Nokia sijoituskohteena (Osa 3)

Noiden linkkaamieni esitysten perusteella Arista ja Cisco panostavat Linear Pluggable Optics (LPO) ratkaisuihin CPO:n sijasta. Nokia ei tiettävästi ole kehittämässä omia LPO-tuotteita ja rationale voi olla seuraava (GTP5.2):

”Linear pluggable optics on todellinen ja rationaalinen kilpailija CPO:lle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, ja se on jo rajatusti tuotantokäytössä hyperskaalaajilla. Se tarjoaa suuren osan CPO:n energiatehokkuushyödyistä ilman co-packagingin riskejä. Kuitenkin LPO ei poista pluggable-arkkitehtuurin porttitiheys- ja sähköisiä rajoja, joten suurimmissa nopeuksissa (1.6T+) ja skaaloissa CPO on pitkällä aikavälillä väistämätön. LPO ja CPO eivät ole vaihtoehtoja vaan peräkkäisiä askelia.

Nokia ei näyttäisi kehittävän LPO:ta omana strategisena optiikkatuotteenaan, vaan suhtautuu siihen siirtymävaiheen ratkaisuna, jota se tukee järjestelmätasolla, mutta ei rakenna pitkän aikavälin kilpailuetuaan sen varaan. Nokian varsinainen panostus on CPO- ja optisissa moottoreissa (InP + SiPh), joissa se voi siirtää arkkitehtuurista syntyvää lisäarvoa itselleen. LPO on Nokialle yhteensopivuus- ja asiakaspolku, ei määränpää.”

12 tykkäystä

Tässä kirjoittelua noista optisissa moduuleista (pluggables) jotka on siis rakennettu datakeskusten välisiin yhteyksiin. Tätä siis jo käytetään - ja tämä tuo Nokian nykyistä optisen liiketoiminnan kasvua. (Scale-Out)

Ja CPO käyttötarkoitus on datakeskusten sisään kytkimiin. Ja oletettavasti jo tämän vuoden aikana alkaa tämä rakentaminen. (Scale-Up)

Ja sitten CPO GPU:n (tai TPU:n jne) kyljessä on luultavasti tulevaisuutta ennen vuotta 2030.

Optisen Verkon Muutos AI-aikakaudella

Optisen verkkoteollisuus käy läpi vuosikymmenten merkittävintä muutosta, jota kiihdyttää tekoälyn (AI) synnyttämä valtava kaistanleveyden kysyntä (ennuste 913 ZB/s vuonna 2028, 30 kertaa nykyinen). Tämä kysyntä asettaa ennennäkemätöntä painetta verkon tehonkulutukselle ja fyysiselle tilalle, sillä datakeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

1. Coherenttien Moduulien Vallankumous (800G ZR/ZR+)

Coherentit liitettävät optiset moduulit (pluggables) ovat vastanneet tähän haasteeseen tarjoamalla korkeampaa suorituskykyä murto-osalla tehosta. Tehonkulutus gigabittiä kohden (W/G) on laskenut 99 % vuodesta 2000 lähtien 0.03 W/G tasolle uusimmalla 3 nm CMOS-teknologialla.

  • Uusi Standardi: 800G ZR/ZR+ -moduulit ovat uusi standardi, joka käyttää 3 nm CMOS-teknologiaa. Ne laajentavat käyttöaluetta datakeskusten välisistä yhteyksistä (DCI) metro- ja runkoverkkoon sekä AI-klustereiden yhdistämiseen.
  • Monipuolisuus ja Joustavuus: Esimerkiksi Nokian ICE-X 800G ZR+ pystyy saavuttamaan yli 1 700 km:n kantaman 800 Gb/s nopeudella ja jopa 3 000 km:n kantaman 400 Gb/s nopeudella.
  • Sijoituksen Maksimointi (ROI): 800G-moduulien ohjelmoitavuus ja taaksepäin yhteensopivuus (esim. liitettävyys 400G-reitittimiin) mahdollistavat verkon asteittaisen päivityksen ilman, että kalliita reitittimiä tarvitsee vaihtaa ennenaikaisesti, maksimoiden näin asiakkaiden ROI:n.

2. Seuraava Aalto: 1600G

Seuraava kehitysaskel on 1600G ZR/ZR+ -moduulit. Tämän sukupolven ratkaisut vaativat 3 nm:n ja sub-3 nm:n (esim. 2 nm) DSP-piirejä, monimutkaisempia kaksi-alisäikeisiä (two-subcarrier) arkkitehtuureja sekä edistyneiden materiaalien (kuten piifotoniikka, InP ja ohutkalvo-litiumniobaatti) käyttöä entistä tiiviimmässä integraatiossa.

Yhteenvetona: Coherentit liitettävät optiset moduulit ovat optisen teollisuuden muutoksen kulmakivi, sillä ne tarjoavat parhaan tavan tukea AI-aikakauden eksponentiaalista kaistanleveyden tarvetta vähentämällä tehoa ja monimutkaisuutta. 800G on nykystandardi, ja kehitys kohti 1600G:tä on jo käynnissä.

11 tykkäystä

Hotard on ainakin tekee asioita. Jotenkin tulee Elop mieleen, ehkä kuitenkin hieman parempi versio.

HR johtajan lähtö kesällä saattaisi ainakin osittain johtua tästä. Tuossa käytännössä valitaan ne seuraavissa muutosneuvotteluissa pois potkittavat.

6 tykkäystä

Outo juttu menetellä näin, iso lommo imagoon!

VERKKOLAITTEITA valmistava Nokia on ottanut käyttöön työntekijöiden luokittelun, joka on aiheuttanut yhtiössä poikkeuksellisen laajaa ja ankaraa arvostelua.

Esihenkilöt joutuvat luokittelemaan työntekijät ennalta määrätyn jakauman mukaisesti huonoihin, keskinkertaisiin ja hyviin.

Tämä tarkoittaa Nokian sisäisten asiakirjojen perusteella, että myös parhaiten suoriutuvien työyksiköiden työntekijät jaotellaan huonoihin ja hyviin.

”Työntekijät kaikkialla Euroopassa ovat olleet tyrmistyneitä, sillä tämä työsuorituksen arviointimenetelmä on eriarvoistava ja epäoikeudenmukainen. Esihenkilöt pakotetaan arvioimaan alaisiaan hihasta ravistamalla”, sanoo Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jari Nummikoski.

UUDESSA arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”.

VERKKOLAITTEITA valmistava Nokia on ottanut käyttöön työntekijöiden luokittelun, joka on aiheuttanut yhtiössä poikkeuksellisen laajaa ja ankaraa arvostelua.

Esihenkilöt joutuvat luokittelemaan työntekijät ennalta määrätyn jakauman mukaisesti huonoihin, keskinkertaisiin ja hyviin.

Tämä tarkoittaa Nokian sisäisten asiakirjojen perusteella, että myös parhaiten suoriutuvien työyksiköiden työntekijät jaotellaan huonoihin ja hyviin.

”Työntekijät kaikkialla Euroopassa ovat olleet tyrmistyneitä, sillä tämä työsuorituksen arviointimenetelmä on eriarvoistava ja epäoikeudenmukainen. Esihenkilöt pakotetaan arvioimaan alaisiaan hihasta ravistamalla”, sanoo Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Jari Nummikoski.

UUDESSA arviointimenetelmässä esihenkilöt joutuvat määrittelemään viisi prosenttia alaisistaan sellaisiksi, joilla on ”merkittävä kehitystarve”. Toiseksi alimmassa luokituksessa 20 prosenttia alaisista määritellään sellaisiksi, joilla on ”kehitystarvetta”.

5 tykkäystä

Vai valmistaudutaanko tälläisellä oudolla tavalla johonkin tulevaan? Vai herätelläänkö kaikki työntekijät hereille valmiiksi tai performoimaan paremmin?

2 tykkäystä

Voi toki olla, että löytyy yksiköitä joissa ei yksinkertaisesti ole yhtään huippua tai surkeaa työntekijää, mutta en itse usko sellaiseen.

Luulen, että Hotard tulee nyt tällä siirrollaan näkemään sen syyn, miksi Euroopassa tuottavuuskehitys on niin paljon Jenkkejä jäljessä. Luottamusmiehen ja professoreiden vastauksista voi aloittaa etsimisen.

1 tykkäys

Eiköhän tässä yritetä herätellä, vähän niin kuin Elop herätteli ”hyppy palavalta lautalta” mailillaan. Riskinä ehkä, että ikääntyvä henkilöstö Euroopassa kääntyy johtoa vastaan. Tuosta huonommin suoriutuvien valinnasta tekee vaikeaa se, että Nokialla on ollut YT/muutosneuvottelut viimeiset 20 vuotta käytännössä joka vuosi ja näissä tyypillisesti on lähtenyt suurin osa selvistä alisuoriutujista. Jos 10 hengen tiimissä on vielä 2025 kaksi alisuoriutujaa ja he lähtevät seuraavalla YT kierroksella, ensi vuonna 2026 pitäisi taas löytää uudet alisuoriutujat samasta tiimistä jne.

3 tykkäystä

Se on eräänlaista taylorismia, mikä ei ole aina hyväksi nykyaikana!

  • Taylorismin keskeinen piirre on vallan siirtyminen työn tekemisen tavasta työntekijöiltä johdolle. 2000-luvulla yksi tämän ajattelun muoto, digitaalinen taylorismi, näkyy yrityksissä, jotka seuraavat työntekijöiden tietokoneita, puhelimia ja muuta teknologiaa varmistaakseen, että yritys saa kaiken irti työntekijöistään.
2 tykkäystä

Tuoda, tuoda. Taidan nyt sohaista ’muurahais’pesää. Mietin tuota Satosen uutta hienoa potkulakia versus tämä Nokialaisten kategorisointi. Taitaapa 5% lähteä noin niinkuin tammikuussa 2026 pienellä olankohautuksella.

Hienosti menee.