Optiikan integraatio kytkimiin (LPO, CPO) on varmastikin DC-verkkojen keskiössä lähivuosina. Nvidia valmistautui tähän osaltaan Mellanox-hankinnalla (2020), mikä mahdollistaa nyt piipohjaisten optisten piirien integroinnin Spectrum-kytkimiin. Tässä korostuu Nokian rooli kriittisten optisten komponenttien (InP ELS) toimittajana, ja samalla Nokia saa arvokasta kokemusta omaan CPO-kehitykseen, kun se hallitsee SiPh- ja InP-optiikan kokonaisuuden.
Olen sparraillut Geminin kanssa laajempaa kokonaisuutta, ja ”syvällinen analyysi” viittaa siihen, että kyseessä on perustavanlaatuinen strateginen muutos. Nokia ei ole sidoksissa vain AI-RAN-läpimurtoon tai yksittäiseen DC-arkkitehtuurisukupolveen. Sen sijaan se rakentaa kokonaisvaltaista, AI-ohjattua verkkokehitystä nykyisiin ja tulevaisuuden älykkäisiin verkkoihin. Seuraavassa joitakin nostoja tästä jatkumosta:
Strateginen ydin: AI-vetoinen pystyintegraatio
Nokian kilpailuetu ei ole erillinen RAN, IP ja optinen osaaminen, vaan koko integroitu pino, joka on optimoitu tekoälyn avulla:
- 3 nm ASIC & DSP: Sekä reitittimet (FP6) että optiset moduulit (ICE7) perustuvat maailmanluokan 3 nm suunnitteluosaamiseen.
- InP & SiPh -valimot: Nokia hallitsee itse laserteknologian (InP) ja piipohjaisen optiikan (SiPh) kokonaisuuden, mikä takaa uniikin länsimaisen integraatiotason.
Digital Twin – kehityksen kiihdytin
Nvidia ja Nokia ovat molemmat alan johtajia digitaalisten kaksosten hyödyntämisessä. Tämä yhteistyö tekee niistä yhdessä vahvempia:
- Virtuaalinen prototyypitys: Digital Twin mahdollistaa ASIC-piirien ja optisten verkkojen simuloinnin Nvidian Omniverse-ympäristössä. Tämä lyhentää kehityssykliä vuosilla ja minimoi virheet. Tämä koskee niin RANia, IP:tä kuin optiikkaa.
- Verkon automaatio (MantaRay & EDA): Digital Twin ei ole vain suunnittelutyökalu, vaan se ohjaa verkon automaatiota reaaliajassa. Esimerkiksi televerkoissa Nokian MantaRay-ratkaisut saavat verkoista entistä enemmän kapasiteettia ja toimintavarmuutta (vrt. AT&T-automaatio). Samaa tekee EDA (Event-Driven Automation) konesaliverkoissa, mahdollistaen täysin autonomisen ja virheettömän verkonhallinnan AI-kuormille.
Savuverhon takana: AI-RAN vs. DC-infra
Vaikka Nvidia-sopimuksen yhteydessä on puhuttu paljon AI-RANista, se on vain osa kokonaisuutta. Justin Hotardin vaitonaisuus konesali-infrastruktuurista (DC) Q&A-sessioissa viittaa siihen, että Nokia on integroitu syvälle Nvidian tuleviin arkkitehtuureihin (kuten Rubin).
- AI-ohjattu verkkokehitys: Nokia käyttää Nvidian AI-tehoa kehittääkseen seuraavan sukupolven viestintäteknologioita. Tämä luo jatkumon, jossa AI suunnittelee verkkoa, joka on optimoitu AI-liikenteelle.
- Synergia AI-RAN, MX Edge ja DC-DCI verkoissa: Vaikka esim. AI-RAN ei tekisi välitöntä laajaa läpimurtoa, Nokia kykenee silti hyödyntämään tuotettua dataa eri RAN-versioiden ASIC-, radio- ja transport-suunnittelussa. Toisaalta AI-RAN, MX Edge ja DC-konesalit edustavat keskenään hyvin samankaltaisia verkkoarkkitehtuureja, joten 1.6T- ja 3 nm DSP -kaltaiset läpimurrot tukevat niitä kaikkia.
Sijoittajan johtopäätös
Nokia on muuttumassa syklisestä laitemyyjästä AI-infrastruktuurin kriittiseksi mahdollistajaksi.
- 2026 käännekohta: H1/2026 katteet ovat tiukalla investointien vuoksi, mutta 1.6T-lanseeraus ja InP-tehtaiden ramp-up avaavat tien korkeammille marginaaleille ja kertoimien (P/E) korjaukselle.
- Ekosysteemivoitto: Kun “Nokia-pino” on osa Nvidian standardia, se skaalautuu konesaleista AI-RANiin ja teollisuuden reunalaskentaan (Edge).
Tämä ei ole vain yksi sopimus tai kauppa, vaan uusi toimintatapa: AI:n ohjaama verkkokehitys AI-aikakaudella.