En jouda työpäivän aikana isommin kommentoimaan, mutta Claude syytti hintaerosta lähinnä EU-regulaatiota.
Yhteenveto
Arvio viestin todenperäisyydestä
Viesti sisältää oikeita havaintoja, mutta myös liioittelua. Käydään läpi kohta kohdalta.
Mitä pitää paikkansa
Yritysneuvottelut suoraan toimittajan kanssa ovat täysin totta. Suuret organisaatiot neuvottelevat Microsoftin ja Googlen kanssa omista Enterprise Agreement -hinnoistaan, eikä näitä hintoja julkaista avoimesti.
Euroopan hinnat ovat korkeammat kuin USA:ssa tai Kiinassa — tämä on laajasti dokumentoitu ilmiö. Syyt ovat kuitenkin moninaiset (ks. alla). SaaS-ratkaisut kantavat tyypillisesti 5–15 % hintalisän alueilla, joissa tietosuojasääntelyt ovat tiukat, esimerkiksi GDPR:n takia.
Kiinan ja Euroopan hintaero on erityisen selvä siksi, että kiinalaisilla tarjoajilla kuten Alibaba Cloudilla ja Tencent Cloudilla on noin 6 % globaalista markkinaosuudesta — eli Kiinassa on vahvoja kotimaisia vaihtoehtoja, jotka pakottavat länsiyritykset kilpailemaan hinnalla täysin eri tavalla kuin Euroopassa.
Mitä on liioiteltu
“Kaksinumeroinen tai kolminumeroinen prosenttiluku Eurooppa-lisää” on vahvasti liioiteltu väite yleispätevänä totuutena. Kymmeniä prosentteja on mahdollinen tietyissä tuotteissa tai neuvottelukonteksteissa, mutta satoja prosentteja ei vastaa julkista hinnoittelua. Lisäksi Microsoft teki vuonna 2023 muutoksia nimenomaan yhdenmukaistamaan globaalia hinnoitteluaan USD-kurssin mukaan, mikä kavensi eroja.
Mistä hinnoitteluerot todella johtuvat?
1. GDPR ja tietosuojavaatimukset
Deloitten tutkimuksen mukaan Euroopassa toimivat SaaS-yritykset käyttävät tyypillisesti 4–6 % teknisistä resursseistaan pelkästään GDPR-vaatimusten ylläpitämiseen. Tämä on suora kustannuserä, joka siirtyy hintoihin.
2. Datan paikallistamisvaatimukset
Datan paikallistamismääräykset pakottavat Googlen, Amazonin ja Microsoftin kaltaiset yritykset rakentamaan alueelliset datakeskukset jokaiseen maahan, jossa on tällaisia lakeja — mikä nostaa infrastruktuurikuluja merkittävästi.
3. Digitaalipalveluvero (DST)
Kun Ranska otti käyttöön digitaalipalveruveronsa, teknologiayhtiöt siirsivät kustannukset eteenpäin, mikä johti korkeampiin hintoihin käyttäjille ja kotitalouksille. Sama kaava on toistunut Espanjassa ja Italiassa.
4. EU:n sääntelyn kumulatiivinen vaikutus
CCIA:n tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset teknologiayritykset menettävät 39–97 miljardia dollaria vuodessa tuloissa, sakkoina ja vaatimustenmukaisuuden hallinnointikustannuksina EU:n digitaalisen sääntelyn takia. Osa tästä välittyy hinnoitteluun.
5. EU:n sääntely toimii käytännössä tullina
EU:n sääntelytoimet lisäävät kustannuksia ja operatiivista kitkaa yhdysvaltalaisille yrityksille erityisesti pilvipalveluissa, digitaalisessa mainonnassa ja sovellusekosysteemeissä — mikä toimii samaan tapaan kuin tullimaksu.
Yhteenveto
Viestin ydinväite — Eurooppa on kalliimpaa, ja sille on rakenteellisia syitä — pitää paikkansa. Väite “aina kaksi- tai kolminumeroinen prosenttilisä” on kuitenkin liioiteltu yleistys. Todelliset erot vaihtelevat tuotteittain, neuvottelutilanteen mukaan ja riippuen siitä, onko kyse kuluttaja- vai yrityshinnoittelusta. Lähteistä tarkimmin löytyy julkinen hinnoittelu, mutta sopimusneuvottelujen yksityiskohtia on vaikea todentaa ulkopuolelta — mistä viestin kirjoittajakin huomauttaa rehellisesti.
Paljon täällä nyt väännetään datakeskuksista ja energiasta. Ketjua lukematta kantani datakeskusinvestoinnille on myönteinen — täytyy paremmalla ajalla tutustua mahdollisiin vasta-argumentteihin.
Oma pelikirjani talouskasvuun on seuraavanlainen. Tienestieni puolesta olen ymmärtääkseni maamme parhaiten tienaavassa prosentissa (jota on kyllä vaikea uskoa), joten tarkastelen asioita varmasti eri lähtökohdista kuin mediaanipalkansaajat:
Panostetaan varhais- ja peruskoulutukseen, sillä Suomen on pakko ulosmitata jokaisen ikäluokan potentiaali mahdollisimman tehokkaasti. Opettajia lisää, puretaan polkuriippuvuuksia vähentämällä raportointivastuuta ja annetaan paremmat kurinpidolliset valtuudet, esim. luokalle jättäminen takaisin keinovalikoimaan. Tuttavapiirini opeilta on tullut jo vuosikaudet viestiä, että oppilaita on aivan liikaa yhden opettajan vastuulla, työ kuluttaa loppuun kaikkine ydintyön ulkopuolisten raportointivastuiden ja jäykkien prosessien takia, sekä siksi että opettaja on hampaaton ongelmaoppilaiden ja vaikeiden vanhempien kanssa. Toki S2-opiskelijoiden määrän huomattava kasvu tietyillä alueilla tuo oman twistinsä.
Pidetään innovoijista ja tähtiyrittäjistä paremmin kiinni. Leikataan työn verotusta ja parannetaan kasvuyritysten edellytyksiä esimerkiksi korjaamalla työsuhdeoptioiden verotus. Suomen verotus kiristyy tappiin jo niin pienillä palkoilla, että insentiivi muuttaa muualle tulee vastaan aika varhaisessa vaiheessa työuraa; monet skarpit tyypit ovat jo lähteneet tai pysyvät täällä ainoastaan perhesuhteiden takia. Eipä hirveästi tee mieli lähteä kasvuyritykseenkään kompensaation puolesta, kun osakeoptioita verotetaan siihen malliin ettei niitä tee oikein mieli edes ottaa — mallia voi hakea esim. Jenkkien Incentive Stock Optionseista (ISO). Rikastuminen ilman lottovoittoa tai kryptokeinottelua yms. on tehty melko vaikeaksi tässä maassa, mikä sitten ajaa meidän yrittäjähenkisiä ja motivoituneimpia kansalaisiamme Suomenlahden yli naapuriin tai kauemmas. Vaikken nykyhallituksen fani olekaan, niin ainakin ymmärsivät antaa paluu- ja maahanmuuttajille veroporkkanan.
Tehdään sosiaaliturvasta fiksu myös parhaiten tienaaville. Korjataan eläkesysteemiä siten, että edes osan työ-/yrittäjäeläkkeestään pääsee sijoittamaan itse verotehokkaasti, Jenkkien 401(k)-tyylisesti. Tällä hetkellä vähänkään paremmin tienaavaa lähinnä vituttaa maksaa TyEL- tai YEL-maksuja, kun eläkepotin ROI on niin umpisurkea ja sosiaaliturvakin käytännössä maksimoituu jossain suht matalilla palkoilla.
In before joku huutaa trickle down economics ja että ajan Suomesta jotain jenkkirepublikaanien mallimaata. Vaikka aika vasemmalla mielestäni olenkin, niin harmittaa kuinka tässä maassa nähdään punaista kun rikastumista helpotetaan. Joo, on totta ettei korkeapalkkaisten motivointi lopulta tule _suoraan_ hyödyttämään kuin pientä osaa suomalaisista, sillä useimmilla meistä ei riitä into tai kyvyt lähteä pöhisemään tai uraraketoimaan. Mutta nämä korkeasti motivoituneet tyypit ovat nimenomaan niitä, jotka luovat startupeja ja uusia työpaikkoja. He ovat niitä, joiden takia syntyy talouskasvua. (Aivan varma tieto.)
Vähän tangentti, mutta näin turkulaisena tätä paikallista ratikkadebattia on ollut tuskaista seurata. Ratikan puolustajat perustelevat kantansa tutkimuksilla ja tilastoihin perustuvilla ennusteilla ja yrittävät muutenkin rationalisoida päätöksen. Vastapuoli tyytyy lähinnä heittämään olkiukkoja, whataboutismeja ja väsyneitä perstuntuma-argumentteja (tyyliin “ei tänne mitään kannata rakentaa kun kaikki julkiset rakennushankkeet viivästyvät kumminkin”).
Eikä sillä, onhan tuossa ratikanpuolustajilla tiettyjä optimistisia oletuksia ja kristallipalloon katsomisessa liittyy aina epävarmuutta, mutta sitä en ymmärrä, että jos vastustajat eivät pysty keksimään mitään pintaraaputusta kestäviä perusteita (joita kyllä varmasti löytyisi, jos yrittäisi), miksi edes vastustaa? Kyseessä on joku syvälle juurtunut änkyröinti, joka varmaan piilee jokaisessa suomalaisessa.
Tämä olisi oikeasti tärkeätä. On jotenkin masentavaa kun täällä pääsääntöisesti työantaja myy puolet optioista heti kun laukeavat ja käytännössä sitten jos haluaa kattaa niiden myötä nousseet verot (tai siis pienentyneen nettopalkan) pitää aikalailla myydä loputkin. Jotenkaan ei tunnu, että olisi edes tarkoitus pitää niitä.
Toinen ongelma on sitten miten niitä jaetaan niin harvalle, mutta ton ekan ongelman korjaaminen saattaisi jo korjata tän toisenkin.
Tavoitteen pitäisi siis olla, että työntekijät pääsääntöisesti pitäisivät ainakin osan itselleen ja jäisivät sen kautta omistajiksi. Ja mielellään kasvuyrityksiä laajemminkin.
Tämähän on jo päätetty kehysriihessä? Jatkossa optioverot maksetaan kun merkityt osakkeet myydään:
Lisäksi Kokoomuksen puolueohjelmaan on ehdotettu tuleville hallituskausille monia muitakin startup-kentän ja innovoijien toivomia uudistuksia, mm. Eläkerahojen sijoitus kasvuyhtiöihin ja verotuksellisia etuja suotuisammaksi:
Oooo, kiitos, tämä oli mennyt minulta ihan ohi, mutta onpa kerrassaan loistava uutinen! Nyt on oikeanlaista meininkiä, oikein raikasta päätöksentekoa! Täytyy nyt vain toivoa, että tulee mahdollisimman nopeasti voimaan, ja ettei toteutus vesity matkan varrella.
Kyllä on keskustelu absurdilla tasolla jos ihan oikeasti pitää vängätä siitä ovatko isojen yritysten investoinnit Suomeen positiivinen vai negatiivinen asia. Jos sähkön hinta nouseekin niin sen pitäisi kompensoitua sillä että sitten rakennetaan lisää kapasiteettia sähköntuotantoon. Tämäkin työllistää sakkia ja ehkäpä lopulta olisi varaa rakentaa ne kalaportaat vesivoimaloihin ja saada lohet taas nousemaan. Samalla tehdään muita maita riippuvaisikai meistä: datakeskusten tarve ei ainakaan vähene tulevaisuudessa. Ei tarvitse kuin katsoa Kiinaa niin voi todeta että on ihan hyvä olla, kun muut maat ovat riippuvaisia sinusta eikä toisin päin.
Ollaan Suomen tahmean talouden syiden kovassa ytimessä:
"Suomessa yritykset syyttävät helposti verotusta, työmarkkinoita ja sääntelyä syyksi siihen, että kasvua ei synny. Oikeasti niiden pitäisi katsoa myös peiliin. Moni ongelma juontaa juurensa yritysten johtajista ja johtamistavoista, jotka toimivat talouskasvun jarruna.
varovaisuuteen, konsensushakuisuuteen ja liian mataliin tavoitteisiin. Ne eivät kannusta uudistumaan vaan ainoastaan optimoimaan. Johtajien mukaan Suomessa valmistaudutaan aina seuraavaan pahaan ja huonoon eikä lähdetä hakemaan uutta mahdollisuutta”
Aikalailla höpöhöpö - “tutkimus”. Ja ei ollenkaan yllätä että HS nostaa esille (kun vaihtoehtona on maailman korkeimman verotuksen ja suurimman julkisen sektorin kyseenalaistaminen).
Olen itse tehnyt töitä ylemmän johdon ja omistajien kanssa Euroopassa, Jenkeissä ja Aasiassa. Oman kokemukseni perusteella suuremmat suomalaiset yrtitykset eivät poikkea paljoakaan kansainvälisistä, muuten kuin että ovat “tutkimuksen” tuloksien vastaisesti luultavasti jopa hitusen paremmin johdettuja.
En ole sen kannalla, että eläkerahoja sijoitetaan kasvuyhtiöihin, tämä sotkee rahoituskenttää, koska isännätön raha tulee kilpailemaan yksityisen rahan kanssa. Paras tapa tuhota tämä Kokoomuksen ehdotus on, että SDP ehdottaa täsmälleen samaa tulevissa vaalikeskusteluissa. Tämän jälkeen ehdotus ammutaan alas täysin varmasti ja hyvä niin.
Uskon lähtökohtaisesti siihen, että parhaat sijoittajat ovat exitin tehneitä yrittäjiä, jotka voivat antaa alkavalle yritykselle rahan lisäksi arvokasta asiantuntemusta ja omat verkostonsa yrittäjälle, sekä katsovat terveellä tavalla yrityksen perään. En sano, että julkinen raha on ehdoton no-go, mutta ottaen huomioon esim. toisaalla korkoswapeista käyty keskustelu, niin veronmaksajille ja eläkkeensaajille kelpaavat vain voitot. Miten sitten selitetään veronmaksajille ja tuleville eläkeläisille se, että kymmenestä sijoituksesta viisi on menetetty kokonaan, neljä ei tuota keskimäärin mitään ja yksi on ehkä onnistumassa, jos oikein käy tuuri? Toivotan onnea sille poliitikolle, joka onnistuu tämän selityksen myymään Suomen kansalle siinä vaiheessa, kun ensimmäiset sijoitukset on menetetty.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta Suomi on niin tasapäistetty maa ettei täältä löydy entisiä start-up-yrittäjiä, jotka voisivat noin vain vipata firmalle 100 miljoonaa euroa rahoitusta rahoituskierroksella. Yksittäinenkin kasvuyritys voi helposti vaatia puolesta miljardista miljardiin rahoitusta kasvuvaiheessa. Koska eläkerahastot ovat ainoa vauras taho tässä maassa, niin ilman niiden kontribuutiota jäädään väkisinkin näpertelytasolle ja firmat karkaavat rahoittajien perässä ulkomaille, kun meidän pitäisi kyetä luomaan yksi uusi yksisarvinen joka vuosi ja muutama dekakorni. Vaihtoehto isännöttämällä suomalaiselle eläkerahoille on isännällinen amerikkalainen raha ja pääkonttorin siirto Delawareen.
Menestyneiden startup-sijoittajien takana on yleensä instituutiorahaa. VC-yhtiöt kuten Sequoia tai a16z jne. valitsevat yhtiöt ja hoitavat sijoituksia (isoja palkkioita vastaan) mutta sijoitettavista rahoista suuri osa tulee erilaisilta eläkerahastoilta, valtioiden sijoitusrahastoilta, yliopistojen rahastoilta ym.
Ei kai tuossa ehdotuksessa ollut määritelty, että pitäisi alkaa yksittäisiä sijoituksia yrityksiin tekemään. Todennäköistähän on sijoitukset juuri VC-rahastoihin ja ainakin suomalaiset rahastot kaipaavat kyllä suomalaista eläkerahaa, että voisivat kasvaa suuremmiksi.
IQM on mielenkiintoinen esimerkki toki siitä, miten pitkäjänteisellä panostamisella ja julkisella rahalla saadaan paljon aikaiseksi. Panokset ovat vain kovin suuria ja onnistuminen ei ole taattu. Suomalaiseen tyyliin tappion tullessa alkaa syyllisten etsiminen ja syyttömien rankaiseminen.
Pakko vielä kehua tätä foorumin jäsentä ja ideaa (kts. lainaus), koska muuttivat omaa ajattelutapaani kehittämistoiminnasta töissä. Aikaisemmin saatoin pohtia, minkälaisen “innovaation” keksisin tällä viikolla tai onkohan tämä tarpeeksi iso keksintö muille kerrottavaksi. Eipä ole tullut hirveästi keksintöjä, voin kertoa.
Mikaelin idea on hieno yhdistelmä ympäristön havainnointia, toisen auttamista ja ymmärrettävän ratkaisuehdotuksen esittämistä. Ei ole pientä ja simppeliä. Otin tästä oppeja omaan työhön ja muutama idea tullutkin!
Ollut aika levottomia lausuntoja ja kirjoituksia tästä aiheesta, mutta nyt alkaa näkyä tasapainoisiakin:
"Datakeskuksiin maailmalla liitetyt ympäristöhaitat, kuten suuri veden kulutus eivät päde Suomeen. Suomessa keskuksia ei jäähdytetä juomavedellä vaan ilma yleensä riittää.Monien keskusten tuottama hukkalämpö vieläpä hyödynnetään kaukolämpöverkoissa eli sähköenergia käytetään ikään kuin kahteen kertaan.
Suomessa sähkö myös tuotetaan lähes täysin ilman hiilidioksidipäästöjä. Keskusten rakentaminen Suomeen on siis ilmaston kannalta parempi kuin niiden rakentaminen melkein mihin tahansa muualle.Hukkalämmön talteenotto on iso hyöty monelle paikkakunnalle, samoin keskuksista seuraavat työpaikat ja kiinteistöverotuotot.
Mutta selviä haittojakin on, etenkin luonnon kannalta. Datakeskusten tontit ovat suuria ja niiden tieltä saatetaan joutua kaatamaan metsää. Samoin sähkölinjojen vetäminen ja tuulivoiman lisärakentaminen tuhoavat väistämättä luontoa.
Sähkö ei Suomesta lopu, mutta huoli sähkön riittävyydestä joka tilanteessa myös talven pakkasilla on silti perusteltu.Sekin ongelma on mahdollista hoitaa asettamalla datakeskuksille sähkön hankintaan liittyviä ehtoja"
Euroopan surkein talous. Työttömyys, huoltosuhde, valtionvelka, bkt:n kasvu… Kaikki päin peetä. Ulkomaillakin ihmetellään, miten aiemmin menestyvä maa on päästetty tähän jamaan.
Ja koska tässä langassa piti olla ehdotuksia kasvun aikaansaamiseksi, minulla on siihen yksinkertainen resepti. Työn ja yrittämisen verotusta ja eläkemaksuja on pakko laskea tasolle, joka kannustaa töihin, ja samalla on pakko leikata sosiaalietuuksia tasolle, joka myös kannustaa töihin. Kaikki muu on joutavaa näpertelyä.
Mitä pitää paikkansa
Mitä on liioiteltu
Mistä hinnoitteluerot todella johtuvat?
