuitenkin LPO ei poista pluggable-arkkitehtuurin porttitiheys- ja sähköisiä rajoja, joten suurimmissa nopeuksissa (1.6T+) ja skaaloissa CPO on pitkällä aikavälillä väistämätön. LPO ja CPO eivät ole vaihtoehtoja vaan peräkkäisiä askelia.

Nokia ei näyttäisi kehittävän LPO:ta omana strategisena optiikkatuotteenaan, vaan suhtautuu siihen siirtymävaiheen ratkaisuna, jota se tukee järjestelmätasolla, mutta ei rakenna pitkän aikavälin kilpailuetuaan sen varaan. Nokian varsinainen panostus on CPO- ja optisissa moottoreissa (InP + SiPh), joissa se voi siirtää arkkitehtuurista syntyvää lisäarvoa itselleen. LPO on Nokialle yhteensopivuus- ja asiakaspolku, ei määränpää.”

12 tykkäystä

Tässä kirjoittelua noista optisissa moduuleista (pluggables) jotka on siis rakennettu datakeskusten välisiin yhteyksiin. Tätä siis jo käytetään - ja tämä tuo Nokian nykyistä optisen liiketoiminnan kasvua. (Scale-Out)

Ja CPO käyttötarkoitus on datakeskusten sisään kytkimiin. Ja oletettavasti jo tämän vuoden aikana alkaa tämä rakentaminen. (Scale-Up)

Ja sitten CPO GPU:n (tai TPU:n jne) kyljessä on luultavasti tulevaisuutta ennen vuotta 2030.

Optisen Verkon Muutos AI-aikakaudella

Optisen verkkoteollisuus käy läpi vuosikymmenten merkittävintä muutosta, jota kiihdyttää tekoälyn (AI) synnyttämä valtava kaistanleveyden kysyntä (ennuste 913 ZB/s vuonna 2028, 30 kertaa nykyinen). Tämä kysyntä asettaa ennennäkemätöntä painetta verkon tehonkulutukselle ja fyysiselle tilalle, sillä datakeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

1. Coherenttien Moduulien Vallankumous (800G ZR/ZR+)

Coherentit liitettävät optiset moduulit (pluggables) ovat vastanneet tähän haasteeseen tarjoamalla korkeampaa suorituskykyä murto-osalla tehosta. Tehonkulutus gigabittiä kohden (W/G) on laskenut 99 % vuodesta 2000 lähtien 0.03 W/G tasolle uusimmalla 3 nm CMOS-teknologialla.

  • Uusi Standardi: 800G ZR/ZR+ -moduulit ovat uusi standardi, joka käyttää 3 nm CMOS-teknologiaa. Ne laajentavat käyttöaluetta datakeskusten välisistä yhteyksistä (DCI) metro- ja runkoverkkoon sekä AI-klustereiden yhdistämiseen.
  • Monipuolisuus ja Joustavuus: Esimerkiksi Nokian ICE-X 800G ZR+ pystyy saavuttamaan yli 1 700 km:n kantaman 800 Gb/s nopeudella ja jopa 3 000 km:n kantaman 400 Gb/s nopeudella.
  • Sijoituksen Maksimointi (ROI): 800G-moduulien ohjelmoitavuus ja taaksepäin yhteensopivuus (esim. liitettävyys 400G-reitittimiin) mahdollistavat verkon asteittaisen päivityksen ilman, että kalliita reitittimiä tarvitsee vaihtaa ennenaikaisesti, maksimoiden näin asiakkaiden ROI:n.

2. Seuraava Aalto: 1600G

Seuraava kehitysaskel on 1600G ZR/ZR+ -moduulit. Tämän sukupolven ratkaisut vaativat 3 nm:n ja sub-3 nm:n (esim. 2 nm) DSP-piirejä, monimutkaisempia kaksi-alisäikeisiä (two-subcarrier) arkkitehtuureja sekä edistyneiden materiaalien (kuten piifotoniikka, InP ja ohutkalvo-litiumniobaatti) käyttöä entistä tiiviimmässä integraatiossa.

Yhteenvetona: Coherentit liitettävät optiset moduulit ovat optisen teollisuuden muutoksen kulmakivi, sillä ne tarjoavat parhaan tavan tukea AI-aikakauden eksponentiaalista kaistanleveyden tarvetta vähentämällä tehoa ja monimutkaisuutta. 800G on nykystandardi, ja kehitys kohti 1600G:tä on jo käynnissä.

11 tykkäystä

Hotard on ainakin tekee asioita. Jotenkin tulee Elop mieleen, ehkä kuitenkin hieman parempi versio.

HR johtajan lähtö kesällä saattaisi ainakin osittain johtua tästä. Tuossa käytännössä valitaan ne seuraavissa muutosneuvotteluissa pois potkittavat.

8 tykkäystä

Outo juttu menetellä näin, iso lommo imagoon!

VERKKOLAITTEITA valmistava Nokia on ottanut käyttöön työntekijöiden luokittelun, joka on aiheuttanut yhtiössä poikkeuksellisen laajaa ja ankaraa arvostelua.

Esihenkilöt joutuvat luokittelemaan työntekijät ennalta määrätyn jakauman mukaisesti huonoihin, keskinkertaisiin ja hyviin.

Tämä tarkoittaa Nokian sisäisten asiakirjojen perusteella, että myös parhaiten suoriutuvien työyksiköiden työntekijät jaotellaan huonoihin ja hyviin.

”Työntekijät kaikkialla Euroopassa ovat olleet tyrmistyneitä, sillä tämä työsuorituksen arviointimenetelmä on eriarvoistava ja epäoikeudenmukainen. Esihenkilöt pakotetaan arvioimaan alaisiaan hihasta ravistamalla”, sanoo Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jari Nummikoski.

UUDESSA arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”.

VERKKOLAITTEITA valmistava Nokia on ottanut käyttöön työntekijöiden luokittelun, joka on aiheuttanut yhtiössä poikkeuksellisen laajaa ja ankaraa arvostelua.

Esihenkilöt joutuvat luokittelemaan työntekijät ennalta määrätyn jakauman mukaisesti huonoihin, keskinkertaisiin ja hyviin.

Tämä tarkoittaa Nokian sisäisten asiakirjojen perusteella, että myös parhaiten suoriutuvien työyksiköiden työntekijät jaotellaan huonoihin ja hyviin.

”Työntekijät kaikkialla Euroopassa ovat olleet tyrmistyneitä, sillä tämä työsuorituksen arviointimenetelmä on eriarvoistava ja epäoikeudenmukainen. Esihenkilöt pakotetaan arvioimaan alaisiaan hihasta ravistamalla”, sanoo Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jari Nummikoski.

UUDESSA arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”.

10 tykkäystä

Vai valmistaudutaanko tälläisellä oudolla tavalla johonkin tulevaan? Vai herätelläänkö kaikki työntekijät hereille valmiiksi tai performoimaan paremmin?

2 tykkäystä

Voi toki olla, että löytyy yksiköitä joissa ei yksinkertaisesti ole yhtään huippua tai surkeaa työntekijää, mutta en itse usko sellaiseen.

Luulen, että Hotard tulee nyt tällä siirrollaan näkemään sen syyn, miksi Euroopassa tuottavuuskehitys on niin paljon Jenkkejä jäljessä. Luottamusmiehen ja professoreiden vastauksista voi aloittaa etsimisen.

1 tykkäys

Eiköhän tässä yritetä herätellä, vähän niin kuin Elop herätteli ”hyppy palavalta lautalta” mailillaan. Riskinä ehkä, että ikääntyvä henkilöstö Euroopassa kääntyy johtoa vastaan. Tuosta huonommin suoriutuvien valinnasta tekee vaikeaa se, että Nokialla on ollut YT/muutosneuvottelut viimeiset 20 vuotta käytännössä joka vuosi ja näissä tyypillisesti on lähtenyt suurin osa selvistä alisuoriutujista. Jos 10 hengen tiimissä on vielä 2025 kaksi alisuoriutujaa ja he lähtevät seuraavalla YT kierroksella, ensi vuonna 2026 pitäisi taas löytää uudet alisuoriutujat samasta tiimistä jne.

6 tykkäystä

Se on eräänlaista taylorismia, mikä ei ole aina hyväksi nykyaikana!

  • Taylorismin keskeinen piirre on vallan siirtyminen työn tekemisen tavasta työntekijöiltä johdolle. 2000-luvulla yksi tämän ajattelun muoto, digitaalinen taylorismi, näkyy yrityksissä, jotka seuraavat työntekijöiden tietokoneita, puhelimia ja muuta teknologiaa varmistaakseen, että yritys saa kaiken irti työntekijöistään.
4 tykkäystä

Tuoda, tuoda. Taidan nyt sohaista ’muurahais’pesää. Mietin tuota Satosen uutta hienoa potkulakia versus tämä Nokialaisten kategorisointi. Taitaapa 5% lähteä noin niinkuin tammikuussa 2026 pienellä olankohautuksella.

Hienosti menee.

2 tykkäystä

Ei 5% irtisanominen vaadi henkilöperusteisen irtisanomisperusteen alentamista. Kuten tähänkin asti, voi firman johto vain todeta, että organisaation halutaan keskittyvän jatkossa muihin asioihin tai vaikka säästävän rahaa ja se onnistuu vähentämällä työvoimaa. Käydään muutosneuvottelut, tehdään toimenpiteet ja irtisanomisaikojen jälkeen firman työvoimasta 5% on poissa.

3 tykkäystä

Nokialla on ollut työntekijöiden luokittelujärjestelmä jo vuoskymmeniä, ja sen merkitys työntekijöille on suuri, koska se vaikuttaa bonuskertoimiin. Tässä suhteessa ei siis mitään uutta. Kun malli alunperin esiteltiin, se oli samanlainen kuin nyt julkisuuteen tullut JH:n malli, eli tiimeistä oli pakko nimetä “heikoin” segmentti, leikata heidän bonukset ja laatia kehityssuunnitelma, jonka toteutusta seurattiin ellei henkilö eronnut/erotettu ennen sen loppuun viemistä. Aika nopeasti säännöistä livettiin ja luokittelulla lähinnä palkittiin ansioituneita työntekijöitä. “Improvement needed” arvio oli mahdollinen, mutta se annettiin vain harvoin pienellä bonusvaikutuksella ja tsemppaavassa hengessä.

15 tykkäystä

Vaikuttaa todella huonolta, että Nokian henkilöstöasioista uutisoidaan tällä tavalla, iso mainehaitta. Ei kuulosta myöskään hyvältä, että Hotardin nimittämä uusi HR johtaja on ottanut 1980-luvun rank and yank -ajatteluun (Jack Welch GE) perustuvan forced distribution mallin henkilöstön arviointiin. Tämä saattoi toimia isoissa tuotanto- ja myyntiorganisaatioissa aikanaan mutta nykypäivän asiantuntijaorganisaatiot ovat eri asia. Kun pyritään korkean suorituskyvyn tiimeihin, miksi ihmeessä esimiehen pitää valita erinomaisista tiimeistäkin vähiten erinomaiset yksilöt ja nimetä heidät alisuoriutujiksi? Eri kulttuureissa valinta tapahtuu eri tavoin, USA:ssa valitaan hiljaisimmat, etelässä nuorimmat jne. Tämä heikentää yhteistyötÄ, tappaa psykologisen turvallisuuden, eikä sen jälkeen enää olekaan huipputiumejä, joista Nokia on kriittisen riippuvainen.

Tästä voi olla useampi tie eteenpäin: 1) hallituksen pj ja tj käyvät perusteellisen keskustelun ja arviointimallia pehmennetääön ja luovutaan pakollisesta jakaumasta. Tilanne rauhoittuu ja henkilöstö keskittyy liiketoimintaan. 2) johto ei peräänny eikä kommunikoi, Nokian henkilöstöasioiden uutisointia jatketaan, avainhenkilöitä alkaa lähteä ja seuraukset alkavat näkyä liiketoiminnassa, 3) jonkinlainen välimuoto, esimiehet soveltavat käytäntöä miten parhaaksi näkevät eli käytäntö muuttuu, mutta johto seuraa tuloksia ja uskoo kontrolloivansa henkilökuntaa, liiketoiminta kärsii. Sijoittajan lienee helppo valita suosikkinsa näistä kolmesta.

11 tykkäystä

Otettinko käyttöön jo Simo “Verisen” aikaan? Nokialla henkilöstöpolitiikka ei ole tainnut koskaan olla erityisen onnistunutta. Ulospäin Pekka Lundmark on vaikuttanut moderneimmalta johtajalta. Kun on tutustunut lähemmin Nokian optisten tuotteiden liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehitykseen (perustana Bell Labs tutkimustyö (InP, koherentti DSP ym), Elenion osto (SiPh, hybridi optiikka), Infinera osto ja InP-PIC investoinnit) jonka seurauksena Nokialle on avautumassa tuhannen taalan paikka AI-aikakauden optisissa/IP tuotteissa, Lundmarkin arvostus nousee entisestään. Ei voi kuin toivoa, ettei nykyjohto sössi sitä.

6 tykkäystä

Tässä ajassa voi odottaa melkein minkä hyvänsä asian kääntyvän noin 100 vuotta taakse päin. Silloin olivat omaisuudet ja pääomat jakautuneet vahvasti harvoille ja suunta on sama nykyisin. Näin on myös tuon @Oxymoron tekemän huomion osalta, paluuta taylorismiin ja fordismiin uudella tavalla. Fordismi korosti tosin ennaltavalikoimisen tärkeyttä ja taylorismi sitten ankaraa jaottelua työtehtävien välillä sekä työnorganisoinnin tehokkuutta. Mainehaitta tämä on myös suhteutettuna kaikkeen siihen eettiseen vastuullisuuteen, johon Nokia on muutoin sitoutunut. Kun Nokiassa on tunnetusti ollut jokavuotiset YT:t meneillään, niin eivätkö ne riittäneet asioiden hoitamiseksi? Nokialla on kyllä tiedetty miten modernit työvoiman osaamiseen perustuvat organisaatiot ja työyhteisöt toimivat, niin miksi on pitänyt tulla tällaisella julistuksella ulos?

4 tykkäystä

Koen itsekin tuon vähintään ristiriitaisena. Toisaalta media taitaa kirjoitella asiasta luottamushenkilön kertomana - ja tällöin asian tarkastelu voi olla osittain subjektiivista. En siis epäile etteikö hän puhuisi totta, mutta jos asialla on jokin pehmentävä piirre/ominaisuus sitä ei välttämättä tuoda tässä esille.

Sitten hieman tästä DCI -kasvumoottorista, eli datakeskusliitännästä Nokian kertomana. Tässä ei vielä ole kirjoitettu Intra DC -tilanteesta, eli tarkemmin Nokian kannalta CPO- komponenteista.

https://x.com/i/status/2000628275320655991

AI-kysynnän vetämä datakeskusliitäntä (DCI) on verkon nopeimmin kasvava osa, vaatien uusia ratkaisuja tehonkulutuksen ja tilan rajoituksiin.

Kolme avainteknologiaa määrittää tulevaisuuden:

  1. Coherentit Moduulit (800G ZR/ZR+): Nouseva standardi, joka käyttää 3 nm DSP-piirejä tarjoten 800 Gb/s jopa 1 700 km etäisyydelle alle 30 watin teholla. Ne mahdollistavat IPoDWDM-mallin hyperscalereille.
  2. Ohuet Transponderit: Silta CSP:ille, joka mahdollistaa liitettävien moduulien käytön operatiivista johdonmukaisuutta säilyttäen (säästää tilaa ja virtaa jopa 40–50 %).
  3. Avoin OLS (Optical Line System): Joustavat, modulaariset linjajärjestelmät (ROADMit ja ILA:t) skaalaavat jopa satoihin terabitteihin, vastaten kasvavaan DCI-tarpeeseen ja tehostaen samalla asennustilaa.
10 tykkäystä

Voisiko tämä aliarvostettu tekoäly-yhtiö tehdä läpimurron ensi vuonna?

13 tykkäystä
1 tykkäys

Tekoäly on liian suurta Euroopan internetille – Nokia

4 tykkäystä

Nyt tämä saatavilla.

8 tykkäystä

Tuolla tänään julkaistut Noksun selvityksen raportit, USA ja Europe saaneet omansa

Demands of AI supercycle spur cross-industry consensus to evolve US and European network infrastructure - new study Demands of AI supercycle spur cross-industry consensus to evolve US and European network infrastructure - new study

Nokia: Build first, lead forever. Why AI infrastructure is America’s next advantage Nokia: Build first, lead forever. Why AI infrastructure is America’s next advantage

Nokia: AI is too big for the European Internet Nokia: AI is too big for the European Internet

4 tykkäystä