No nyt kommentoitiin ja osake ylös 14%. Tälle olisi kiva saada Inderes-seuranta että ei olisi tällaista lagia.
Inside information made public
ei ihan avaudu, nerokas koukku kylläkin, milloin tulee julkaisu
varmasti Science/Nature -tasoa, koska taisi olla IPO-vaiheessa vallankumouksellista ja muuta hyvin maltillista
Nanoform lupasi 2025-asiat, ettei vaan tällä pedata aikaa, eikun 2027, höpö höpö, työtä työtä
170 ihmistä on Valtava määrä startupissa, tuloksia pitää tulla! ja jättää markkinointi ja hallinto sivuun,
ja tehdä vaan lujaa työtä labrassa,
se mitä saadaan aikaiseksi labrassa, ratkaisee Nanoformin kohtalon, ei webcastit
ylikriittistä uuttohan, kiteytymistä on jo käytetty aika kauan, ja sillä on mahdollista välttää haitallisten liuottimien käytön, se on iso etu, kun joissakin muissa menetelmissä voidaan joutua käyttämään näitä
esim. seuraavassa on Applied Sciences | Free Full-Text | Nanoparticles and Nanocrystals by Supercritical CO2-Assisted Techniques for Pharmaceutical Applications: A Review ja tuleeko Nanoformin ylikriittisellä uutolla näihin eroa, jolla on kliinistä merkitystä
Lähinnä tuo patentoitu paineen ja lämpötilan säätö osuus jolla kontrolloidaan tarkasti sekä partikkelikokoa että kidemuotoa. Molemmat kriittisiä nanokiteiden liukenemisominaisuuksien ennakoitavuuden suhteen. Eräkohtainen vaihtelu kidemuodossa tai koossa nanokideformulaatiossa johtaisi erienväliseen vaihteluun liukenemisen kautta kinetiikassa, vasteessa ja turvallisuudessa
ylläolevassa review-artikkelissa sanovat “All supercritical processes represent a valid alternative to conventional nanonization methods, generally obtaining smaller particles with narrower PSD and with fewer solvent residues”
ei tainnut olla mukana Nanoformin ylikriittistä tapaa,
onko saatu uutta kidemuotoa, polymorfia?
olisi hyvä, jos vaikkapa RESS-ylikriittiseen tapaan verrattaisiin
CESS on eräs RESS menetelmän muoto. Erona nimenomaan yllä mainittujen parametrien ja siten kidemuodon ja koon kontrollointi
miten tämä eroaa CESS:stä
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0921883110001627
“by changing the RESS process parameters including extraction temperatures (313, 323, 333 K), extraction pressures (14, 16, 18, 200 and 23 MPa), nozzle lengths (2–15 mm), effective nozzle diameter (450–1700 μm) and spraying distances (1, 5 and 10 cm) to investigate the influence of RESS parameters on the size and morphology of the precipitated diclofenac particles”
Erona ensimmäinen paineen ja lämpötilan säätö linjastossa ennen suutinta. Tämä vaihe on parentoitu 2035 asti. Lääkeaine kiteytyy halutunlaisena nanokiteenä tässä vaiheessa.
Seuraavaksi nanokiteet sisältävä ylikriittinen CO2 virta ohjataan yllä kuvatun kaltaiseen sekundääri prosessiin, jonka tarkoitus on tässä vaiheessa käytännössä vain kiinteyttää CO2 sublimaatiota varten.
miten jos vertaa näitä kahta, toisessa tehdään/aloitetaan kiteytyminen ilmeisesti ennen suutinta tai toisessa suuttimen jälkeen,
millaisia eroja tulee kummalla tavalla säädellään?
teknisesti luulisi, että suuttimen jälkeen on helpompi tehdä isossa mittakaavassa (ei suutin tukkeudu jne)
Varmasti toimii osalle lääkeaineista. Osalle taas varmasti ei. Hyvä kysymys on että kuinka isolla osalla lääkeaineista suorasuutin toimii kontrolloidusti ja halutulla tavalla. Eipä nuo partikkelikoot aiemmissa RESS julkaisuissa pääse useinkaan lähellekään Nanoformin lupaamaa sub 100nm partikkelikokoa.
Suuttimen tukkeutumisongelmista minulla ei luonnollisesti ole minkäänlaista ensikäden tietoa, mutta kiteiden ollessa kooltaan kymmeniä nanometrejä ja suuttimen sisähalkaisijan useita (satojakin) mikrometrejä en usko tämän olevan suuri prosessitekninen ongelma.
Hyvää haastamista, joskin tuntuu väkinäiseltä ongelmien etsimiseltä tilanteessa jossa kukaan ei ongelmia pysty oikeasti osoittamaan.
näinhän se on, mutta verrokit voinee olla myös lähintä ko. tekniikan tasolta, aika pieniä nanopartikkeleja esim. seuraavat ovat saanneet
“Using varied operating conditions (pressure and temperature) and different nozzle throat diameters of the expansion nozzles, the dependency of particle size on these parameters has been determined. Particles ranging from 65 to 105 nm have been obtained from this RESS process using a controlled pre-expansion pressure up to 120 MPa (17,500 psi) and a controlled pre-expansion temperature up to 363 K.”
voiko siis sanoa, että sekä ennen suutinta että suuttimen jälkeinen RESS-kontrollointi (lämpötila, paine) on ollut tunnettua jo ennen vuotta 2014, jolloin Nanoform jätti patenttihakemuksen ?
vanha viisaus on, että joku koputtaa selkääsi keskellä yötä,
ja kysyy, mikä on ero seuraavaan:
”Käyttämällä vaihtelevia käyttöolosuhteita (paine ja lämpötila) ja erilaisia laajennussuuttimien kurkkuhalkaisijoita on määritetty hiukkaskoon riippuvuus näistä parametreista. Hiukkasia, joiden koko vaihtelee 65–105 nm:n välillä, on saatu tästä RESS-prosessista käyttämällä hallittua esilaajennuspainetta jopa 120 MPa (17 500 psi) ja hallittua esilaajennuslämpötilaa jopa 363 K.”
eikö tämä ole sama kuin Nanoformin
luulisi, että joku foorumilla olisi löytänyt merkittävän eron Nanoformin ja jenkkiläisten RESS-tavassa,
ja ilmaissut sen myös
Muiden kiireiden vuoksi ehdin vasta nyt vastata. Täällähän on mukavaa hysterian lietsontaa ilmassa jälleen kerran. Hienoa!
Liitteenä lyhyt ote CESS patentista.
”The flow rate inside the outlet tube is kept low to ensure a controlled, preferably laminar or substantially laminar flow of the mixture. The pressure is allowed to decrease gradually inside the outlet tube causing supersaturation of the substance in the fluid, which initiates the nucleation process. Having the pressure reduction controlled and gradual, keeps the nucleate formation process slow which is important in order to prevent concentration of nuclei and blocking of the outlet tube. This slow nucleate formation together with the controlled laminar flow or at least substantially laminar flow in the outlet tube inhibits unwanted growth of the formed nuclei.”
Jokainen englantia taitava huomannee että paineen vaiheittaisesta hitaasta laskusta ei yllä mainitussa konferenssiesityksen tiivistelmässä ole kyse.
On kuitenkin hienoa huomata että ylikriittinen nesteuutto jopa yli 90 asteessa on turvallinen tapa käsitellä myös helposti räjähtäviä aineita.
Tämä levy nimeltä ”Permabear Real fights against windmill called Kona” on nyt soinut luupilla reilun 2 vuotta ja useamman sataa viestiä ilman että siitä tuskin kukaan on saanut mitään todellista hyötyä viihdearvoa lukuunottamatta.
saivat prekontrolloidulla (paine, lämpötila) RESSillä
Particles ranging from 65 to 105 nm have been obtained from this RESS process
miten tämä uusin Nanoformin julkaisu, mikä on piroksikaamipartikkelin koko, mittatikkuna näyttää olevan mikrometri
miten kuitenkin vuonna 2023 on aika kookkaita partikkeleita ja ja kokojakauma aika suurta
otsikossa virhe, molekyylikokoon ei taideta vaikuttaa
kun osake on romahtanut “miljaardien ja huomattavasti enemmänkin” tapauksesta, ja nytkin heiluu,
toki ei haittaa, jos tuulipuvun housussa tuuli käy
luulisi, että joku Journalistinen talouslehti esim. Tekniikka&Talous, Kauppalehti, Taloussanomat, Talouselämä kirjoittaisi, kuten monet kirjoittivat nousun huumassa, ja nythän on tullut myös tiedejulkaisu,
veikkaan, etä HS kirjoittaa, koska heidän tapa toimia on toinen, ja heillä on osaava tiede- ja taloustoimitus tai sitten ei-suomalainen talouslehti
hyvin kirjoitetaan muuten tässä:
Eli R&D-tukea 4,3 MEUR
Nanoform Wins R&D Grant of EUR 4.3M for Research Into Nanoparticle Enabled Formulations for Next Generation Medicines
THIS PRESS RELEASE CONTAINS INFORMATION THAT NANOFORM IS OBLIGED TO MAKE PUBLIC PURSUANT TO THE EU MARKET ABUSE REGULATION. THE INFORMATION WAS SENT FOR PUBLICATION THROUGH THE AGENCY OF THE CONTACT PERSONS SET OUT BELOW, ON FEBRUARY 15, 2024, AT 12:45 FINNISH TIME / 11:45 SWEDISH TIME.
Helsinki, Finland – February 15, 2024 – Nanoform Finland Plc (“Nanoform”), the medicine performance-enhancing company, today announced that it has won a grant of up to 4.3 million euros from Business Finland, the Finnish government organization for innovation funding and trade. The grant represents 50% of the costs associated with Nanoform’s research and development project for nanoparticle-enabled formulation platforms for oral, inhaled, long-acting injectable, and high-concentration subcutaneous injectable drug delivery technologies for next generation medicines. The work is expected to take place during 2024 and 2025.
Nanoform has established a unique capability to consistently manufacture particles at less than 100 nanometers, and has developed a deep understanding of nanoparticle interactions, and their performance in pharmaceutical formulations. This grant gives an opportunity to generate deep knowledge about nanoparticle behavior in formulation- and pharmaceutical sciences and to create new intellectual property.
“Combining our unique manufacturing capabilities with a deep and growing knowledge of nanoparticles and their impact on formulations means that we can leverage APIs in ways not possible with other drug delivery techniques” said Dr. Edward Haeggström, Chief Executive Officer of Nanoform. “Encouraged by the outcome of our recent relative bioavailability study of a novel nanoformulation of enzalutamide and Xtandi®, I’m pleased by Business Finland’s decision to join us in exploring what small can do for pharmaceutical development more broadly.”
eihän tämä ainakaan vihdoin tulleen julkaisun mukaan näyttäisi siltä, isoiltahan noi näytti olevan ja kokojakauma
ja nyt käydään ilmeisesti sijoittajaveronmaksajan kukkarolla kaksi kertaa, olisi voinnut luulla, että tässä vaiheessa olisi löytynyt yrityskumppani maksumieheksi osittain, kun vielä Nanoform 2025 lähestyy