Ei ne kaikki kerralla ilmaannu, mutta tuo luku kuvastaa sitä, että on suuri halu investoida tuotantoon. Nuo PPA sopimukset ovat sähkön kuluttajalle riskien hallintaa, kun saadaan halpaan hintaan katettua suuri osa sähkön tarpeesta pitkäksi aikaa. PPA sopimuksissa kuluttaja ei koskaan sovita tuotannon tarvetta maksimiin vaan kattaa sillä jonkun tietyn osan kokonais tarpeesta (vrm noin 50-70%) ja ostaa lopun aina muualta. Tuottaja hyötyy taas siitä, että saa varmasti myytyä uutta tuotantoa pitkäksi aikaa jolloin PPA sopimus on tuottajalle käytännössä matala korkoinen laina. Eli tuossakin tapauksessa lisätuotantoa tarvitaan. LISÄKSI NOISSA PPA SOPIMUKSISSA MYÖS HYÖDYTÄÄN KUN PPA SOPIMUKSELLA RAHOITETAAN SE UUSI TUOTANTOLAITOS, joka ensin taas työllistää rakennuksessa, sitten huollossa, sitten tuo lisää tuloja esim juurikin Fortumille jota ensin verotetaan eli verotulot nousee ja lopuksi valtio pakottaa jakamaan loput osinkoina jota edelleen verotetaan. En jotenkin pääse kärryille mikä tässä yhtälössä on vaikea ymmärtää.
Rajoite tulee olemaan kantaverkon kapasiteetti, mutta se käytännössä vaan lykkää noiden liittymiskyselyiden toimeenpanoa eli niitä uusia tuotantolaitoksia ja datakeskuksia ei voida samantien tehdä. Tähänkin on jo varauduttu, kun Fingrid on jatkuvasti investoinut ja investoi edelleen kapasiteetin kasvattamiseen.
Lisäksi yhdyn tuohon pohjolan ekan kommenttiin, että täytyykö niiden datakeskusten työllistää niin valtavasti ihmisiä valmistuttua. Suomi tarvitsee monta tulon lähdettä rahoittaakseen terveydenhuollon, koulutukset + Fortumin Uniper sekoiluiden kaltaiset jutut. Kaikki lisä tulonlähteet ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan verotalkoisiin.
Ja en myöskään käsitä kuinka joku pieni sähkönhinta nousu voi vaikuttaa niin paljoa ihmisten elämään. Varmasti joku jolla on 300m^2 omakotitalo sähkölämmityksellä ketuttaa nousevat kulut, mutta yhtälailla veikkaan muita ärsyttävän katsoa kuittia tällä hetkellä tankin jälkeen…
Tämä on varmaan monessa kommentissa se perimmäinen huoli - tai ainakin iso huoli. Huoli ei ole siis pelkästään kansantalous, vaan oman äärimmäisen sähköintensiivisen asunnon lämmittäminen + sähköauton lataus. On tehty iso investointi sähkölämmitteiseen taloon tai siihen lämmitykseen, ja ei haluta että jonkun Googlen takia omat asumisen kk-kulut kasvavat. Tässä itsekkyys menee osin kansantalouden edelle. Kerrostaloasujalle tilanne näyttäytyy toisenlaisena asumiskulujen osalta.
Tästä on liikunut myös suoranaisia valheita. Väitetään että iso datakeskus työllistää vain muutaman pienipalkkaisen siivoojan ja vartijan ja loput etätyövoimaa intiasta. Google esim. on Haminan kohdalla kertonut että 90% työvoimasta on paikallista työvoimaa. Ja että työntekijöitä on nyt jo 500. Tässä varmasti on siivoojia ja vartijoita mutta merkittävä osa (puolet erään datakeskusasiantuntijan mukaan) on hyväpalkkaisia asiantuntijoita ja siivouskaan ei ole halvinta mahdollista perussiivousta.
Edullinen ja vakaa sähkö kunnes ei enää olekkaan. Edelleen, kertokaa nyt joku se arvoketju mikä Suomen kansantalouteen sitä lisäarvoa tuo? Sähkönmyynti ja huoltoyhtiö pitämään keskus pyörimässä, konesalin pyörittämiseen toinen huoltoyhtiö joka käy vaihtamassa vikaantuneita osia. Jos noilla saadaan ppa-sopimuksia tuulivoimalle niin sitten niitä syntyy lisää, mutta jos ei saada perusvoimaa lisää niin tilanne vaan heikkenee tai sitten tarvitaan valtio rahoittamaan perusvoimaa wärtsilän dieseleillä tai vastaavilla. Kun tuulee niukasti niin siirtoyhteydet ovat tapissa jo valmiiksi, eli sieltä ei ole apuja tulossa. Pari ydinvoimalaa voisi auttaa jolloin sähköä voisi viedä muulloinkin kun sen ollessa lähes 0-hintaista ja poistaisi tuotannon niukkuuden.
Ydinvoimaloitakin voisi hyvin tulla lisää. Ruotsissa juuri suunnitteilla uusi 1500MW ydinvoimalaitos. Fortum kertonut että tällä hetkellä heitä ei kiinnosta investoida Suomeen uutta ydinvoimaa halvan sähkön takia. Eli jos sähkö hinta nousee niihin huhuiltuihin poskettomiin hintoihin → tulisi uutta ydin voimaa. Uusiutuvilla sähköllä luodaan päästötöntä sähköä, joka samalla halventaa sähkönhintaa. Suuret ydinvoimalaitokset taas tasaavat tuotantoa, sekä lisäävät inertiaa verkkoon, jolloin siitä tulee jäykempi ja kestävämpi. Käytännössä tämä koko kaava vaan toistuu jatkuvasti.
Halutaan rakentaa kulutusta lisäävään tuotantoon → lisätään verkon kapasiteettiä vastaamaan kasvavaan kysyntään → sähkön hinta nousee ei enää uutta kulutusta→ lisätään uutta tuotantoa joko PPA sopimuksella tai ilman jolloin hinta tasaantuu tai halpenee kunnes ei ole kannattavaa → lisätään kulutusta lisäävään tuotantoon.
Tässä jokaisessa vaiheessa työllistetään ihmisiä ja veroja maksetaan = talouskasvua.
Keskustelu vähän kiertää mielestäni ympyrää.. Toiset nostaa pointteja, että datakeskukset eivät työllistä suuria määriä ihmisiä, joka jollain kumman tavalla käännetään siihen, että sillä ei olisi minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia kansantalouteen edes välillisesti. En usko, että tämäkään on nollasummapeli.
Suomen sähkön hinta taitaa olla Euroopan halvimpia ja juuri taisi olla OECD:n tutkimuksissa, että yksi mihin suomen pitäisi investoida enemmän ja jossa on hyödyntämätöntä osaamista ja kapasiteettia on uusiutuvien energian tuotanto. Se, että sähkön hinta nousee on tottakai tavalliselle kansalaiselle ikävää, mutta fakta on se että ei se nyt taloutta kaada jos nousu on luokkaa 20%-yks. Vaihtehtona on tottakai, että annetaan datakeskusinvestointien mennä Ruotsiin, jolloin Suomen sähkönhinat nousee, mutta edes niitä “pieniä” välillisiä voittoja ei saada.
Tässä maassa on outo tapa valittaa joka ikisestä uudesta investoinnista ja etsiä siihen negatiivisia tulokulmia. Suomella on mennyt muutenkin pitkään niin hyvin, että kyllä tähän meillä on varaa. Ja sitten valitetaan, että “Hitto kun ei saada investointeja enemmän”. Aika usein jos yhtiöt päättää investoida uuteen maahan on yleistä, että asiantuntemus ja osaaminen myös palkataan kyseisestä maasta, ellei ole epänormaaleja kustannuksia.
Mitä nämä välilliset ulkoishyödyt sitten olisivat?
Kiinteistövero
Kiinteistönhuolto
Rakennuttaminen
Vihreän siirtymän vauhdittaminen ja huoltovarmuuden lisääminen
On hyvä käydä asiasta keskustelua, mutta en nää järkeä siinä, että valitetaan ja ainoa argumentti on “no kun sähkönhintani nousee”. Voisi tässäkin asiayhteydessä keksiä niitä ongelmia ja yrittää sen jälkeen keksiä ratkaisuja niihin. Tälläinen “Valittaminen valittamisen iloksi” on melko raskasta kuunneltavaa.
“Tilanne vaan heikkenee” eli sitten Suomen sähkö ei olekaan enää ihan euroopan halvinta, ehkä vain 3. halvinta ja insentiivi ydinvoiman rakentamiselle paranee, sähköntuottajat generoivat enemmän tuloja joita voivat investoida ja samalla generoivat enemmän verotuloja valtiolle? Vai mitä tarkoitat? Miksi nuo muutamat tänne rakennettavat datakeskukset noin sinua kismittävät? Sähkölasku kasvaa? Parempi että rakennetaan ne Ruotsiin? Olen aidosti ihmeissäni tästä datakeskuskiukusta.
Tässä ehkä oleellisimpana miten sähkön hinnannousut vaikuttaisivat teollisuuden / muiden yrityksien toimintaedellytyksiin ja työllistymiseen. Se lienee kaikista oleellisin kysymys.
Edullinen sähkö ja vakaa sähköverkko voivat jäädä historiaan. Ei datakeskusbuumi minua harmita, ihmettelen vain helvetinmoista älämölöä kun kysellään yksinkertaisen kustannushyöty-analyysin perään.
Mitään varsinaista laskelmaa tämä ei sisältänyt niin ei vielä päästä kovin syvälliseen analyysiin. Sinänsä verohallinnon pääjohtajan nyt olettaisi olevan kohtuullisen täysijärkinen ihminen, mutta tämä kommentti kyllä aiheutti pienen ihmetyksen itsessäni:
Heikura uskoo, että sähkökatkosten riski tavallisilla kuluttajilla kasvaa. Hän kertoo hankkineensa itse dieselaggregaatin.
Siis osti muuten vaan mökille? Vai osti koska pelkää datakeskusten aiheuttamia sähkökatkoja?
Verohallinnon tehtävä (jota se varsin tehokkaasti ja ansiokkaasti hoitaa) on käsittääkseni huolehtia ”verotuksen toteuttamisesta oikean määräisenä ja oikeaan aikaan yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi” (verohallinnon strategia). Kuuluuko tehtäviin tällaiset laskelmat ja kannanotot pääjohtajan suulla?
Sähkökatkoihin en usko, sillä fingridillä on oikeus katkoa vaikkapa juuri datakeskuksilta sähköt jos tarve vaatii. Riippuu täysin sijainnista toki, mutta ensisijainen tavoite on aina ylläpitää kantaverkkoa. Ja nuo kaikki liittymispäätökset tehdään täysin sen mukaan kuinka laskelmat osoittavat sen olevan verkon kannalta turvallista. Joten tuollaiset sähkökatko kauhuskenaariot voi kyllä unohtaa.
Samansisältöinen artikkeli hesarissa. Lyhykäisyydessään datakeskusten verotulot ovat minimaalisia (ja joskus negatiivisiakin?). Työllistämisvaikutus vähäinen. Heikura pelkää että Suomesta tulee teknologiajättien siirtomaa, josta otetaan halvat perushyödykkeet kuten halpa sähkö irti ja varsinainen lisäarvo tuotetaan ulkomailla.
Mua ihmetyttää tämä tulkinta. Suomessa on nyt 285 MW datakeskuskapaa. Siitä 150MW osuus työllistää 500 ihmistä (Hamina). Loput 40 keskusta sitten oletettavasti vähemmän. Mutta noista voi laskea sen työllistävän vaikutuksen kun datakeskuksia pystytetään esim. 1500MW lisää. Jos 150MW antaa 500 työpaikkaa, antaa 1500MW 5000 työpaikkaa keskimäärin. Onko se sitten vähän vai paljon. En tiedä, mutta toi on ihan älytöntä laskea työntekijät datakeskusta kohden, koska ne voivat olla niin eri kokoisia keskenään. Pienet työllistävät vähän, mutta myös kuluttavat sähköä vähän!
Kyllä, datakeskukset aiheuttavat johtajan mielestä hänen mökillensä sähkökatkoja ja siksi niitä ei pitäisi rakentaa Suomeen:
Verohallinnon Markku Heikura uskoo, että sähkökatkosten riski talvikuukausina kasvaa tavallisille kuluttajille.
– Olen asunut samassa paikassa kaksikymmentä vuotta, eikä sähkökatkoksia ole ollut koskaan aiemmin. Mutta viimeisten kahden vuoden aikana niitä on alkanut tapahtua, joten olen itse asiassa ostanut dieselgeneraattorin pitämään koneet käynnissä.