Tässä pitäisi ajatella asiakkaan eli potilaan näkökulmasta asiaa. Hän huomaa, että ”kynsi on ruma”. Lääkäri näkee saman. Pohditaan, onko kynsi vaurioitunut vai onko siinä sieni. Otetaan viljely. Tulos on positiivinen, aloitetaan hoito. Sitä kestää 336 päivää ja hoidon jälkeen kaksi potilasta sadasta näkee, että kynsi näyttää terveeltä. Kilpailevalla siklopiroksihoidolla 1,3 sadasta. Onko ero merkittävä? Ei taida olla. Tai lopputuloksena tuon lähes vuoden kestävän hoidon jälkeen ”enää enintään 10 % kynnestä on ruma” prosentit 19,3/16 eivät myöskään näytä merkittävästi eroavan.
Se, että Terclaralla eli terbinafiinilla paikallishoidossa saadaan sieni sen verran teilattua, että tulee ”mykologinen parantuminen” eli sieniviljelyssa mitään ei lähde kasvamaan, ei taida potilasta lämmittää, jos kynsi ei näytä edelleenkään terveeltä. Saman tarinan voi sijoittaa ilman lääkäriä tehtävään hoitoon, jossa potilas ostaa käsikaupasta saman lääkkeen samoin tuloksin. Sitä prosenttia en hoidon tuloksellisuuden mittarina käyttäisi.