# Miten Suomeen pitäisi luoda talouskasvua?
**URL:** https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273
**Category:** Talous & markkinat
**Created:** [Syyskuu 27, 2024, 8.55am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273 "2024-09-27T08:55:47Z")
**Posts on this page:** 20
**Page:** 9
### Author:  [@Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/u/Pohjolan_Eka)
#### Post date: [Syyskuu 20, 2025, 6.10pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/168 "2025-09-20T18:10:36Z")
Yhteisövero, kiinteistövero ja sähkövero nyt tulivat ainakin aivan ensimmäisenä mieleen niistä veroista mitä Suomeen maksetaan palkkaan liittyvien verojen lisäksi. Siis onko argumentti nyt se, että joku datakeskusrakentaja on keksinyt keinon, että miten perustaa valtavan kannattava korkean tuottavuuden yritys Suomeen ja ohittaa kuitenkin jotenkin koko meidän verotusjärjestelmän? Vai miten nuo isot pakolliset yhteiskuntaa hyödyttävät verot ohitetaan datakeskusbisneksessä?
Mikä tässä on ongelmana, että datakeskukset tekevät erinomaista kannattavaa bisnestä ja maksavat siitä oman osuutensa veroja tänne ilman, että edes merkittävästi häiritsisivät työmarkkinoita viemällä työvoimaa pois muilta tuottavilta aloilta? Jos sulta löytyy lisämateriaalia siitä miten datakeskukset kiertävät pakollisia veroja, niin lukisin sitä ihan mielelläni, mutta kuulostaa aikamoiselta mutuilulta äkkiseltään, ettei rahaa jäisi Suomeen siivoojien palkkojen ja niistä maksettavien verojen lisäksi.
---
### Author:  [@ttm32](https://forum.inderes.com/u/ttm32)
#### Post date: [Syyskuu 20, 2025, 7.08pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/169 "2025-09-20T19:08:28Z")
Veroja toki tulee mutta investoinnin kokoon nähden Suomeen jäävä summa on pienehkö. Sikäli on vähän outoa, miten konesali-investointien suunnatonta arvoa hehkutetaan niin paljon. Mutta vaikka kymmenien miljardien sijasta Suomeen jää ehkä pikemminkin kymmeniä miljoonia, niin onhan sekin jotain.
---
### Author:  [@Sissos](https://forum.inderes.com/u/Sissos)
#### Post date: [Syyskuu 20, 2025, 7.26pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/170 "2025-09-20T19:26:10Z")
Suomessa on useita asioita, joilla olisi mahdollisuuksia maailmalla. Jos olisin nuorempi, alkaisin viedä jälkiuuniruisleipää viinimaihin. Juuston kanssa hyvä ja eksoottinen yhdistelmä. Vaalea leipä osoittautuisi epäterveelliseksi. Ruisleipää ei noissa maissa suosita tunnetusta syystä vatsa pullottaa. Mutta jälkkäri sopii paremmin.
---
### Author:  [@Putteri](https://forum.inderes.com/u/Putteri)
#### Post date: [Syyskuu 20, 2025, 8.10pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/171 "2025-09-20T20:10:27Z")
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Oikeastaan käytännössä kaikki keskustelu datakeskuksista pohjimmiltaan kumpuaa kansalaisten pelosta, että ne nostavat sähkön hintaa ja sitä kautta kilpailisivat samoista hyödykkeistä kuin mitä he itse käyttävät ja muut argumentit ikäänkuin keksitään sen päälle.
Tämän ketjun idea on kai keskustella keinoista millä nimenomaan suomalaisten elintasoa voitaisiin kohottaa, ja kommentoin itse lähinnä siitä näkökulmasta.
Datakeskuksia on markkinoitu suomalaisille hienoina investointeina, ja kritiikki kumpuaa siitä, että ne eivät vie tätä maata juurikaan eteenpäin millään tasolla. Jos verot niille ovat korkeat, niin on ihan ok, että ne tulevat tänne, mutta suomalaisten elintasoa ne eivät juurikaan kohota. Ne luovat pääasiassa matalan tuottavuuden työpaikkoja, joilla ei yhteiskuntaa rakenneta.
Jos kutsut sähkön tuotantolaitoksia korkean tuottavuuden työpaikoiksi niin katso joskus niiden pääoman tuottoa. Rohkenen olla eri mieltä väitteesi kanssa. Lisäksi varsinkin tuuliturbiinit syntyvät aina ympäristön kustannuksella.
Edelleen yhteiskunta tarvitsee valmistavaa teollisuutta, ja jos pysytään aiheessa eli mietitään suomalaisten hyvinvointia yleisesti, niin valmistavat teollisuuden työpaikat ovat erittäin tärkeitä. Valmistavassa teoillisuudessa on mahdollista työllistää iso massa ihmisiä korkean tuottavuuden tehtäviin, jolla on mahdollista saavuttaa korkea elintaso. Tottakai softabisnes, oman IPR:n koodaaminen ja sen menestyksekäs skaalaaminen maailmanmarkkinoille olisi vielä parempaa bisnestä, mutta kuinka hyvin suomalaiset ovat siinä ikinä onnistuneet? Eivät käytännössä koskaan jos Nokiaa ei oteta lukuun.
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Paperikoneella raaka-aineen jalostaminen vientituotteeksi on juuri sitä 1900-luvun kehitysmaamentaliteettia, mikä ei enää nykyään toimi ja sopii paremmin vaikkapa latinalaiseen amerikkaan. Korkean tuottavuuden työpaikoilla kaikki fyysinen ostetaan ulkomailta ja Suomesta hankitaan vain työnteon kuoret. Otetaan esimerkiksi moderni kooditehdas pääkaupunkiseudulla. Ei niitä tietokoneita tehdä Suomessa. Ei edes tietokoneen ohjelmistoja tehdä Suomessa. Vain kiinteistö on suomalainen ja sekin virolaisten ja puolalaisten raksaukkojen rakentamana. Silti se työpaikka on juuri sitä korkean tuottavuuden työtä, mitä Suomeen tarvitaan lisää
Ensinnäkin ainakin itse puhuin aiemmin paperikoneiden suunnittelusta, mikä on juuri sellaista työtä mitä kannattaa tehdä. Korkean tuottavuuden työtä, missä syntyy innovaatioita, ja ruokkivat sitä kautta klusterin kehitystä. Mitä tulee paperikoneella raaka-aineen jalostamiseen, niin sekin on hyvää bisnestä ja synnyttää yhteiskuntaan ison kasan muuta osaamista, kuten valmistava teollisuus lähes aina ympärilleen tekee. Vielä parempi kun pääkonttori ja omistajuuskin on kotimaassa. Yleisesti korkean elintason maat pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon asioita ympärillään itse. Mitä enemmän tuodaan, niin sitä huonommin elintason näkökulmasta pääsääntöisesti menee. Toki jokaisessa maassa on omistava luokka, jolla menee aina hyvin, mutta kansalaisten yleisen hyvinvoinnin takaamisessa valmistava teollisuus on avainasemassa.
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Yksittäinen datakeskus on huomattavasti tuottavampi per työntekijä verrattuna perinteiseen tehtaaseen ja tuottaa myös korkeamman jalostusasteen palvelua. Ainahan sitä voi vittuilla, että siivoojat ja vartijat eivät tekisi korkean tuottavuuden työtä, mutta jos se heidän ylläpitämä kiinteistö tekee puhdasta voittoa esimerkiksi 30 miljoonaa per 100 työntekijää (eli 300 k€ per työntekijä), niin kansantalouden näkökulmasta on aika hankalaa löytää heille vaihtoehtoinen työpaikkaa, missä he tuottaisivat yhteiskunnalle enemmän lisäarvoa kuin datakeskuksessa. Varsinkin jos se datakeskus vielä sijaitsee jossain pöndellä.
Tämä on rehellisesti sanottuna täyttä roskaa, eikä perustu mihinkään todelliseen. On jo ajatuksen tasolla ihan selvää, että jos jättikonesali työllistää kaikkineen noin 100 henkeä, niin se ei tuota ympäröivään yhteiskuntaan juuri mitään. Jos rakennusteollisuus rakentaa talon, niin siitä jää kiinteistö, jota voidaan hyödyntää täällä. Jos valmistava teollisuus tekee koneen, niin koneella voidaan rakentaa lisää. Jos konesali pyörittää ulkomaisen yhtiön digitaalisia palveluita ulkomaisille asiakkaille, ja pääkonttori kuittaa tuotot veroparatiisissa, niin tämä on juuri verrattavissa kehitysmaaliiketoimintaan, mitä edellä nostit esiin.
Jos tarkastelukulmaa muuttaa niin, että asiaa katsotaan amerikkalaisen hyperskaalaan tai sen osakkeenomistajien näkökulmasta, niin tottakai konesali voi olla aivan erinomaista bisnestä, ja sen tuotto satumaisen hyvä.
Konesaleja on ollut Suomessa vuosikymmeniä, niitä tarvitaan, mutta erinomaista bisnestä ne eivät itsessään ole suomalaisesta näkökulmasta, ja korkeapalkkaisia työpaikkoja ja uutta osaamista ja innovaatioita niissä syntyy vähän jos ollenkaan.
---
### Author:  [@Putteri](https://forum.inderes.com/u/Putteri)
#### Post date: [Syyskuu 20, 2025, 8.29pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/172 "2025-09-20T20:29:08Z")
> [@kimsku](#):
>
> Ei niitä datahalleja rakenneta mihinkää pääkaupunkiseudun omakotialueelle, vaan paikka valitaan sen mukaa, että saadaan tarpeeksi paksu kaapeli valmiina ja ne sovitaan suoraan Fingridin kanssa, ainakin merkittävän kokoiset hankkeet. Lisäksi en nää huonona, että sähköverkkoon investoitaisiin lisää vaikka vähän etuajassa, koska maailma sähköistyy kokoajan ja sähkön häiriötön jakelu on aika kiva asia.
Mahdollisuuksien mukaan konesalit pyritään tekemään erinomaisille sijainneille kehien sisäpuolelle. Aina ei ole mahdollista sähköverkon rajoitteista johtuen, jolloin niitä voi nousta kauemmaksikin. Sähköverkkoon upotettu ylimääräinen raha on käytännössä lisävero alueen asukkaille. Ilmeisesti kannatat veronkorotuksia?
> [@kimsku](#):
>
> Eli mielestäsi esim. Google ei ole monikansallinen yritys, koska sen datakeskukset maksaa kyllä merkittäviä määriä yhteisöveroa Suomeen.
Kirjoituksistasi päätellen et ymmärrä mistä puhut. Googlen konesaliliiketoimintaa pyörittävä Tuike Finland Oy teki 12 mijoonaa viivan alle viime vuonna, mistä voimme päätellä, että yhteisöveroa maksettiin noin 3 miljoonaa. Onko se paljon vai vähän, niin sitä voi jokainen itse ynnäillä. Voi halutessaan suhteuttaa vaikka Googlen tulokseen ja liikevaihtoon, ja miettiä, että tehtiinkö lisäarvo Haminassa vai jossain ihan muualla.
> [@kimsku](#):
>
> Hyviä esimerkkejä Google ja Microsoft, joilla molemmilla on tuotekehitystä Suomessa.
Kerrotko lisää Googlen ja Microsoftin tuotekehityksestä Suomessa ja miten ne liittyvät konesalien rakentamiseen.
> [@kimsku](#):
>
> Sä et nää datahalli-investoinneissa käytännössä mitään hyvää ja itse en nää niissä mitään negatiivista, muuta ku sähkön hinta saattaa noust, mutta kun tällähetkellä se on euroopan halvinta, niin haittaako se, että hinta nousee jos se mahdollisesti pelastaa Suomen talouden? Jotain nyt pitäs yrittää, ku ollaa jo 18vuotta poljettu paikallaan.
Oletko lukenut ja ymmärtänyt yhtään viestiäni? Jos olet, niin et varmaankaan kirjoittaisi näin. Konesaleissa on hyviä puolia, mutta ne eivät ole mitenkään erityisen hyvää liiketoimintaa tai Suomen kansantaloudelle erityisiä lottovoittoja. Erityisen haitallisia ne olivat aiemmin kun ne eivät edes maksaneet sähköveroa normaalissa veroluokassa. Onneksi tämä muuttuu, niin nettohyöty kasvaa.
> [@kimsku](#):
>
> Sekin on muuten jännä korrelaatio, että mitä korkeampi sähkönkäyttö per asukas sitä isompi on myös bkt asukasta kohden.
Kertoo teollisen tuotannon ympärilleen elinvoimaa luovista vaikutuksista. Ei mistään muusta.
---
### Author:  [@Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/u/Pohjolan_Eka)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 6.19am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/173 "2025-09-21T06:19:03Z")
Kuulostaa siltä, että olet allekirjoittanutta huomattavasti vanhempi, koska puhut asioista, mistä itse sain lukea koulukirjoista historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Siis siitä kuinka Suomi siirtyi viimeisimpinä länsimaana maatalouden omavaraistaloudesta tehtaiden joukkotyöllistämiseen. Tällöin oli tärkeätä saada täysin uusia kotimaisen konttorin omaavia valmistavia laitoksia (mm. Nesteen öljyjalostamo), jotta niiden ympärille voisi kehittyä teollisuusklusteri.
Itse en tätä aikaa koskaan päässyt elämään vaan minun Suomeni on palvelutalousvetoinen Suomi, jossa ihmiset asuvat kaupungeissa. Isoja joukkoja työllistävät tehtaat ovat jo kauan sitten siirtyneet ulkomaille, mihin ne luontaisesti sopivat paremmin, ja jäljellä on vain muutama elinkaarensa loppupäässä oleva tehdas taantuvilta sektoreilta ja teknologisesti monimutkaisten teollisuuslaitteiden valmistusta, mitä ei kannata vielä siirtää ulkomaille.
Danny kuvasi aikoinaan laulussaan tätä makrotalouden elinkeinorakenteen muutosta erinomaisesti:
https://www.youtube.com/embed/il0itUxzDZo?feature=oembed&wmode=opaque
Tuottavuus kasvaa kun tuotetaan isompi tuotos samalla tuotantopanoksella tai sama työpanos pienemmillä tuotantopanoksilla. Vauraissa länsimaissa eletään teknologian aallonharjalla eikä vapailla markkinoilla pääomastakaan yleensä ole pulaa, joten ainoa tuotantopanos mikä joustaa on ihmistyö. Ellet ole poliitikko, on tavoitteena siis aina vain työllistää **mahdollisimman vähän** ihmisiä, jotta tuottavuus kasvaa. Maatalouden tuotanto vaati joskus miljoonia suomalaisia, kun nykyään määrät lasketaan kymmenissä tuhansissa. Tehtaissa koettiin samanlainen kehitys tuottavuuden kasvaessa. Digitalisaatio on vähentänyt mm. pankkivirkailijoiden, joukkoliikenteen rahastajien ja paperinpyörittäjien määrää ja vapauttanut nämä työntekijät tuottavimpiin hommiin.
Sanot ettei 100 hengen jättikonesali tuota ympäröivään yhteiskuntaan juuri mitään, mutta tuo on se malli millä elintasomme kasvaa. Vähän työntekijöitä, joiden työpanoksesta saadaan ulos valtava tuotos. Supercellilla tehtiin muutaman sadan ihmisen työpanoksella muutaman sadan miljoonan tulos. Ouralla on Suomessa kehitystöissä satoja ihmisiä ja sormuksia on myyty miljoonia. Vaikka Oura tekee huipputeknologiaa, niin tehtaat on tietenkin rakennettu ulkomaille, kuten on Nvidialla, Applella ja käytännössä kaikilla muillakin äärimmäisen arvokkailla yhtiöillä.
Tämä näkyy myös sähköntuotantopuolella. Sellainen ajatusmaailma, että pistetään isolla pääomalla ja työntekijämäärällä joku jättimäinen tehdaspytinki sähköntuotantoon on auttamatta vanhanaikainen. Teknologinen kehitys on tuonut meille tuulivoiman ja aurinkovoiman, jotka ovat nykyään halvimmat ja tuottavimmat tavat sähköntuotantoon, jopa näinkin kylmässä ja pimeässä maassa. Kehitys on ollut mielettömän hurjaa ihan viime vuosinakin:
Mikä parasta, nämä tuotantomuodot vaativat matalampien pääomien lisäksi myös huomattavasti vähemmän työvoimaa kuin vanhan ajan tuotantopytingit, jolloin tuottavuus taas kasvaa kun vapautuu rajallista työvoimaa muihin tehtäviin ja elintaso nousee.
En tiedä päästäänkö tässä keskustelussa konsensuksen tasolle, mutta jos juttelet nuorison kanssa, niin tehtaaseen töihin meneminen on konkreettisimmillaan meemien tasolla. Eli kun heidän keskuudessaan vitsaillaan boomerien työnhausta, että pitää vain kävellä tehtaan portille ja puristaa johtajan kättä lujasti, jotta saa työpaikan. Aika harvassa ne nuoret suomalaiset, jotka ovat enää valmiita muuttamaan kaupungista johonkin perähikiän tehdasrakennuksen sorvin ääreen. Suomen talouskasvun tulevaisuus on palvelusektorin toimistotöissä, missä se kansakunnan vauraus luodaan. Raaka-aineiden tuotanto ja valmistava työ voidaan ulkoistaa vähemmän kehittyneille yhteiskunnille.
---
### Author:  [@Salvelinus](https://forum.inderes.com/u/Salvelinus)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 7.44am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/174 "2025-09-21T07:44:07Z")
> **[Yhteenveto sähköjärjestelmän toiminnasta talvella 2024–2025](https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2025/yhteenveto-sahkojarjestelman-toiminnasta-talvella-20242025/)**
> **[Suomen omavaraisuus sähkössä on heikentynyt yllättävästä syystä](https://yle.fi/a/74-20132221)**
>
> Sähkön nettotuonti kasvoi vuoden takaisesta, vaikka sähkön tuotantoa on tullut lisää. Taustalla on syy, jonka ansiosta Suomessa nautittiin viime kesänä ennätyshalvasta sähköstä.
Kyllä itsekin kannatan sitä että otetaan noita datakeskuksia vastaan.Tuossa ylläolevilla linkeillä ajan sitä takaa että Suomella on kuitenkin sen verran paljon kulutusta kylmään aikaan että hirveästi ei ole vielä varaa tulla vikaantumisia tuotannossa,tuonnissa yms.,kylmä talvi ja alhainen tuulituotanto niin pissassa ollaan jos kulutus nousee liian nopeasti.Loppuvuodesta kai Ruotsista tuontikapasiteetti lisääntyy ja sikäli luo turvarajaa.Kunhan siihen ei tarvi mennä että sähköjä kuluttajilta joudutaan katkomaan tuotantopulan vuoksi niin hyvin menee.Kohtuullisen hinnan nousun voi hyväksyä mutta ei sitä että niitä rahoja kerätään kärrättäväksi ulkomaisille sijoittajille pelkästään.
---
### Author:  [@investori86](https://forum.inderes.com/u/investori86)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 10.29am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/175 "2025-09-21T10:29:07Z")
Datakeskusten ympärillä tuntuu olevan kovasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Minusta myös tuntuu, että vasta-argumentit ovat isolta osin sitä, että kuluttajien sähkön hinta nousee. Se on omasta mielestäni hieman kummallinen lähestymistapa, koska siinä arvioidaan vain asian yhtä puolta. Medialla on tässä ollut iso rooli, kun usein juuri tuota asiaa on nostettu esiin.
Sähkön hinta on suomessa matala, mielestäni liian matala. Sen pitäisi olla hieman korkeampi. Jos suomeen saadaan paljon kuluttavia datakeskuksia ja sähköä kuluttavia laitoksia niin joo kyllä oletettavasti sähkön hinta nousee, ainakin jonkun verran. Sähkön hinnan nousun myötä, joka on mielestäni ihan toivottavaa, alkaa uudet investoinnit tuotantoon näyttäytymään taas kannattavalta. Tuulivoimassa uutta tuotantopotentiaalia on todella paljon. No mihin se johtaa, todennäköisesti hintavolatiteetin kasvuun. Se taas parantaa esimerkiksi akkuvarastojen, suunnitteilla olevien pumppuvoimalaitosten ja ehkä uuden ydinvoimalan kannattavuutta ja mahdollistaa lisää investointeja niihin.
Olisi erittäin toivottavaa, että saataisiin yllä oleva kierre käynnistymään. Se tuottaisi eri muodoissa paljon verotuloja ja hyvinvointia suomeen. Jos sähkön hinta nousisi tämän myötä vaikka 2-3senttiä/kwh niin uskon, että silti keskimäärin suomalainen kuluttaja olisi tässä selkeä nettohyötyjä. Valtion talouden tasapaino paranisi ja sen myötä voitaisiin esimerkiksi laskea tai olla ainakin kiristämättä verotusta joka näkyisi kuluttajan kukkarossa varmasti isompana kuin sähkön hinnan maltillinen nousu.
Näitä on varmasti aivan mahdoton laskea auki, kun muuttujia on niin paljon, mutta pointti on se, että on hyödytöntä tuijottaa vain yhtä muuttujaa(sähkön hintaa) ja samalla olla arvioimatta kokonaisuutta. Se on kuluttajalle toki helppo olla sitä mieltä, että ei haluta sähkön hinnan nousevan etenkin jos media lyö sille mielipiteelle löylyä ilman, että tuo hyötyjä esille.
Voi kun suomi olisikin siinä tilanteessa, että voisimme valita mitä investointeja tänne otamme. Suomi ei ole siinä tilanteessa. Siksi on vaarallista sanoa investoreille EI.
Tänne pitäisi haluta paljon datakeskuksia, mielellään osaksi myös sellaisia joiden kulutus joustaa ja joiden hukkalämpöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa. Tänne tarvitaan tehtaita, esimerkiksi Kokkolaan suunnitteilla oleva alumiinitehdas olisi todella kova juttu. Siinä on mukana uskottavia tekijöitä mm. Mitsubishi, Rio Tinto, ABB, Fortum, Siemens.
Näiden myötä mahdollistetaan iso määrä uusiutuvan energian tuotantoinvestointeja(tuuli&aurinko), ehkä myös uusi ydinvoimala, pumppuvoimalaitoksia jne.
Tässä on suomella iso mahdollisuus. Toivottavasti tämä kierre lähtee liikkeelle. Ei me edes vielä tiedetä mitä kaikkea muuta hyvää tämä voisi jatkossa poikia.
Datakeskuksetkin tehdään jonnekin, jos ei suomeen niin sitten muualle. Vaikuttaisi, että lähivuodet ovat aika ratkaisevia minne ne sijoittuvat. Ei nyt sössitä tätä.
Olisi hyvä keskittyä siihen miten suomeen saadaan mahdollisimman paljon toimeliaisuutta eikä siihen mitä haittoja niistä voisi tulla. Jokaisessa asiassa on varmasti hyviä ja huonoja puolia ja niistä on hyvä keskustella, mutta silloin myös syytä avoimin mielin katsoa mitä kaikkea hyvää ne voi luoda.
Paljon mielummin itse otan tuon yllä olevan skenaarion vaikka sähkön hinta vähän nousisikin kuin sen, että keskenämme täällä 20vuoden päästä saunotaan halvalla sähköllä kuihtuvassa suomessa ja pohditaan, että hyvä ettei niitä investointeja tänne tullut.
---
### Author:  [@Roope\_K](https://forum.inderes.com/u/Roope_K)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 11.03am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/176 "2025-09-21T11:03:59Z")
> [@investori86](#):
>
> Datakeskusten ympärillä tuntuu olevan kovasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Minusta myös tuntuu, että vasta-argumentit ovat isolta osin sitä, että kuluttajien sähkön hinta nousee.
>
> Datakeskuksetkin tehdään jonnekin, jos ei suomeen niin sitten muualle. Vaikuttaisi, että lähivuodet ovat aika ratkaisevia minne ne sijoittuvat. Ei nyt sössitä tätä.
Sähkön hintaan liittyvässä keskustelussa pitäisi muistaa myös se, että sähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaiset ja esim. Ruotsin kysyntä nostaa (tietyin ehdoin) hintaa myös Suomessa.
Worst case -skenaario lienee, että Suomen NIMBYt vie datakeskukset Ruotsiin, jonne valuu myös hyödyt, mutta Suomessa kärsitään silti datakeskuskysynnän aiheuttamasta sähkön hinnan noususta.
---
### Author:  [@Pro\_Pertti](https://forum.inderes.com/u/Pro_Pertti)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 1.33pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/177 "2025-09-21T13:33:00Z")
Olet todellakin oikeassa, että on riskialtista alkaa tässä tilanteessa liikaa valikoimaan investointeja. Suomelle ei ole annettu vaihtoehdoksi, että otatteko muutaman Rautpohjan insinöörikeskittymän vai konesalin.
Monella eri tehtaalla työskennelleenä sanoisin, että iso konesali vaatii varsin paljon insinööriosaamista kunnossapidon ja projektien puolelta ja ostaa varmasti suunnittelutyötä paikallisilta insinööritoimistoilta. Pelkät jäähdytysratkaisut ja palontorjuntajärjestelmät vaativat jatkuvaa monitorointia. Monia ns. tehdaspalvelun asioita on mahdotonta hoitaa etänä Intiasta.
---
### Author:  [@Jussi\_Koskinen](https://forum.inderes.com/u/Jussi_Koskinen)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 4.40pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/179 "2025-09-21T16:40:23Z")
Voisin kuvitella, että moni on mieluummin sähkömiehenä teollisuuslaitoksessa, kuin puhelinmyyjänä tai jakamassa ilmaisjakelulehtiä.
Mitä tulee alkutuotantoon, niin paperi kannattaa tehdä lähellä kuluttajia, mutta sellu ja sahatavara lähellä metsiä.
Jos Suomi jatkaa pääomien ohjaamista veroilla liiketoiminnoista seiniin, niin pääsemme kyllä kohti vähemmän kehittynyttä yhteiskuntaa.
Silloin voi joutua myös valitsemaan nälän ja “perähikiän tehdasrakennuksen” välillä.
---
### Author:  [@Putteri](https://forum.inderes.com/u/Putteri)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 8.11pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/180 "2025-09-21T20:11:27Z")
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Itse en tätä aikaa koskaan päässyt elämään vaan minun Suomeni on palvelutalousvetoinen Suomi, jossa ihmiset asuvat kaupungeissa. Isoja joukkoja työllistävät tehtaat ovat jo kauan sitten siirtyneet ulkomaille, mihin ne luontaisesti sopivat paremmin, ja jäljellä on vain muutama elinkaarensa loppupäässä oleva tehdas taantuvilta sektoreilta ja teknologisesti monimutkaisten teollisuuslaitteiden valmistusta, mitä ei kannata vielä siirtää ulkomaille.
Käytännössä kaikki elinkeinoelämän palvelut, joita tässä maassa on, on rakennettu näiden teollisten toimijoiden ympärille, pois lukien finanssiala. Teollisuus on kehittynyt, ja tehtaat siirretty muualle, mutta korkean tuottavuuden palvelutyöpaikat ovat silti lähellä pääkonttoria. Tehtaat ovat ulkomailla, koska 1990-luvulla keksittiin, että ulkoistamalla tuotanto halpamaihin voidaan tuottaa enemmän voittoa osakkeenomistajille. Kun tuotanto saatiin siirrettyä ja kului hetki aikaa, niin huomattiin, että osaaminen on mennyt samalla. Paikallisia kilpailijoita alkaa syntyä, jotka innovatiivisuudellaan, työmoraalillaan ja kustannuskilpailukyvyllään kairaavat alkuperäiset ulkoistajat pois markkinasta. Ei pelkästään Suomessa, mutta muuallakin länsimainen teollisuus on vaikeuksissa. Teolliset innovaatiot syntyvät lähellä tuotantoa tai asiakkaita, eivät pääkonttoreiden byrokraattien päänupeissa. Eli se ei ole mikään luonnonlaki, että tuotannollinen toiminta on muualla. Ne ovat siellä muista syistä.
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Ellet ole poliitikko, on tavoitteena siis aina vain työllistää **mahdollisimman vähän** ihmisiä, jotta tuottavuus kasvaa.
Riippuu täysin toimialasta. Yleensä kannattaa maksimoida kokonaistuottavuus ja työllistää mahdollisimman paljon mahdollisimman korkealla tuottavuudella.
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Sanot ettei 100 hengen jättikonesali tuota ympäröivään yhteiskuntaan juuri mitään, mutta tuo on se malli millä elintasomme kasvaa. Vähän työntekijöitä, joiden työpanoksesta saadaan ulos valtava tuotos. Supercellilla tehtiin muutaman sadan ihmisen työpanoksella muutaman sadan miljoonan tulos. Ouralla on Suomessa kehitystöissä satoja ihmisiä ja sormuksia on myyty miljoonia. Vaikka Oura tekee huipputeknologiaa, niin tehtaat on tietenkin rakennettu ulkomaille, kuten on Nvidialla, Applella ja käytännössä kaikilla muillakin äärimmäisen arvokkailla yhtiöillä.
Mikä on Nvidian tai Applen tehdas? Konttorirakennus missä koodataan ja suunnitellaan tuotteita. Nvidia tai Apple, ei kykenisi edes rakentamaan suunnittelemiaan tuotteita vaikka haluaisivat. Tai voi olla, että menisi vuosikymmen tai useampi, että toimivaa tavaraa syntyisi, jos joutuisivat itse kaiken tekemään. Elektroniikan ladontaa voi tehdä kuka vaan ja se on suurinpiirtein yhtä tuottavaa työtä kuin konesalien siivoaminenkin, mutta jos mietitään molempien jättien päätuotteiden valmistusta, niin kyllä valmistus on erinomaisen kannattavaa korkean tuottavuuden bisnestä. Se selviää TSMC:n taloustiedoista.
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Teknologinen kehitys on tuonut meille tuulivoiman ja aurinkovoiman, jotka ovat nykyään halvimmat ja tuottavimmat tavat sähköntuotantoon, jopa näinkin kylmässä ja pimeässä maassa.
Poliittinen lobbaus ja sääntely on syy yllämainittuun.
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Aika harvassa ne nuoret suomalaiset, jotka ovat enää valmiita muuttamaan kaupungista johonkin perähikiän tehdasrakennuksen sorvin ääreen. Suomen talouskasvun tulevaisuus on palvelusektorin toimistotöissä, missä se kansakunnan vauraus luodaan.
En tiedä yhtään maata missä vauraus olisi syntynyt toimistotyötä tekevän palvelusektorin toimesta. Jos se siellä syntyisi, niin sellaiset toimistotyön jättiläiset kuin Bulgaria, Romania, Slovakia ja Puola olisivat aikaa sitten porhaltaneet elintasossa ohi läntisestä Euroopasta. Toimistotyötä tekevää palvelusektoria ei ole ilman teollisia työnantajia, mutta ei tehtaiden tarvitse olla missään perähikiällä. Iso osa tehtaista on kasvukeskusten välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi Tampereelle tuntuu moni kantasuomalainen haluavan. Siellä on paljon tehtaita ja teollisia työpaikkoja.
---
### Author:  [@Wrangler](https://forum.inderes.com/u/Wrangler)
#### Post date: [Syyskuu 21, 2025, 8.56pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/181 "2025-09-21T20:56:03Z")
ALV alennus Euroopan tasolle nykynen ALV tappaa kaiken pienyrittäjyyden, pienyrittäjän ja työntekijän nykyinen työeläkemaksu on järjetön eikä siitä itselle jää kuin promille. Eli nykyinen koko työeläkejärjestelmä joka tehtiin 1950 -luvulla on nykyisin vain työeläkeyhtiöitä varten. Eli vaikkapa naapurimaasta Ruotsin malli tilalle. Leikkaamalla ei tehdä muuta kuin leikataan se kasvukin, viimeisestä Iiro Viinasen ajasta lienee kokemuksia, jolloin Suomi jäi junasta kun se meni jo. Suomi haluaa kovasti olla osa Eurooppaa ja globaalia maailmantaloutta. Mutta koko taloutta ajetaan nyt rankasti slaavilaiseen muottiin. Venäjällä varmaan tiedetään tämä.
---
### Author:  [@Salvelinus](https://forum.inderes.com/u/Salvelinus)
#### Post date: [Syyskuu 22, 2025, 5.01am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/182 "2025-09-22T05:01:02Z")
Seuraava iso epäluuloisuus on itsellä siitä että Suomi menettää ison osan tuosta jäänmurtaja osaamisestaan amerikkalaisille.Kovasti ovat pykäämässä telakkaa ja muuta sinne tällä hetkellä odottaen että suomalaisilta tietotaidon varastamalla tulevat johtavaksi mahdiksi jäänmurtajissa ja muussakin laivan rakennuksessa.Eipä tuo hetkessä tapahdu mutta näyttää kuitenkin siltä että suomalaiset jäävät tässäkin nuolemaan muruja lattialta kuten koira ainakin,vaikka osa spekuloi ettei tällaista vaaraa ole.
---
### Author:  [@Pro\_Pertti](https://forum.inderes.com/u/Pro_Pertti)
#### Post date: [Syyskuu 22, 2025, 5.34am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/183 "2025-09-22T05:34:49Z")
Esko Aho kuulemma totesi viisaana talousmiehenä, että ei ole olemassa sellaista kuin “jälkiteollinen palveluyhteiskunta”. Esko on siinä ollut täysin oikeassa. Ostamalla toinen toisilta palvelua, raha katoaa valtion kiertoon ja ulkomaille niin nopeasti, että “ei ehdi kissaa sanoa”.
Yhdysvallat tuottaa vain 15% maailman kulututuksesta, mutta kuluttaa 30% (en muista mistä asian kuulin, joku podi). Nythän tämä näkyy selvästi kovana velkaantumisena. Lisäksi kaikki paitsi krääsä alkaa olla perusameriikkalaiselle järkyttävän kallista. Kävin jokunen vuosi sitten Cabela`s liikkeessä ja koitin etsiä jotain Made in Usa juttua matkamuistoksi, en löytänyt mitään sellaista mihin olisi rahat riittäneet.
---
### Author:  [@Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/u/Pohjolan_Eka)
#### Post date: [Syyskuu 22, 2025, 6.37pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/184 "2025-09-22T18:37:09Z")
Eli jos luin viestisi oikein, niin tehtaiden siirtyminen meidän korkean palkkakustannuksen maista matalan palkkakustannusten maihin ei olekaan luonnollinen siirtymä, vaan ahneiden sijoittajien tekemä typerä ‘sijoitusvirhe’, joka on johtanut isänmaan turmioon. Tuuli- ja aurinkovoima ei ole luontaisesti korkeamman tuottavuuden teknologiaa, vaan leviää poliittisen lobbauksen ja sääntelyn vaikutuksesta. Palvelutalouttakaan ei meille synny, ellei siellä ole tehdas innovaatioita synnyttämässä. Nyt on suoraan sanottuna aika vekkuli näkemys tehtaiden merkityksessä suomalaisessa taloudessa 😬
Jos haluaisit vaikkapa palauttaa puuvilla- ja kutomoteollisuuden tehtaat Suomeen Bangladeshista, niin mieti miten valtava operaatio se olisi. Ensin pitäisi lätkäistä isot tullit koko muulle maailmalle, koska muuten tehdas siirtyisi johonkin toiseen halpamaahan. Sitten joutuisit laittamaan isot valtion tuet tehdashankkeelle, ettei sitä rakennettaisi esimerkiksi Unkariin, Romaniaan tai Bulgariaan, jossa palkkataso on huomattavasti matalampi. Sitten tarvitset koulutetun työvoiman, joka on poissa jostain nykyisestä työantajasektorista. Tällä hetkellä on paljon koodareita työttöminä, joten varmaan heistä osan voisi aikuiskoulutustuella pistää ompeluhommiin.
Lopputuloksena on ylihintaisia vaatteita, jotka eivät vieläkään ole kilpailukykyisiä EU:n halpamaissa tuotettuihin vaatteisiin nähden ja joko kuluttajat maksaisivat ylihintaa tai sitten valtio joutuisi subventoimaan vielä vaatteiden ostamistakin. Kaikki tämä sen tähden, että saisimme tehtyä siirtymää jälkiteollisesta yhteiskunnasta takaisin teolliseen yhteiskuntaan, matalamman elintason maaksi. Kun Suomi oli köyhä maa, tehtaissa oli paljonkin järkeä, mutta nykyään lähes kaikki talouden arvonlisäyksestä muodostuu palvelusektoreilla. Toivottavasti emme enää koskaan palaa tehdasvetoiseen yhteiskuntaan:
> **[Suomi oli aikanaan puuvillateollisuuden Bangladesh – köyhä maa tarjosi...](https://yle.fi/a/20-10002258)**
>
> Puuvillateollisuus synnytti Suomessa aikanaan tehdaslasten sukupolvet. Eikä lapsityövoiman käyttöä edes paheksuttu.
Moderni talous on palvelutalous. Palveluyhtiö Oura valuoitiin juuri 11 miljardiin, mikä on kova osoitus yhtiön toimistotyöläisten kyvystä tuottaa lisäarvoa softalla. Tätä menoa Ourasta voi hyvinkin tulla pian Suomen arvokkain yhtiö:
> [@Oura Health - Älylaitteiden Valtasormus](https://forum.inderes.com/t/oura-health-alylaitteiden-valtasormus/60307/15):
>
> [Oura Ring Maker to Become $11 Billion Company with Latest Raise - Bloomberg](https://www.bloomberg.com/news/articles/2025-09-22/oura-ring-maker-to-become-11-billion-company-with-latest-raise?embedded-checkout=true)
>
> Ilman maksuja näkee, että sormuksia on myyty vajaa kolme miljoonaa vuodessa. 400e keskihinnalla ja 6e kk-maksulla tekis toista miljardia vuoteen.
Firma ulkoistaa älysormusten kokoonpanon kyllä tehtaisiin, mutta ne sijaitsevat Suomen sijaan Meksikossa. Tämä on meille moninkerroin parempi diili, kuin että T&K-konttori sijaitsisi Meksikossa ja tehtaat Suomessa 😃
---
### Author:  [@Putteri](https://forum.inderes.com/u/Putteri)
#### Post date: [Syyskuu 22, 2025, 9.46pm UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/185 "2025-09-22T21:46:59Z")
On kohtuullisen rasittavaa keskustella ihmisen kanssa, joka ei kykene tai halua ymmärtää lukemaansa. Osaatko itse arvioida kummasta ongelmasta kärsit? Missä kohtaa sanoin, että on tehty sijoitusvirhe? On täysin selvää, että kun pääomamarkkinat vapautetaan, niin ilman poliittista ohjausta pääoma ei koskaan palvele isänmaata, koska sillä ei sellaista ole. On yhtiöitä jotka menettivät asiakkaansa, ja kilpailuetunsa päätöstensä seurauksena, mutta on vaikea sanoa etteikö näin olisi käynyt vaikkei olisi lähtenyt trendiin mukaan. Kun pullonkorkki oli kerran avattu oli vaikea laittaa sitä enää kiinni, koska trendin mukana menijät saivat kilpailuetua, vaikka pitkän tähtäimen hinta siitä olikin kova.
Tuuli- ja aurinkovoima ei kumpikaan olisi järin kannattavaa energiaa, eikä niitä olisi tänne tullut ilman poliittista ohjausta. Se on täysin selvää kenelle tahansa asiaa tuntevalle. Pelkästään ne investoinnit mitä kantaverkkoon on jouduttu tekemään heittelehtivän energiatuotannon takia ovat sitä koko luokkaa, että jos tästä arvaamattomasta tuotannosta vastuulliset olisi laitettu aiheuttamansa investointitarpeet maksamaan, niin yhtään myllyä ei olisi noussut. Toiseksi myllyille oli tilausta, koska poliittisesti vuosikymmenet estettiin ydinvoiman lisärakentamista, minkä seurauksena tasaisen varmasti halpaa sähköä jauhavaa kapasiteettia estettiin syntymästä. Tämän lisäksi tietysti vielä kaikki kannattavan lauhdevoiman sulkemiset ja kannattamattomaksi tekemiset poliittisilla päätöksillä, niin olemme nykytilanteessa. Käytännössä jättimäinen tulonsiirto valtiolta ja kunnallisilta yhtiöiltä yksityisille sijoittajille tavalla millä oli erinomaisen negatiivinen tuottavuusvaikutus ja nostava vaikutus sähkön hintaan.
Miksi haluat puhua juuri puuvilla ja kutomoteollisuudesta? Mikset ennemmin puolijohdeteollisuudesta, tai raskaasta prosessiteollisuudesta, tai erikoistuneesta metalliteollisuudesta. On paljon tehtaita ja toimialoja, jota on siirretty täältä pois tai joiden saaminen tänne säteilisi valtavasti hyvää ympäristöön ja loisi korkean tuottavuuden työpaikkoja.
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Moderni talous on palvelutalous. Palveluyhtiö Oura valuoitiin juuri 11 miljardiin, mikä on kova osoitus yhtiön toimistotyöläisten kyvystä tuottaa lisäarvoa softalla.
Valitettavasti sinä et näytä edes ymmärtävän mikä on palveluyhtiö. Oura on tuoteyhtiö, jonka tuotteen ominaisuuksista osan saa käyttöönsä maksamalla kuukausittaista lisämaksua. Firman liiketoimintamalli on elektronisten laitteiden suunnittelu ja markkinointi. Jos tuotteen ottaa pois Oura ei myy mitään palveluita, eli tuote on keskeinen osa ansaintamallissa. Tuotteen valmistus, eli elektroniikan ladonta on ulkoistettu. Jos olisit lukenut edellisen viestini olisit varmasti huomannut, kun sanoin, että tämän osan arvoketjusta tuottavuus on suurinpiirtein samaa luokkaa siivouspalveluiden kanssa.
Kaikki palvelutaloudet ovat köyhiä tai muistuttavat feudaaliyhteiskuntaa. Maassa on joukko oligarkkeja, ja sitten valtavasti köyhiä. Ei tule mieleen yhtään palvelutalouteen nojaavaa maata, jossa olisi korkea elintaso, ja missä tämä elintaso olisi saavutettu työllä, eikä valtavalla fiskaalisella velanotolla tai ulkopuolelta maksettavilla tukiaisilla. Tiedätkö sinä ensimmäistäkään?
Moderni talous voi olla palvelutalous, mutta se on silloin köyhä ja heikon elitason maa, ellei elintasoa rahoiteta velanotolla. Tuotteen myyminen kuukausimaksua vastaan palveluna, ei ole mitään todellista palvelutaloutta, vaan lähinnä finanssikikkailua ja tyypillisesti keino saada asiakas maksamaan korkeampaa elinkaarihintaa samasta tavarasta.
---
### Author:  [@Pohjolan\_Eka](https://forum.inderes.com/u/Pohjolan_Eka)
#### Post date: [Syyskuu 23, 2025, 5.42am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/186 "2025-09-23T05:42:56Z")
Ohhoh, vielä ei kukaan aiemmin ole epäillyt kykyäni ymmärtää lukemaani. Mielestäsi kirjoitat ajatuksesi selkeästi ja helposti omaksuttavaa tekstiä, mutta me vain olemme fundamentaalisesti eri mieltä siitä, että miten talous toimii. Myös fakta-asioissa meillä on erimielisyyksiä. Esimerkiksi palveluyhtiö on määritelmällisesti tuoteyhtiö, koska (aineeton) palvelu sisältyy tuotteen määritelmään:
Eikä sen älysormuksen talouteen ja kuluttajille tuottama lisäarvo tule siitä tehtaalla valmistetusta elektroniikkaa sisältävästä titaanisormuksesta, joita voi kuka tahansa rakentaa halpana bulkkituotteena, vaan Oulun toimistossa kehitetystä patenttiportfoliosta, terveyttä tarkkailevasta algoritmista ja sen ympärille rakennetusta puhelinsovelluksesta. Tämä on vallitseva trendi lähes kaikissa myynnissä olevissa laitteissa, että laitteen arvonluonnista suuri osa piilee softassa ja kuluttajan ostama rauta on vain kuori, jossa arvokas softapalvelu asuu.
Arkielämässä olen huomannut, että vanhempien kansalaisten ja kollegoiden on jostain syystä vaikea hyväksyä tätä ajatusta, mutta näin se vain modernissa talouselämässä menee. Tyhmää rautaa saa mielettömän halvalla ostettua, mutta softasta pitää maksaa itsensä kipeäksi. Kovasta hinnasta huolimatta sen softan tuottama lisäarvo on niin valtava, että kuluttajat ja yhtiöt ovat ne lisämaksut kuitenkin valmiita maksamaan.
Se syy miksi esimerkissäni puhun tehdashaaveilijoille puuvilla- ja kutomoteollisuudesta, enkä mistään äärimmäisen monimutkaisesta niche-tehtaasta johtuu hyvin yksinkertaisesta syystä. Pitkälle erikoistuneet tehtaat eivät synny tyhjiössä, vaan ovat jäänteitä laajemmasta yleisteollisuudesta, joka on joutunut talouden kehittyessä pakenemaan arvoketjua ylemmäksi.
Esimerkiksi Suomessa oli aikoinaan paljon yleislaivanrakennusta, mutta meidän talouden kehityksen vuoksi enää se ei kannata, joten luovutimme niiden osalta ja erikoistuimme jäänmurtajiin ja jättilaivoihin. Jossain kohti lähitulevaisuudessa sekään ei välttämättä enää kannata Suomen palkkatasolla ja joudumme pakenemaan arvoketjussa jälleen kerran korkeamman teknologian ja tuottavuuden toimintaan, vaikkapa jättilaivojen rakennussoftan suunnitteluun, projektikonsultointiin ja sen sellaiseen. Tämän väistämättömän kehityskulun vuoksi tulevaisuus ei ole tehtaissa vaan tehtaissa luopumisessa ja siirtymisessä talouden osalta seuraavalle jälkiteolliselle tasolle. Mitä nopeammin, sen parempi.
Kyllä tähän politiikkaakin tietysti aina liittyy, mutta vapaat markkinat mahdollisimman pienillä valtion tuilla ja kaupan esteillä ovat kaikista tehokkain muoto suunnata työvoimaa ja pääomia niin, että saavutetaan paras mahdollinen lähtötilanne ennen keskusteluita tulonjaosta. Yleensä poliitikot toimivat kehityksen jarruna, kuten vaikkapa mainitsemassasi ydinvoimaloissa, joita olisi Suomeen rakennettu useita lisää, ellei niiden rakentamista olisi erikseen kielletty.
Ydinvoima oli pitkään käytännössä halvimpia tapoja tuottaa sähköä Suomen kaltaisille maille, joilla oli rajallisesti vesivoimaa eikä luotettavaa pääsyä maakaasuun. Tiedän myös työelämän kautta, että mikä se hinta tosiasiallisesti on, mutta liikesalaisuuksia ei tietenkään voi nettikeskustelussa huudella. Ydinvoiman tulevaisuus on modulaarisissa pienreaktoreissa, eikä noita isoja pytinkejä kannata enää koskaan Suomeen rakentaa yhtään uutta puhtaasti markkinaehtoisesti. Näin se vain menee. Kysy niiltä mainitsemiltasi asiaa tuntevilta immeisiltä, niin samaa virtta nekin laulavat.
Tuulivoiman väistämätöntä marssia sähköntuotannon ykköseksi kyllä joudutettiin poliittisin päätöksin, mutta aurinkovoima on tullut Suomeen markkinaehtoisesti ja regulaattori yllätettiin housut kintuissa, että tännehän aidosti rakennetaan teollisessa mittakaavassa niitä tuotantolaitoksia. Tuulivoimakin olisi ennen pitkää tullut kyllä markkinaehtoisesti, koska teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen saakka, että se on paras tuotantomuoto ellei maakaasua tai vesivoimaa ole saatavilla. Kehitys on ollut huimaa verrattuna niihin pytinkeihin, mitä joskus 20 vuotta sitten kyhättiin.
Tämä on myös hassun nettikirjoittelijan lisäksi ihan OECD:n suositus Suomen tulevaisuudelle talouskasvun vauhdittamiseksi. Suomen tulevaisuus on selkeästi uusiutuvissa ja perinteinen lauhdevoima tulee jäämään historian sivuille minne se kuuluukin, kun nämä uudet huipputeknologiset ratkaisut valtaavat sähköntuotannon markkinat. Tarvitaan vain rutkasti lisää kysyntää sähkölle, kuten esimerkiksi datakeskuksia, jotta tuotantoinvestoinnit saadaan käyntiin:
> **A ready supply of cheap renewable electricity means Finland has more potential than most OECD countries to take advantage of the green industrial transition.** The transition is already well underway in Finland and even if only a modest share of its massive potential to generate renewable electricity is built [Figure 3] it would provide the foundation for energy-intensive low emissions production in Finland at a scale that could feed into EU-wide value chains. Ensuring energy security in a system with more volatile renewables will require incentives to invest in more reliable generation and storage systems.
> [@Putteri](#):
>
> Kaikki palvelutaloudet ovat köyhiä tai muistuttavat feudaaliyhteiskuntaa. Maassa on joukko oligarkkeja, ja sitten valtavasti köyhiä. Ei tule mieleen yhtään palvelutalouteen nojaavaa maata, jossa olisi korkea elintaso, ja missä tämä elintaso olisi saavutettu työllä, eikä valtavalla fiskaalisella velanotolla tai ulkopuolelta maksettavilla tukiaisilla. Tiedätkö sinä ensimmäistäkään?
>
> Moderni talous voi olla palvelutalous, mutta se on silloin köyhä ja heikon elitason maa, ellei elintasoa rahoiteta velanotolla. Tuotteen myyminen kuukausimaksua vastaan palveluna, ei ole mitään todellista palvelutaloutta, vaan lähinnä finanssikikkailua ja tyypillisesti keino saada asiakas maksamaan korkeampaa elinkaarihintaa samasta tavarasta.
Tuntuu, kuin eläisimme eri planeetalla. Minun tuntemassa telluksessa palveluiden tuotannolla ja korkealla elintasolla on selvä yhteys. Minun maapallolla ne suurmaat, jotka pelasivat teollistumispelin ensimmäisenä läpi ilman keskeytyksiä, eli Yhdysvallat, Britannia ja Ranska, ovat myös niitä, mitkä ovat vahvimmin siirtyneet jälkiteollisiin yhteiskuntiin. Mitä vauraampi yhteiskunta, sen isommassa roolissa palvelut lähtökohtaisesti ovat:
Velkaakin on tietysti tullut otettua, mutta se liittyy vahvemmin väestörakenteen muutokseen, kun äänestäjien poliittinen vaikutusvalta on siirtynyt työssä käyviltä perheellisiltä parikolmikymppisiltä muiden elätteinä toimiville eläkeläisille, väestöpyramidin kääntyessä päälaelleen.
Vuoteen 2000 saakka Eurooppa ja Yhdysvallat olivat elintasossa pariteetissa, mutta sen jälkeen Yhdysvallat siirtyi vahvemmin tuottamaan digitaalisia palveluita ja Eurooppa tippui kehityksen kyydistä. Jotta Euroopassa saataisiin kurottua kiinni tämä elintasokuilu Yhdysvaltoihin nähden, meidän täytyisi hylätä tämä tehdastalouden keinotekoinen pönkittäminen ja nostaa palveluiden osuutta tuotannosta entisestään. Tätä ei tunnuta ymmärrettävän, että miten pahasti olemme jääneet jälkeen viimeisen 25 vuoden aikana uuden digipalvelutalouden osalta:
Länsimaiselle maailmanjärjestykselle suureksi onneksi kaikista pahimmin tämän teollisuuspolitiikan on viime vuosina kämmännyt Kiina, jossa Xi-pappa ei ymmärrä digitalisaatiosta mitään ja siksi panostaa entistä kovemmin velkavetoiseen teollistumiseen, mikä ei tule päättymään hyvin. Kaikki asiasta jotain ymmärtävät tietävät, että Kiinan pitäisi nyt panostaa tässä vaiheessa maan kehitystä vahvemmin palvelutalouteen ja kotimaiseen kysyntään, mutta siellä halutaan nähtävästi luoda yli-investoinneilla teollisuustuotantoon massiivinen velkakupla ja jäädä jumiin ns. ‘middle-income trappiin’. Ellei Trump-pappa onnistu järjettömyydessään tuoda jättitulleilla matalan tuottavuuden tehtaat takaisin Kiinasta Yhdysvaltoihin, tulevat he jatkossakin jatkamaan maailman rikkaimpana, mahtavimpana valtiona ja maailman johtavana palvelutaloutena:
[ ](https://www.youtube.com/watch?v=7bOSWQttmvU)
---
### Author:  [@Sissos](https://forum.inderes.com/u/Sissos)
#### Post date: [Syyskuu 23, 2025, 8.24am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/187 "2025-09-23T08:24:31Z")
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Tuulivoiman väistämätöntä marssia sähköntuotannon ykköseksi kyllä joudutettiin poliittisin päätöksin,
> **[IS: Asiakirjat paljastavat Mauri Pekkarisen perheen tuulivoimakytkökset |...](https://www.verkkouutiset.fi/a/is-asiakirjat-paljastavat-mauri-pekkarisen-perheen-tuulivoimakytkokset-33782/#f7deb649)**
>
> IS: Asiakirjat paljastavat Mauri Pekkarisen perheen tuulivoimakytkökset | Verkkouutiset
Jotkut huomasivat aukon ja ennakoivat ajoissa. Tuosta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, kuinka ja kuinka pitkään ja miten edelleen keplotellaan jakeluverkoilla jne. Tätä se on ison rahan peli, vaikka onkin hiluja Suomessa verrattuna suureen maailmaan. Köyhät olkoon osassaan kaikkeen tyytyväisiä, joillekin ei riitä mikään. On kuin hiekkalaatikko ja soramonttu, kun pelialueita vertailee.
---
### Author:  [@Monopoly\_of\_bees](https://forum.inderes.com/u/Monopoly_of_bees)
#### Post date: [Syyskuu 23, 2025, 11.58am UTC](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273/188 "2025-09-23T11:58:29Z")
> [@Pohjolan\_Eka](#):
>
> Länsimaiselle maailmanjärjestykselle suureksi onneksi kaikista pahimmin tämän teollisuuspolitiikan on viime vuosina kämmännyt Kiina, jossa Xi-pappa ei ymmärrä digitalisaatiosta mitään ja siksi panostaa entistä kovemmin velkavetoiseen teollistumiseen, mikä ei tule päättymään hyvin. Kaikki asiasta jotain ymmärtävät tietävät, että Kiinan pitäisi nyt panostaa tässä vaiheessa maan kehitystä vahvemmin palvelutalouteen ja kotimaiseen kysyntään, mutta siellä halutaan nähtävästi luoda yli-investoinneilla teollisuustuotantoon massiivinen velkakupla ja jäädä jumiin ns. ‘middle-income trappiin’. Ellei Trump-pappa onnistu järjettömyydessään tuoda jättitulleilla matalan tuottavuuden tehtaat takaisin Kiinasta Yhdysvaltoihin, tulevat he jatkossakin jatkamaan maailman rikkaimpana, mahtavimpana valtiona ja maailman johtavana palvelutaloutena:
Jatkanpa tästä, vaikka oli alunperin tarkoitus kirjoittaa jostain muusta. Kiinahan panostaa vahvasti luonnonvarojen globaaliin hallintaan ja on pyrkinyt tekemään länsimaat riippuvaiseksi itsestään teollisen tuotannon osalta. Ei kai me enää Ukrainan jälkeen luoteta siihen, että asiat Kiinan kanssa toimivat ongelmitta ad infinitum?
Poliittisesti ohjattu talous ei pyri rajallisten resurssien optimaaliseen allokointiin, vaan poliittisten päämäärien toteuttamiseen. Talous on alistettu politiikalle, eli poliittisen eliitin kollektiiviselle tahtotilalle.
Trumpin ulko- ja talouspolitiikka lähtee Venäjän ja Kiinan propagoiman “moninapaisen” maailman hyväksymisestä. Riippumatta Trumpin onnistumisesta, näyttää globaalin vapaakaupan kulta-aika olevan auttamatta takana. Olemme tilanteessa, jossa tuotantoketjut ja resurssien tuotanto on voitava varmistaa poliittisista kiistoista huolimatta.
Tämä voi todellakin avata uuden teollistumisen kauden paitsi Yhdysvalloissa, myös Euroopassa. Suomi mukaan lukien. Teollisuuden tuotantoketjuja on jo jonkun aikaa tuotu lähemmäs Eurooppaa / Eurooppaan. Osinhan tätä on ajanut myös elintason / palkkatason nousu Kiinassa ja muualla Aasiassa, mutta “moninapaisessa” maailmassa se voi aidosti olla selviytymisen edellytys.
Hintana on tietysti elintason lasku niin meillä kuin muualla, ja eniten siitä kärsivät kehittyvien talouksien köyhät. Mutta mitäpä ei politiikan alttarilla oltaisi valmiita uhraamaan.
[Edellinen sivu](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273.md?page=8)
[Seuraava sivu](https://forum.inderes.com/t/miten-suomeen-pitaisi-luoda-talouskasvua/54273.md?page=10)